Lue keskustelun säännöt.
Miksi varhaiskasvatuksen asiantuntijaa saa kutsua "aikuiseksi" mutta ei "tädiksi"?
05.07.2025 |
Eihän nimitys aikuinen anna arvoa varhaiskasvattajan ammattiosaamiselle yhtään sen enempää kuin mitä nimitys tätikään. Eli miksi se on ok puhutella häntä "aikuiseksi" mutta ei ole ok puhutella "tädiksi"?
Kommentit (150)
Mitä ihmeen aivopesua tuo naisvihahöpötys on?
Uskooko joku oikeasti tuollaiseen?
Ei naisten asemaa sanoilla paranneta vaan teoilla. Palkkatasa-arvossa olisi työsarkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turhaa sekoittaa lapsen päätä. Koti se on päiväkotikin niin molemmissa voi kutsua aikuisia äidiksi ja isäksi.
Aikuiset ottaa niin tunteella nämä asiat. Kyllilki-täti ja Markus-setä meni jo.
Vähän vieraammat naapurien lapset kutsuu minua tädiksi, samoin muita naapuruston naisia.
En ole ruvennut tästä kolmannen asteen yhtälöitä vääntämään.
En ryhdy pohtimaan liittyykö tämä arvooni naisena tai seksiobjektina, sisältääkö jotain naisvihaa tai arvioita iästäni.
Sen sijaan kuuntelen, mitä kivaa kerrottavaa lapsella on tai tarviiko hän apuani jossain.
Elämässä kannattaa keskittyä tärkeisiin asioihin.
Sääli miten kieli köyhtyy. Ja muuttuu etäisemmäksi. Vielä 50-60 -luvuilla lapsille opetettiin kohteliaana puhetapana, että vieraat aikuiset ovat tätejä ja setiä. Itse 70-luvulla syntyneenä olen käyttänyt aikuisista nimitystä täti ja setä. Mikkosen täti oli sellainen vanhempi rouva, jota ei nimitelty etunimellä, eikä ollut sukua.
Nykyään on siis ilmeisesti työssäkäyviä koulutettuja aikuisia, jotka eivät tiedä, että tuo on perinteinen kohtelias ilmaus suomen kielessä.
Luulisi, että nykyään olisi päästy jo työelämässä tästä tätittelystä ja tytöttelystä eroon, mutta ei.
Mari Kiviniemi oli Suomen pääministeri, niin hän kertoo kirjassaan, kuinka häntä vielä pääministeri kaudella joku pyysi "keitäs tyttö kahvia" ja sama asenne näköjään jatkuu vuonna 2025, ettei nnaisen kuulu pätevöityä työssään, vaan hän on täti, tyttö tai mummo ja näitä kaikkia nimityksiä käytetään, oli nainen minkä ikäinen tahansa tai ammatissa, kun naisia halutaan halveksia ja alentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska varhaiskasvattaja on aikuinen, muttei kyseisten lasten täti. Sanalla täti kuvataan sukulaissuhdetta, muussa käytössä se on loukkaava ilmaisu.
Minä olen täti vain siskojeni lapsille, en kenellekään muulle.
Kielitoimiston sanakirja on eri mieltä kanssasi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ti?searchMode=all
Naapuri pyysi saada soittaa miehelleen puhelimestani, kun häneltä oli avaimet jääneet kotiin. Puhelimessa kertoi, että sai naapurin tädiltä lainaksi puhelinta, kun oma oli jäänyt kotiin niiden avainten kanssa.
Ärsytti tuo tädittely.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että nykyään olisi päästy jo työelämässä tästä tätittelystä ja tytöttelystä eroon, mutta ei.
Mari Kiviniemi oli Suomen pääministeri, niin hän kertoo kirjassaan, kuinka häntä vielä pääministeri kaudella joku pyysi "keitäs tyttö kahvia" ja sama asenne näköjään jatkuu vuonna 2025, ettei nnaisen kuulu pätevöityä työssään, vaan hän on täti, tyttö tai mummo ja näitä kaikkia nimityksiä käytetään, oli nainen minkä ikäinen tahansa tai ammatissa, kun naisia halutaan halveksia ja alentaa.
