Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (21862)
Kotirauhaan liittyneet kommentit tarkoittivat varmaan lähinnä sitä, että muka huolestumisen varjolla analysoidaan jonkun kroppaa psykologisoinnin näkökulmasta. Ihan asiatonta ja ilkeämielistä, eikä kuulu meille. Leikkimielinen ja positiivinen ihailu taas on hauskaa ja siten ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, Spåret-fani keskuudessamme! Kerrotko meille tietämättömille, mihin junan ikkunassa kiitävät maisemat liittyvät? Pitääkö ne yrittää tunnistaa?
Pisteitä saa aina sen mukaan, millä vaikeustasolla kohteen arvaa oikein: 10, 8. 6. 4. 2. Maisemat ovat kuvattu raiteilla tai nykyisin usein myös tiellä kohti sitä kaupunkia, johon ollaan matkalla. Samalla juontaja, aikamoisen karismaattinen Kristian Luuk (syntyjään virolainen), antaa sanallisia vihjeitä.
Kaikista parhaimmat pelaajat ovat sellaisia, että osaavat heti ensimmäisten sekuntien aikana samanaikaisesti bongata maisemista jonkun yksityiskohdan, joka paikantaa heidät oikealle puolelle maapalloa, ja ratkaista 10 pisteen vihjeen jopa ennen kuin juontaja on ehtinyt lopettaa lausettaan. Yleisempää kyllä on, että kohde alkaa kirkastua vasta 8 tai 6 pisteen vihjeessä. Se joukkue, joka vetää ns. hätäjarrusta ensin, saa "varastettua" itselleen käynnissä olevan vihjeen pistemäärän.
Ohjelman nimikin on sanaleikki, joka tarkoittaa että on sekä konkreettisesti ratakiskoilla, että "kartalla". Pelissä pärjäävät nopeat ja älykkäät, joilla on hyvä yleissivistys ja sujuva tiimipeli. Mutta, koska kyseessä on viihdeohjelma, myös 'villit kortit' tekevät ohjelmasta hauskaa katsottavaa! Olen nauranut vedet silmissä kisailijoiden käsittämättömille assosiaatioketjuille, joita vihjeistä syntyy.
Uskon, että KAJ'n pojat pärjäävät ihan pistekisassakin oikein hyvin, ruotsalaisilla on monissa asioissa häkellyttävän heikko yleissivistys.
Kiitos, loistava selvitys! Siis pitää olla ensisijaisesti hyvä maantiedossa. Toivotaan, että se on meidän pojilla hyvin hallussa.
Lisäyksenä vielä, vihjeet helpottuvat aina pistemäärän laskiessa. Pelkällä maantiedolla ei pärjää, koska korkeimpien pisteiden vihjeet saattavat olla hyvinkin kryptisiä sanaleikkejä, joiden taustalla on esim. matkakohteeseen liittyvä historiallinen fakta. Joskus kaikissa vihjeissä on jokin tavu, äänne tai muu kielellinen knoppi, joka sitoo vihjeet kohdekaupunkiin. Lisäksi osa ohjelman viihdyttävyyttä ovat erinomaiset musiikkiesitykset; niihin liittyy aina myös vihje, josta saa lisäpisteitä.
Kiitos, tämä auttoi paljon. Tuo sanaleikkiaspekti selittääkin, miksi en hahmottanut yhtään niitä vihjeitä.
Vierailija kirjoitti:
Kotirauhaan liittyneet kommentit tarkoittivat varmaan lähinnä sitä, että muka huolestumisen varjolla analysoidaan jonkun kroppaa psykologisoinnin näkökulmasta. Ihan asiatonta ja ilkeämielistä, eikä kuulu meille. Leikkimielinen ja positiivinen ihailu taas on hauskaa ja siten ihan eri asia.
Kehorauhasta siis toki kyse
No just noin. On tosi mautonta käydä käsiksi yhtään kenenkään kroppaan tai vartaloon. Ja varsinkin tuo viaton että tässä mä nyt olen vain huolissani, onkohan xx:llä kaikki hyvin vai voisikohan olla niin .. Juoruakkailua netissä. Pois se meistä - ollaan me vaan iloisesti ja kohteliaasti kajahtaneita eikä puututa toisten yksityisasioihin.
