Rekrytointeja tekevä! Mikä hakijassa vaikutti rekrypäätökseesi?
Eli mitä hakijassa oli, joka sai sinut rekrytoimaan ko. henkilön? Yksi tai useampi tekijä.
Kommentit (87)
Meillä hakija otti yhteyttä suoraan johtajaan ja toi esiin eliitin perhetaustansa. Isä oli kai joku tekijä.
Sen jälkeen loppurekry olikin pelkkää teatteria kun johtaja oli valintansa valitsijoiden puolesta tehnyt. Siellä oli tohtoreitakin haastattelijoina.
Vierailija kirjoitti:
Meillä hakija otti yhteyttä suoraan johtajaan ja toi esiin eliitin perhetaustansa. Isä oli kai joku tekijä.
Sen jälkeen loppurekry olikin pelkkää teatteria kun johtaja oli valintansa valitsijoiden puolesta tehnyt. Siellä oli tohtoreitakin haastattelijoina.
Eihän hyvällä motivaatiolla ollut mitään tekemistä tässä rekryssä? 😉
Vierailija kirjoitti:
Palkkaatteko koskaan potentiaalia, vai pitääkö aina olla aikaisempaa näyttöä vastaavanlaisista tehtävistä?
Esim. haen työvuorosuunnittelijaksi sote-alalle, pitääkö minulla olla konkreettista kokemusta työvuorosuunnittelusta ja mielellään sote-alalla, vai riittääkö, että olen toiminut tehtävissä, joissa pitää olla joustava, organisointitaitoinen ja hallita kokonaisuuksia sekä olen saanut hiukan tuntemusta sote-alasta vaikka asiakkaiden kautta?
Todennäköisesti et tule valituksi, koska sote-alalla on resurssit vedetty minimiin. Halutaan joku joka osaa käyttää jo järjestelmiä ja tajuaa kummemmin perehdyttämättä homman.
Todennäköisin syy valita kokemattomamman olisi halvempi työkustannus, jos sellainen on esteenä palkata kokeneempi/kalliimpi.
Vierailija kirjoitti:
Olen rehtori ja meidän rekryissä haastatteluun kutsutaan yleensä kelpoiset hakijat. Sen jälkeen haastattelu on ratkaiseva. Vuosien kokemuksella olen kehittänyt kysymyksiä, jotka paljastavat hyvin paljon. Nykyään ei tule edes huonoja rekryjä kuten ennen tuli.
Kiinnostaa, millaisia oli nämä huonot rekryt, kun hakijoita on satoja ja kilpailu paikoista kovaa?
Pilates sopii kyllä aloittelijalle, mutta mielestäni se tuntuu ihan kunnolliselta liikunnalta jo alkeistasolla. Itse pidän enemmän Reformer-pilateksesta, jossa harjoitellaan laitteella.
Muita kokeilemisen arvoisia lajeja voisivat olla ilmajooga ja sirkustunnit. Myös balettiin pohjautuva barre voisi olla kiinnostava, vaikka kyllä sekin tuntuu reisissä kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Tarvittava tutkinto. Käytännössä lähes kaikki pätevät on valittu hommaan.
Milloin rekrytoit viimeksi, 90-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, että millaiseen työhön rekrytoin. Aina aloitan CV:stä. Saatekirjettä ja ansioluettelon profiilitekstiä en lue juuri koskaan, anteeksi vaan kaikki! Joskus jatkoon pääsee vaan ne, joilla on sopiva koulutus, ja joskus vaaditaan sen lisäksi tietty määrä työkokemusta. Joskus taas haen ensisijaisesti tietynlaista persoonaa yhdistettynä soveltuvaan työkokemukseen.
Siis....... et lue työhakemusta?!?
Se, että henkilö saa palkkatukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä hakija otti yhteyttä suoraan johtajaan ja toi esiin eliitin perhetaustansa. Isä oli kai joku tekijä.
Sen jälkeen loppurekry olikin pelkkää teatteria kun johtaja oli valintansa valitsijoiden puolesta tehnyt. Siellä oli tohtoreitakin haastattelijoina.
Eihän hyvällä motivaatiolla ollut mitään tekemistä tässä rekryssä? 😉
Oli. Johtajalla se oli kova.
Joskus takavuosina teknologiayrityksessä saatiin aina hakemuksia vino pino. Printattiin kaikki paperille pomon kanssa ja raakattiin ensin 75% pois hakusanaperiaatteella. Esim. jos hakemuksessa mainittin web-suunnittelu, HTML, Javascript, leiskat tai vastaavaa > saman tien roskakoriin. Fyysisesti nakattiin laput roskiin ja siirryttiin seuraaviin. Tietyillä fonteilla tai templateilla tehdyt hakemukset > roskiin. Ylitsevuotavat persoonat ja ilmiselvät itseään täynnä olevat ekstrovertit > roskiin. Lopulta saatiin kasaan noin 5-10 jotka haastateltiin. Aina löytyi priimaa, ja olen vieläkin tekemisissä valittujen kanssa vaikka aikaa ja firmoja on välissä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, että millaiseen työhön rekrytoin. Aina aloitan CV:stä. Saatekirjettä ja ansioluettelon profiilitekstiä en lue juuri koskaan, anteeksi vaan kaikki! Joskus jatkoon pääsee vaan ne, joilla on sopiva koulutus, ja joskus vaaditaan sen lisäksi tietty määrä työkokemusta. Joskus taas haen ensisijaisesti tietynlaista persoonaa yhdistettynä soveltuvaan työkokemukseen.