Tytöttely pääministeristä on tietysti alentavaa. Ja pojittelu. Mutta täti on aikuinen nainen, ja alentavuus on sinun korviesi välissä, jos se on sinusta jotenkin huono asia. Täti ja setä lapsen kielessä ovat kohteliaita sanoja ihmiselle, jota ei sinutella, ja joka on hierarkiassa yläpuolella. Tuttu voi tottakai olla myös vaikka Tiina. Mutta jos vanhemmat eivät tiedä Tiinan nimeä, on ollut perinteisesti hyvää käytöstä sanoa lapselle, että sanopa tädille kiitos ja hei. Naisvihaa on oikeasti olemassa, mutta mikä tahansa naista kuvaava sana ei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sääli miten kieli köyhtyy. Ja muuttuu etäisemmäksi. Vielä 50-60 -luvuilla lapsille opetettiin kohteliaana puhetapana, että vieraat aikuiset ovat tätejä ja setiä. Itse 70-luvulla syntyneenä olen käyttänyt aikuisista nimitystä täti ja setä. Mikkosen täti oli sellainen vanhempi rouva, jota ei nimitelty etunimellä, eikä ollut sukua.
Nykyään on siis ilmeisesti työssäkäyviä koulutettuja aikuisia, jotka eivät tiedä, että tuo on perinteinen kohtelias ilmaus suomen kielessä.
Onko myös kohtelissta naisia kutsua tytöiksi tai mummoiksi? Olin varmaan jotain 25v kun eka kerran minua vieras lapsi kutsui mummoksi?
Täti, tyttö tai mummo eivät ole myöskään ikäsidonnainen. Ja jotkut asiakkaat käyttävät näitä asiakaspalvelussa, oli ammatti mikä tahansa, sama keskustelupalstalla naishenkilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska varhaiskasvattaja on aikuinen, muttei kyseisten lasten täti. Sanalla täti kuvataan sukulaissuhdetta, muussa käytössä se on loukkaava ilmaisu.
Minä olen täti vain siskojeni lapsille, en kenellekään muulle.
Kielitoimiston sanakirja on eri mieltä kanssasi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ti?searchMode=all
Naapuri pyysi saada soittaa miehelleen puhelimestani, kun häneltä oli avaimet jääneet kotiin. Puhelimessa kertoi, että sai naapurin tädiltä lainaksi puhelinta, kun oma oli jäänyt kotiin niiden avainten kanssa.
Ärsytti tuo tädittely.
Tässä se loukkaavuus varmaan tulee siitä, että sanan täti käyttäjä antaa ymmärtää, että puhelimen lainaaja on häntä selvästi vanhempaa sukupolvea. Siksi turvallisinta olisi, että setä- ja täti- sanoja käyttäisivät lähinnä lapset muista kuin sukulaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääli miten kieli köyhtyy. Ja muuttuu etäisemmäksi. Vielä 50-60 -luvuilla lapsille opetettiin kohteliaana puhetapana, että vieraat aikuiset ovat tätejä ja setiä. Itse 70-luvulla syntyneenä olen käyttänyt aikuisista nimitystä täti ja setä. Mikkosen täti oli sellainen vanhempi rouva, jota ei nimitelty etunimellä, eikä ollut sukua.
Nykyään on siis ilmeisesti työssäkäyviä koulutettuja aikuisia, jotka eivät tiedä, että tuo on perinteinen kohtelias ilmaus suomen kielessä.
Onko myös kohtelissta naisia kutsua tytöiksi tai mummoiksi? Olin varmaan jotain 25v kun eka kerran minua vieras lapsi kutsui mummoksi?
Täti, tyttö tai mummo eivät ole myöskään ikäsidonnainen. Ja jotkut asiakkaat käyttävät näitä asiakaspalvelussa, oli ammatti mikä tahansa, sama keskustelupalstalla naishenkilöstä.