Jos lukee yhdenkään 1950-luvun jälkeen julkaistun suomenruotsalaisiin piireihin sijoittuvan suomenruotsalaisen romaanin, saa kyllä nopeasti käsityksen siitä ettei Ankdammenissa olla vain ystäviä keskenään :D
Olen lukenut Kjell Westötä, jonka kirjoissa on eritaustaisia helsinkiläisiä, ja Lars Sundia, jonka kuvaamat pohjalaiset ovat eri yhteiskuntaluokista - mutta antaisitko muutaman esimerkin nykyään kirjastoista saatavista romaaneista, joissa on samojen kansien sisällä sekä stadilaisia että pampaslaisia - ja siis heidän välillään ei-ystävyys vallitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh, nyt on Hesarikin julkaissut arvion Änglagårdista, aikoihin eletty. Otsikko on penseämpi (liian pikkusievää suomalaiseen makuun) kuin varsinainen teksti, joka on hyvinkin suopea, ja tähtiä heruu peräti neljä.
Kriitikko kiinnittää erityistä huomiota upeisiin ääniin ja nostaa vahvimpina esiin oopperatenori Tero Harjunniemen sekä Birthe Wingrenin. Jakobia hän on valinnut olla mainitsematta lainkaan (!).
Ihan hyvä vain, että kriitikko tekee arvion teokseen liittyvistä lähtökohdista, ei yhden sivuroolin näyttelijän julkisuusaspektia ajatellen.
No, en mäkään kaipaa sitä, että kirjoitettaisiin jonkun suorituksesta pelkän "julkisuusaspektin" takia. Tuon Hesarin arvostelun lopussa on kuitenkin luettelo "pääroolien" esittäjistä, joita on kahdeksan. Seitsemästä kriitikko kirjoittaa leipätekstissä positiivisen kommentin tai kommentteja. Kahdeksannen eli Jakobin hän jättää kokonaan ilman mainintaa, ei siis edes nimeä häntä.
Ehkä Mårtenin rooli on sitten niin vähäpätöinen, että tämä on perusteltua. En osaa sanoa, kun en ole musikaalia nähnyt. Tai ehkä arvioijalla ei ollut mitään hyvää sanottavaa Jakobista tai ehkä hän kiireessä unohti yhden. Suuri yleisö ei varmasti edes kiinnitä asiaan huomiota, tällaisen Kaj-fanin silmään se vain pisti.
Laajat yleistiedot ja hyvät hoksottimet ovat valttia På Spåretissa. Nyt esim. haettiin kaupunkia, jossa johtolankana oli "enkeleitä ja shamaaneja". Tätä ei opi koulussa, mutta viestimiä seuraamalla kyllä.
https://www.expressen.se/noje/tv-och-streaming/kristian-luuks-kanga-til…
På spåretin juontaja Kristian Luuk ja tuomari Fredrik Lindström ovat koomikkoja. Luukilla oli aika rajuakin deadpan-huumoria edustanut talkshow 2000-luvun alussa, jossa kävi vieraina todella isoja nimiä kuten Mariah Carey ja Ricky Martin. Lindström taas teki jo 1990-luvulla erinomaista Pentagon-sketsisarjaa. Uskon, että Axel ja Jacob saavat puolelleen paljon uusia ruotsalaisfaneja, kun onnistuvat saamaan kansakunnan rakastamat tuomarit nauramaan (varmasti saavat!).
Murteista erityisen kiinnostunut Lindström on muuten tehnyt stand up-keikkaa Suomessa. Odotan kuulevani, miten mieheltä taittuu Vörå-imitaatio :D https://yle.fi/a/7-1281219
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kattonut ensi-illan esityksen niin emt jos muut haluavat spoilereita? Voin rehellisesti sanoa että koko musikaali oli upea ja kyllä monet laulut jättävät leva min drömin varjoon - niin kuin pitäisi! Erityisesti naishahmojen voimakkaat vihalaulut. Mutta Jakob oli myös ihan hyvä siellä. Ehdottomasti suosittelen jos joku ei ole vielä menossa!
