Pakkomielle mieheen - miten selviää
Tarvitsen neuvoja.
Olen jo mielestäni pakonomaisen ihastunut / rakastunut mieheen ketä en voi saada.
Ajattelen häntä melkein koko ajan. Tätä on jatkunut yli vuosi ja se häiritsee normaalia elämääni. Hänen kanssaan olemme tekemisissä eri projektien kautta ja haluan jatkaa sekä odotan että aina näemme. Mutta en tiedä mitä tehdä. Missään tapauksessa en miestä saa ja oikeastaan hän ei edes sovi minulle. Mitä ihmettä tämä oikein on?
Miten muilla joilla vastaavaa..miten jaksatte? En varmasti ole ainoa...
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan mahdollista, että olet niin pakonomaisesti ihastunut häneen juuri sen takia, ettet voi saada häntä? Useinhan ihmiset haluavat sitä, mikä on saavuttamatonta.
Jos itse olet sinkku, niin ehkä voisit yrittää etsiä itsellesi muuta seuraa (siis muita sinkkuja). Jos olet varattu, niin kannattaisi miettiä, onko suhteessasi kaikki hyvin kun niin pakonomaisesti ihastut toiseen.
En ole ap, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa. Ei. Sillä voimakkaalla ihastumisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö henkilöä voi saada. Se on aivokemiallinen prosessi, joka vain tulee johonkin henkilöön. Ohimenevä toki, ei se ikuisesti jatku. Hieno on, jos se tulee sinkkuna toista sinkkua kohtaan. Sitten voi rauhassa olla onnensa kukkuloilla. Mutta ei se este siinä välissä ole jotain, mikä sen ihastuksen saa syttymään.
Ihminen ei voi päättää keheen ihastuu, niin valitettavaa kuin se onkin. Kun sinä ihastut henkilöön X, on turha antaa sinulle neuvoksi että unohda ja etsi joku toinen - joku joka on vapaa. Voihan sitä etsiä, mutta mitään takeita ei ole siitä, että se voimakas ihastus syttyy. Se on tuuripeliä. Sitä ihastumista toiseen myös vahvasti häiritsee se, että aivot reagoi jo voimakkaasti tähän henkilöön X.
Se että ihminen ihastuu, ei tarkoita että oma suhde olisi huonolla tolalla. Sen se kertoo, että aivokemiallista ihastumista ei enää omaan puolisoon ole, eikä sitä ole kenelläkään ensimmäisen vuoden jälkeen. Se joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu. Ehkei ole koskaan kokenutkaan sitä todella voimakasta ihastumista tai sitten on unohtanut sen ja luulee nykytilaa siksi samaksi.
Ihastumista käsitellessä kannattaa unohtaa se romanttinen hömppä ja käsitellä sitä nimenomaan aivokemiallisena ilmiönä. Se tulee, jos on tullakseen. Sinä et päätä kehen ja milloin. Et voi lopettaa sitä tahtomalla, etkä voi käskeä sitä alkamaan.
The Captain is always right - I'm the Captain
Aika korjaa. Tarpeeksi vanhana ymmärrät, ettet tarvitse ketään mihinkään, eikä kukaan ihminen ole niin ihmeellinen, vaan tuo lähinnä kompromisseja omaan elämään.
Limerenssi, Googleta. Selkeä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sinkku jo pidempään. Hän on varattu. Ymmärrän että olen voinut ihastua mielikuvaan tai ihastumisen tunteeseen tai siihen että tiedän että häntä en saa. En tiedä saanko sinkuista samaa hohtoa ja mistä hyviä sinkkuja edes löytää.
Ap
Tyypillistä naisen logiikkaa. Haluat ns varmasti "kelpaavan" miehen itsellesi, koska mies on varattu ja on jo " kelvannut".
Ala tutustumaan niihin sinkkuihin. On varmasti hankalaa ja työlästä, mutta niin se on toisinpäinkin.
Lue limerenssistä. Saattaa selkeyttää ajatuksia.
Tuollaisilla haaveilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Suurin todennäköisyys on, että te edes sovi toisillemme.