Ei. Tyttö ja mummo eivät ole olleet kielessämme koskaan samanlaisia kohteliaisuussanoja kuin täti ja setä. Esim Usassa edelleen lapset kutsuvat kavereidensa vanhempia mrs and mr Smith -tyylisesti. Suomessa oli ennen sama tapa, tutut aikuiset olivat täti ja setä Makkonen. Tyttö ja mummo eivät ole millään tavalla siihen rinnastettavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että nykyään olisi päästy jo työelämässä tästä tätittelystä ja tytöttelystä eroon, mutta ei.
Mari Kiviniemi oli Suomen pääministeri, niin hän kertoo kirjassaan, kuinka häntä vielä pääministeri kaudella joku pyysi "keitäs tyttö kahvia" ja sama asenne näköjään jatkuu vuonna 2025, ettei nnaisen kuulu pätevöityä työssään, vaan hän on täti, tyttö tai mummo ja näitä kaikkia nimityksiä käytetään, oli nainen minkä ikäinen tahansa tai ammatissa, kun naisia halutaan halveksia ja alentaa.
Eli verrastat lasten päiväkodin työntekijöiden tädeiksi kutsumisen pääministerin tytöttelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä arvostan lapseni vaka ja koulu henkilöstöä sen verran että kutsun heitä nimillä!
En ole koskaan käsittänyt tuota täti-sanan yleistä käyttöä. Kaupassa on myyjät ja kirjastossa työntekijät. Vakassa ja koulussa on sen verran läheisempi suhde, niin näen etunimien käytön ihan kohteliaaksi tavaksi
Ei kaikkien nimiä voi aina tietää/muistaa. Silloin täti- nimitys on toimiva. Pienikin lapsi osaa sanoa sen. Joku työntekijä on paljon hankalampi sana.
Jos en tiedä, kysyn. Ja kyllä minä muistan lapseni elämässä olevien ihmisten nimet. Ja pienikin lapsi oppii nimet yhtälailla kuin sanan "täti".
On hän sitten sijainen/tettiläinen, ulkopuolinen tai ei, kysyn nimen ja puhuttelen häntä sillä nimellä. Nämä ih
He viettävät lapseni kanssa ma-pe päivinä enemmän tunteja kuin minä! Todellakin ovat iso osa lapseni elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että nykyään olisi päästy jo työelämässä tästä tätittelystä ja tytöttelystä eroon, mutta ei.
Mari Kiviniemi oli Suomen pääministeri, niin hän kertoo kirjassaan, kuinka häntä vielä pääministeri kaudella joku pyysi "keitäs tyttö kahvia" ja sama asenne näköjään jatkuu vuonna 2025, ettei nnaisen kuulu pätevöityä työssään, vaan hän on täti, tyttö tai mummo ja näitä kaikkia nimityksiä käytetään, oli nainen minkä ikäinen tahansa tai ammatissa, kun naisia halutaan halveksia ja alentaa.
Kyllä miehistä käytetään ihan samaan tapaan nimityksiä, esim. Äijät hoitaa, ukot ohjaa, pistetään poikaporukka asialle. Nämä on ihan ystävällisiä, kevyitä nimityksiä työkavereista ja naisista vastaavat, esim. Me muikkelit viedään, likkalauma lähtee asialle. Käytetään näitä ihan itsekin itsestämme. Silti tunnemme oman arvomme ja toisten arvon. Ei ongelmaa.
Jos näistä tulee jollekin ongelma, se kertoo huonoista väleistä tai ennakkoluuloista. Ei kaikessa kannata sortoa nähdä. Ryppyotsaisuus tekee elämästä tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä arvostan lapseni vaka ja koulu henkilöstöä sen verran että kutsun heitä nimillä!
En ole koskaan käsittänyt tuota täti-sanan yleistä käyttöä. Kaupassa on myyjät ja kirjastossa työntekijät. Vakassa ja koulussa on sen verran läheisempi suhde, niin näen etunimien käytön ihan kohteliaaksi tavaksi
Ei kaikkien nimiä voi aina tietää/muistaa. Silloin täti- nimitys on toimiva. Pienikin lapsi osaa sanoa sen. Joku työntekijä on paljon hankalampi sana.