Voithan kertoa tunnelmista siellä. Osasiko yleisö käyttäytyä? Mitä pidit näyttelijänsuorituksista ja kenestä erityisesti? Onko musikaalin tarina mielestäsi hyvä?
Tunnelma oli hyvä! En kuitenkaan tiedä kuinka paljon ensi-illan väki on eri kuin muiden, mutta näin ainakin muutama kaj-fani - vain koska tunnistin, onneksi ei mitään kaj-asusteita! Yleisö käyttäytyi todella hyvin, ei yhtään mitään ylimääräistä kun Jakob on lavalla, mutta kyllä aplodit olivat hänelle voimakkaat.
Näyttelijät ovat upeita! Mikko on erityisesti ilmeikäs ja vaikuttava riippumatta siitä että hänellä on vain yksi oma laulu. Sannah ja Birthe ja Josefin ovat myös todella hyviä ja heillä on ihanat äänet, mun omasta mielestä eritysesti Birthella. Koko taustayhtye on myös mahtava! Lisäksi pidin asusteista ja skenografiasta paljon, ja on muuten paljon kivoja yksityiskohtia.
Tarina on mielenkiintoinen ja tärkeä! Olen katsonut elokuvan ennen esitystä ja juoni oli tuttu, mutta siihen on tehty muutoksia jotka kuitenkin sopivat todella hyvin teatteriversioon, se on huomattavasti dramaattisempi. Ja vaikka minun paikalta ei näkynyt tekstitystä, päätin että nyt harjoittelen ruotsia ja ymmärsin aika paljon, mutta kuitenkin aika monet vitsit menivät ohi (ei kaikki! oli usein hauskaa).
Millainen paikka sinulla oli? Mistä osista katsomoa tekstitys ei näy? En ole koskaan käynyt Svenskanissa, mutta harkitsen lipun ostamista, niin kiinnostaisi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti moni ketjun aktiiveista on saanut kuulla loukkaavia kommentteja kehoistaan ja ymmärrän oikein hyvin sen, että pyydetään jättämään toisten kehot rauhaan.
Samanaikaisesti on totta se, että moni täällä on intoillut esim. niistä fanivideoista, joiden pääosassa on hauikset. Ja suoranaista villitystä on herättänyt myös ne kuuluisat Cha Cha Cha -kokovartalosukkahousuasut.
Koenkin henkilökohtaisesti aika vaikeaksi tasapainoilla ikään kuin kahden tulen välissä: Toisaalta haluaisin täällä kovasti ääneen ihastella vaikkapa just niitä vatsalihaksia tai safiirinsinisiä silmiä, toisaalta haluaisin kehorauhan nimissä olla sanomatta mitään.
Tämä on aika monimutkainen aihe. Toisaalta emme me kai sellaistakaan maailmaa toivo, jossa koskaan kukaan ei voi sanoa kenenkään ulkonäöstä mitään. Tiedämme kuitenkin tulevamme nähdyksi ja kun kukaan ei koskaan sano mitään positiivista jos ei negatiivistakaan, niin seuraus voi olla hiukan epätodellinen olo. Vaikka aivoissaan elävät pidättyväiset luonteet nauttisivat tuosta täysillä, kaikki eivät ole sellaisia. Esiintyvä taiteilija jos joku ymmärtää tulevansa fyysisesti nähdyksi, ja jos kukaan ei sanoisi koskaan mitään näkemästään, niin aika monelle se voisi olla epämiellyttävän irrallisuudentunteen aiheuttaja. Hänhän on mennyt alalle nimenomaan siksi, että haluaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi.
