Lue keskustelun säännöt.
Naimisiin 19-vuotiaana?
13.07.2025 |
Minulla ja miehellä on koulutukset. Tykkäämme toisistamme hirmuisesti ja haluamme olla yhdessä. Mitä mieltä olette avioliitosta?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Ihan vapaasti. Anoppini meni 16 -vuotiaana ja eka lapsi 17 -vuotiaana.
Anoppi on tietenkin erikoislääkäri tai juristi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menis nuoren aikusen elämä ohi. Vasta ollu lapsi ja menossa naimisiin.
No mitä oleellista menee nuoren aikuisen elämässä ohi?
Nuorena se on nussittava,muuta voi elämässään katua,muttei sitä..
Siitä vaan jos siltä tuntuu. Lapset on hyvä tehdä alle 30v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Ihan vapaasti. Anoppini meni 16 -vuotiaana ja eka lapsi 17 -vuotiaana.
Anoppi on tietenkin erikoislääkäri tai juristi?
En ole edellinen mutta oma anoppini meni naimisiin heti kun täytti 18 ja hänestä tuli fysiikan dosentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin 18v.se oli liian varhain. Lasten aikuistuttua huomasin, että oma nuoruus jäi kokematta. Yhä olen naimisissa.
Eihän niitä lapsia tarvi heti ruveta tekemään. Ihan hyvin voi mennä naimisiin 18-19 v. ja tehdä lapset vasta kolmekymppisenä.
Itse en tosin suosittelisi naimisiinmenoakaan noin nuorena. Alle parikymppisenä on ihan eri ihminen kuin kymmenen vuotta myöhemmin, eikä välttämättä ollenkaan halua enää samoja asioita. Vähän vanhemmalla iällä ei välttämättä enää pään sisällä tapahdu ihan yhtä radikaaleja muutoksia.
Jokainen tietenkin tekee niin kuin haluaa ja virheistähän oppii.
Jos täältä pitää kysyä mielipiteitä ette ole tarpeeksi kypsiä avioliittoon. Sitten kun on tietää eikä tarvitse muiden mielipiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroatte satavarmasti.
Ei kaikki eroa. Jotkut ovat yhdessä elämän loppuun asti.
Mun lapsuuden kaveri meni naimisiin heti lukion jälkeen. Ensin oli ylppärit ja heinäkuussa tanssittiin pieniä häitä.
28 v tuli äidiksi. Reissasivat ja opiskelivat ensin.
Ovat yhä yhdessä. Suurimmilta ongelmila välttyneet. Jotain negaa kasvun myötä on ollut mutta ei järisyttävää draamoja.
N53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
15-16 vuotiaana seurustelu aloitettu, villi vapauden kaipuu voi tulla jossakin vaiheessa...
Pitääkö siis rakkaalle sanoa, että ei nyt voida mennä naimisiin, kun pitää lähteä elämään villiä nuoruutta? Palataan asiaan, jos parempaa ei löydy.
Menin 19 v naimisiin ja yhä naimisissa yli nelikymppisenä. Sain unelmieni perheen. Ei valittamista. Moni nuoruuttaan elänyt sinkkukaveri edelleen sinkkuna harmittelee, kun ei meinaa kunnon miehiä meinaa löytyä. Todennäköisesti myös lapsihaaveet täytyy haudata.
Mutta nää on näitä. Ei voi tietää. Voi käydä mitä vain. Elämä on valintoja täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oksettavan helppoa on naisen elämä. 19 vuotiaana jo elämä valmis. Ja naiset ruikuttaa netissä ties mistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menin 19 v naimisiin ja yhä naimisissa yli nelikymppisenä. Sain unelmieni perheen. Ei valittamista. Moni nuoruuttaan elänyt sinkkukaveri edelleen sinkkuna harmittelee, kun ei meinaa kunnon miehiä meinaa löytyä. Todennäköisesti myös lapsihaaveet täytyy haudata.
Mutta nää on näitä. Ei voi tietää. Voi käydä mitä vain. Elämä on valintoja täynnä.
Onko miehesi ainoa kumppanisi ja oliko hän kokematon kun tapasitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin 18v.se oli liian varhain. Lasten aikuistuttua huomasin, että oma nuoruus jäi kokematta. Yhä olen naimisissa.
Eihän niitä lapsia tarvi heti ruveta tekemään. Ihan hyvin voi mennä naimisiin 18-19 v. ja tehdä lapset vasta kolmekymppisenä.
Itse en tosin suosittelisi naimisiinmenoakaan noin nuorena. Alle parikymppisenä on ihan eri ihminen kuin kymmenen vuotta myöhemmin, eikä välttämättä ollenkaan halua enää samoja asioita. Vähän vanhemmalla iällä ei välttämättä enää pään sisällä tapahdu ihan yhtä radikaaleja muutoksia.
Jokainen tietenkin tekee niin kuin haluaa ja virheistähän oppii.
Höpö höpö! Et ole sitten "keski-iän kriisistä" kuullut? Se on ihan oikea, tutkittu ilmiö. Kyllä ihmiset muuttuu läpi elämän.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sillä sitten voitte kehittää parisuhdettanne rauhassa tehdä lapset ajoissa jolloin lapsilla on energinen äiti täyttämässä heidän tarpeet. Ei tule kiireen takia kriisiä kuten monesti muilla.
Lapset hankitaan tyyyttämään emän tarpeita.
Mikä ettei, jos tuntuu oikealta? Nyky-Suomessa voi tarvittaessa erota suhteellisen helposti, jos tuli mentyä naimisiin väärän ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Siitä vaan jos siltä tuntuu. Lapset on hyvä tehdä alle 30v.
Ihminen on aivoistaan fyysisestikin keskenkasvuinen vähintään 30v asti. Ei ole sattumaa että ihminen on hedelmällisimmillään silloin kun on tyhmimmillään. Tosin viime vuosina on jonkin verran yleistynyt aikuisena lisääntyminen.
https://www.menshealth.com/health/a26868313/when-does-your-brain-fully-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin 19 v naimisiin ja yhä naimisissa yli nelikymppisenä. Sain unelmieni perheen. Ei valittamista. Moni nuoruuttaan elänyt sinkkukaveri edelleen sinkkuna harmittelee, kun ei meinaa kunnon miehiä meinaa löytyä. Todennäköisesti myös lapsihaaveet täytyy haudata.
Mutta nää on näitä. Ei voi tietää. Voi käydä mitä vain. Elämä on valintoja täynnä.
Onko miehesi ainoa kumppanisi ja oliko hän kokematon kun tapasitte?
Millä tavalla liittyy mihinkään? Sitten kun vastaat noihin järkevästi perustellen, katsotaan uudelleen mun vastausta.
Niitä on paljon. Tai itsehän ovat valinneet. On pukannut vauvaa ja samantien naimisiin. Melkoisen yleistä.