Siis....... et lue työhakemusta?!?
Eikö Hesarissa juuri ollut juttua että rekrytointiammattilaiset eivät enää lue hakemuksia. Kiva hakijalle kun joutuu miettimään että panostaako nyt tähän hakemukseen jos se ei tule luetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, että millaiseen työhön rekrytoin. Aina aloitan CV:stä. Saatekirjettä ja ansioluettelon profiilitekstiä en lue juuri koskaan, anteeksi vaan kaikki! Joskus jatkoon pääsee vaan ne, joilla on sopiva koulutus, ja joskus vaaditaan sen lisäksi tietty määrä työkokemusta. Joskus taas haen ensisijaisesti tietynlaista persoonaa yhdistettynä soveltuvaan työkokemukseen.
Siis....... et lue työhakemusta?!?
Joo, en. Hakemuksia tulee tosi paljon eikä nuo saatekirjeet yleensä kerro mitään oleellista. Jos mulle jää kysymysmerkiksi jokin CV:ssä, silloin katson että löytyisikö vastaus kysymykseeni hakemusteksistä. Itseäni ärsytti viimeksi omassa työnhaussa väsätä noita tekstejä kun en usko, että niitä kukaan oikeasti lukee. Eikä kait kukaan lukenutkaan päätellen työhaastatteluista.
Kättely ja katsekontaktin. Jos on liian kevyt ote, jää heti vetelä kuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, en. Hakemuksia tulee tosi paljon eikä nuo saatekirjeet yleensä kerro mitään oleellista. Jos mulle jää kysymysmerkiksi jokin CV:ssä, silloin katson että löytyisikö vastaus kysymykseeni hakemusteksistä. Itseäni ärsytti viimeksi omassa työnhaussa väsätä noita tekstejä kun en usko, että niitä kukaan oikeasti lukee. Eikä kait kukaan lukenutkaan päätellen työhaastatteluista
jos teillä on käytössä rekrytointijärjestelmä, kai se järjestelmä on muotoiltu niin että siihen ei voi jättää hakemusta, tai mainitsette että tehtävää voi hakea pelkällä ansioluettelolla? Se säästäisi kaikkien aikaa, sillä kuten itsekin olet havainnut, hakemukset on kaikkein työläin osuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, että millaiseen työhön rekrytoin. Aina aloitan CV:stä. Saatekirjettä ja ansioluettelon profiilitekstiä en lue juuri koskaan, anteeksi vaan kaikki! Joskus jatkoon pääsee vaan ne, joilla on sopiva koulutus, ja joskus vaaditaan sen lisäksi tietty määrä työkokemusta. Joskus taas haen ensisijaisesti tietynlaista persoonaa yhdistettynä soveltuvaan työkokemukseen.
Siis....... et lue työhakemusta?!?
CV tietenkin luetaan ensin. Siitä selviää sekä koulutus että aiempi työkokemus. Jos CV:n tiedot vastaa sitä, mitä ollaan hakemassa, siirrytään lukemaan työhakemus. Eihän työhakemuksessa enää toisteta samoja asioita, mitkä lukee jo CV:ssä.
No, hakemuksen kirjoittaminen on aina niin kiusallisen teennäistä, että hyvä vaan jos valtaosa niistä on jäänyt lukematta. Toisaalta ärsyttävää, jos väännän turhaan tekstiä, jota ei edes lueta. JA: joissain tehtävissä hakemuksella ON väliä. Siitä näkee esimerkiksi ihmisen kirjoitustaidon.
Haastattelutilanteessa rauhallisuus, analyyttisyys ja objektiivinen asenne tehtäviä kohtaan. Sellainen henkilö, joka tilanteessa vähättelee ongelmia ja antaa liioittelevia arvioita, käytännössä menettää saman tien mahdollisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus takavuosina teknologiayrityksessä saatiin aina hakemuksia vino pino. Printattiin kaikki paperille pomon kanssa ja raakattiin ensin 75% pois hakusanaperiaatteella. Esim. jos hakemuksessa mainittin web-suunnittelu, HTML, Javascript, leiskat tai vastaavaa > saman tien roskakoriin. Fyysisesti nakattiin laput roskiin ja siirryttiin seuraaviin. Tietyillä fonteilla tai templateilla tehdyt hakemukset > roskiin. Ylitsevuotavat persoonat ja ilmiselvät itseään täynnä olevat ekstrovertit > roskiin. Lopulta saatiin kasaan noin 5-10 jotka haastateltiin. Aina löytyi priimaa, ja olen vieläkin tekemisissä valittujen kanssa vaikka aikaa ja firmoja on välissä paljon.
Näin se tahtoo mennä, kun rekrystä vastaa kyseisen alan ammattilaiset. Itseään täynnä olevat ihmiset ja liioittelijat pärjäävät julkisella sektorilla tai markkinointipuolella paremmin.
Voitko paljastaa näitä kysymyksiä?