Jos Jakob on tehnyt vuosikausia töitä paidattomuuden eteen, niin aika omituisena pidän sitä, että näkymän vau-efektistä oltaisiin hiljaa, tai siitä miten hän on ollut aina fotogeeninen ja nyt hän on häikäisevä. Minusta sellaisesta vaikeneminen mitätöi hänen työnsä arvoa ja yrittää pakottaa häntä jonkinlaiseen ikuisen pikkupojan rooliin joka nyt vain sattuu olemaan söötti ja lahjakas, tai sitten tähtitaivaalle nostettu olento joka ei oikeasti ole olemassa. Kehorauhanäkökulma on hyvä pitää mielessä ja nostaa se esiin aina välillä, mutta ei se kai voi olla ainoa periaate, jota kuuluu noudattaa? Sanon tämän siitä huolimatta, että olen elänyt nuoruuden, jolloin kaikenlaiset miespuoliset kokivat aiheelliseksi kommentoida ryntäitteni kehityskulkua. Pidän positiivisena sitä, että kehorauhasta alettiin puhua, mutta sekin voi nousta liian ehdottomaksi ja kehittää häiritseviä muotoja. Olisi parempi, jos pystytään ajattelemaan, että maailmassa on tärkeitä asioita, joita joudutaan punnitsemaan ja tasapainottamaan keskenään, ja välillä vatupassi heilahtaa yli. En muuten ymmärtänyt vatupassi-sanan sisälmyksiä ennen kuin Axel heitti kattilan sötvatupottiin ihmeellisessä tuotannossa nimeltä Halv åtta hos KAJ.
^ Mä olen eri, mutta sivustoilta ei näy. Pitää olla paikka suht kohtisuorasti kohti näyttämöä, jotta näkee tekstityksen.
Vierailija kirjoitti:
^ Mä olen eri, mutta sivustoilta ei näy. Pitää olla paikka suht kohtisuorasti kohti näyttämöä, jotta näkee tekstityksen.
Olen ymmärtänyt, että tekstitystä voisi seurata myös kännykällä?
Mitä ajattelette siitä, että HS:n arvostelussa ei mainita Jakobia sanallakasn?
Itse mietin, että nyt pitää kyllä pian päästä katsomaan onko hänen roolinsa oikeasti niin pieni ettei ansaitse mainintaa tai onko esitys niin vaatimaton, ettei siitä ole mitään positiivista sanottavaa.
Spekulaatiokammoisen pohdintoja: Arvio ei ollut tämän päivän paperilehdessä, ehkä huomisessa. Joskus arvion seurana on kylkijuttuja ja on mahdollista, että Hesari nostaa Jakobin esiin sekä kirjailijana että näyttelijänä. Uskoisin, että Gnistanista tulee arvostelu joka tapauksessa, ehkä joidenkin muiden kuvakirjojen kanssa yhdessä. On myös tosiaan mahdollista, että arvostelija ei pitänyt suoritusta merkittävänä ja sekin on aivan hyväksyttävää.
https://svenskateatern.fi/fi/tekstitys/
Svenska Teaterniin tekstityksestä: verkkosivuilta löytyy kartta, johon on merkitty paikat, joihin tekstitys näkyy. Tekstitystä voi lukea myös mobiilisovelluksella.
Mitä ajattelette siitä, että HS:n arvostelussa ei mainita Jakobia sanallakaan? Itse mietin, että nyt pitää kyllä pian päästä katsomaan onko hänen roolinsa oikeasti niin pieni ettei ansaitse mainintaa tai onko esitys niin vaatimaton, ettei siitä ole mitään positiivista sanottavaa.
Unohtamisesta ei voi olla kyse. Olisi todella outoa, jos kulttuuritoimittaja ei seuraisi naapurilehteä ainakin otsikoiden tasolla ja tekisi johtopäätöksiä siitä mitä siellä on nostettu näkyvimmin esiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelette siitä, että HS:n arvostelussa ei mainita Jakobia sanallakasn?
Itse mietin, että nyt pitää kyllä pian päästä katsomaan onko hänen roolinsa oikeasti niin pieni ettei ansaitse mainintaa tai onko esitys niin vaatimaton, ettei siitä ole mitään positiivista sanottavaa.