Jos en tiedä, kysyn. Ja kyllä minä muistan lapseni elämässä olevien ihmisten nimet. Ja pienikin lapsi oppii nimet yhtälailla kuin sanan "täti".
On hän sitten sijainen/tettiläinen, ulkopuolinen tai ei, kysyn ni
He viettävät lapseni kanssa ma-pe päivinä enemmän tunteja kuin minä! Todellakin ovat iso osa lapseni elämää
Joo mutta samalla ajalla viettävät niitä tunteja myös kahdenkymmenen muun lapsen kanssa. Ja myös toistensa. Eivätkä kaikki ole koko ajan lasten kanssa. Lisäksi työntekijöissä on paljon vaihtuvuutta. Päiväkoti on vähän erilainen paikka kuin koti, ei sitä voi kotiin tai sen työntekijöitä vanhempiin verrata. Joku kotoisa perhepäivähoitaja voisi olla vähän eri juttu, mutta siinäkin se hoitaja tekee kuitenkin työtään.
Vierailija kirjoitti:
Sääli miten kieli köyhtyy. Ja muuttuu etäisemmäksi. Vielä 50-60 -luvuilla lapsille opetettiin kohteliaana puhetapana, että vieraat aikuiset ovat tätejä ja setiä. Itse 70-luvulla syntyneenä olen käyttänyt aikuisista nimitystä täti ja setä. Mikkosen täti oli sellainen vanhempi rouva, jota ei nimitelty etunimellä, eikä ollut sukua.
Nykyään on siis ilmeisesti työssäkäyviä koulutettuja aikuisia, jotka eivät tiedä, että tuo on perinteinen kohtelias ilmaus suomen kielessä.
Ennen lapset oli sentään päiväKODISSA, nyt he ovat varhaiskasvatusyksikössä. Kuulostaa puutarha-alan toiminnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska varhaiskasvattaja on aikuinen, muttei kyseisten lasten täti. Sanalla täti kuvataan sukulaissuhdetta, muussa käytössä se on loukkaava ilmaisu.
Minä olen täti vain siskojeni lapsille, en kenellekään muulle.
Kielitoimiston sanakirja on eri mieltä kanssasi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ti?searchMode=all
Naapuri pyysi saada soittaa miehelleen puhelimestani, kun häneltä oli avaimet jääneet kotiin. Puhelimessa kertoi, että sai naapurin tädiltä lainaksi puhelinta, kun oma oli jäänyt kotiin niiden avainten kanssa.
Ärsytti tuo tädittely.
Mua jotkut tosi nuoret myyjät sanoo rouvaksi. Lyön asian leikiksi ja sanon olevani sinkku.
Mitä aloittajasetä tai -täti höpisee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska varhaiskasvattaja on aikuinen, muttei kyseisten lasten täti. Sanalla täti kuvataan sukulaissuhdetta, muussa käytössä se on loukkaava ilmaisu.
Minä olen täti vain siskojeni lapsille, en kenellekään muulle.
Kielitoimiston sanakirja on eri mieltä kanssasi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ti?searchMode=all
Naapuri pyysi saada soittaa miehelleen puhelimestani, kun häneltä oli avaimet jääneet kotiin. Puhelimessa kertoi, että sai naapurin tädiltä lainaksi puhelinta, kun oma oli jäänyt kotiin niiden avainten kanssa.
Ärsytti tuo tädittely.
Mua jotkut tosi nuoret myyjät sanoo rouvaksi. Lyön asian leikiksi ja sanon olevani sinkku.
Rouvaksi? Voi kun noloa. Mistä ne voivat tietää sinun parisuhdestatuksesi? Yrittävät raukat vähän liikaa 🤭
Ovat varmaan tottuneet mitä ihmeellisimpiin nimiin, kuten eräs terveydenhoitaja kertoi, kuinka häntä oli n. 5v lapsi kutsunut "saatanan akka" ja se oli ollut vanhemmista niin hirveän hauskaa.
Lapsi on peilikuva vanhemmista ja se kertoo vanhempien sivistyksen ja koulutuksen.