Suurelle, KAJ'ta syvemmin tuntemattomalle yleisölle Jakob on vain euroviisulaulaja, joka koettelee siipiään näyttämöllä. He eivät tiedä mitään KAJ'n musikaaleista ja niitä ei ole mainittu tässä yhteydessä lainkaan. Edes Jakob itse ei ole viitannut nayttämökokemukseensa. He saattavat tietää Nissan bromsan videolta tai uuden vuoden juhlasta ja tietävät laulutaidon, mutta ovat ennakkoluuloisia näyttelijä-Jakobin kyvyistä. Joskus vaatii enemmän yritystä astua sen ennakkoluulon yli ja katsoa esitystä objektiivisesti. Oikeasti emme tiedä mitä Eeli Vilhunen on ajatellut. Onko tullut palstamillimetrit vastaan ja yksi rooli on tippunut tekstistä pois, vai onko vain unohtunut, ken tietää.
arbetarbladet .fi Topi Lappalainen. Recension: Änglagård berör djupt. - - en triumf för regissören Maria Lundström. Skådespelarna lyckas upprätthålla en sådan sällan skådad kontakt med publiken hela premiärkvällen igenom att det måste konstateras att man har fått bevittna något storartat. - - det ena suveräna framträdandet efter det andra - -
När Jakob Norrgårds Mårten säger att när han ska flytta till storstan så ska han flytta till Jeppis, sitter repliken hur som helst perfekt. Norrgårds charm verkar gå hem till och med hos sådana Helsingforsbor som inte kan skilja på Jakobstad och Jeppo men alla måste förstå att han har levererat en riktig pärla av en replik.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelette siitä, että HS:n arvostelussa ei mainita Jakobia sanallakasn?
Itse mietin, että nyt pitää kyllä pian päästä katsomaan onko hänen roolinsa oikeasti niin pieni ettei ansaitse mainintaa tai onko esitys niin vaatimaton, ettei siitä ole mitään positiivista sanottavaa.
Sen mitä ruotsalaisversion läpi katsoneena muistelen, niin roolihan on aika pieni. Aivan kuten Vasabladet kirjoitti, näyttämöllä oloaikaa on vähän. Yksi soolonumero ja muutamassa kohtauksessa mukana. Muistelisin, että niillä "ukoillakin" on teoksessa paljon keskeisempi rooli.
Hyvin vaikea nyt sanoa, miksi Hesarissa ei mainittu mitään. En ole juttua nähnyt. Jos tämän kriitikon kriteereillä mitattuna mitään erityisesti noteerattavaa ei sitten ollut, ei mitään erityisen hyvää taikka kritisoitavaa. Perushyvä suoritus...? Olisin minäkin olettanut, että edes joku maininta olisi ollut. Vai onko tässäkin sitten mukana hiven tuota jonkun mainitsemaa pohjalaisten ylenkatsomista... Mistäpä näitä Hesarin teatterikriitikkojen mieltymyksiä voi tietää. Ja kuinka pääkaupunkikeskeisiä "elitistejä" ovat.
Ainakin noiden muiden arvostelujen ja kommenttien perusteella uskon, että Jakob on hyvin täyttänyt paikkansa tässä esityksessä ja suoriutunut oikein hyvin. Olen niin iloisena katsonut noita hänen haastattelujaan, kun hän itse on vaikuttanut tyytyväiseltä ja onnelliselta. Helpottuneelta myös, koska uskon, että ensi-ilta oli hermostuttava ja jännittävä, kun hän tietää, että häntä seurataan silmä kovana. Hän on halunnut kokeilla kykyjään Suomen ruotsinkielisellä kansallisnäyttämöllä, ja niin hienoa, että tällaisen mahdollisuuden sai.
Lisäyksenä vielä, vihjeet helpottuvat aina pistemäärän laskiessa. Pelkällä maantiedolla ei pärjää, koska korkeimpien pisteiden vihjeet saattavat olla hyvinkin kryptisiä sanaleikkejä, joiden taustalla on esim. matkakohteeseen liittyvä historiallinen fakta. Joskus kaikissa vihjeissä on jokin tavu, äänne tai muu kielellinen knoppi, joka sitoo vihjeet kohdekaupunkiin. Lisäksi osa ohjelman viihdyttävyyttä ovat erinomaiset musiikkiesitykset; niihin liittyy aina myös vihje, josta saa lisäpisteitä.