En keksi yhtään syytä miksi sen varatun miehen pitäisi vaihtaaa AP:hen? Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Konalan miehen kissatarina on aina yhtä ällö, ja silti se spämmää sitä tuhat kertaa vuodessa.
Sen alkuhan on modifioitu ja räätälöity aina erikseen kuhunkin ketjuun sopivaksi. Laatutyötä! 👌
Vierailija kirjoitti:
Lue limerenssistä. Saattaa selkeyttää ajatuksia.
Mulla nuorempana limerenssi saattoi kestää monia vuosia kerralla, pakkomielteen lailla. Onneksi enää ei kun totuus miehistä on valjennut. :D
Il Capitano kirjoitti hyvin. Noinhan tuo menee.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma nainen saa aina parisuhteen ja seksiä
Varmaan saankin joo mutta missä roikkuu nyt yksi väkivaltainen exä, toinen exä laittelee viestiä ja mua yritetään saada avoimeen suhteeseen. No ei kiinnosta.
Mä kun haluaisin vaan sen yhden miehen kehen kerkesin kovasti ihastua ja meillä oli oikeasti kivaa mutta hän päättikin muuta 😑
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sinkku jo pidempään. Hän on varattu. Ymmärrän että olen voinut ihastua mielikuvaan tai ihastumisen tunteeseen tai siihen että tiedän että häntä en saa. En tiedä saanko sinkuista samaa hohtoa ja mistä hyviä sinkkuja edes löytää.
Ap
Katse kesämiehiin päin!
En oikein jaksakaan. Alku lähti tosi hyvin, ehdin jo rakastumaan ja mies vetäytyi hommasta. Mäkään en ihastu ihan helpolla ja mieskin tuntui aidosti tykkäävän. Sinkkuja siis kumpikin.
Ei oikein auta mikään. En voi sitä ahdistellakaan tunteillani koko ajan vaikka ikävä on järkyttävä ja se yhdessä ja lähellä oleminen oli helppoa ja luontevaa. Jota en myöskään ikinä koe.
Ärsyttää kun mielessä heti ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla.
Tykkäile siitä tunteesta, se menee kyllä jossain vaiheessa ohi, kun mitään muuta et päästä tapahtumaan. Itselläni on samanlainen kokemus 20 vuoden takaa. Pari-kolme vuotta sitä kesti ja meni niinkin pitkälle, että aloin jotenkin "aistia" hänen läsnäolonsa ennen kuin hänet näin aina kun epäsäännöllisesti samoihin paikkoihin satuttiin. Tuntui myös, että ymmärsin hänen ajatuksiaan melkein kuin olisin osannut lukea ne. Jostain pienestä sanomisesta sain kuvan, että tunne oli molemminpuolinen ja mieskin tilanteesta hämmennyksissä. Nykyään en hänen olemassaoloaan juurikaan edes muista.
Millä tavalla asia häiritsee elämääsi?
Jos koet, ettei hän edes sovi sinulle, niin ehkä et ole ihastunut lainkaan vaan kyse on jostain muusta?
Minä olen jo pari vuotta seurannut, kuinka yksi tuttu roikkuu yksipuolisessa ihastuksessa, joka ei etene mihinkään. Jos toinen olisi kiinnostunut, niin eiköhän tässä olisi jo jotain tapahtunut. Oudointa on, että puhuu tästä ihastuksesta hyvin omistavasti, ihan kuin seurustelisivat. Ei taida itse tätä tiedosta, mutta se kuulostaa karmivalta jopa.
"Pakonomaisuus" ei tietenkään miehelle näy koska en tälläisestä ole sanonut. Mutta itseäni vaivaa kuinka paljon ajatus pyörii hänessä, ja sehän on täysin turhaa ja pois kaikesta muusta mihin ajan voisi käyttää. En vaan ymmärrä miksi näin on käynyt että ajatus on hänessä. Muut eivät saa samaa tunnetta aikaan, oikein herään eloon hänet nähdessä. Kyllä sen vaan tuntee kun joku kolahtaa. Samaa en ole tuntenut koskaan. Yksipuolista, vaikka jotain intressiä hänen katseessa on ja olemme kyllä suudelleet muutamam kerran ja se on ollut tajunnan räjäyttävää.
En halua häntä koska hänellä on jo perhe ja elämä mallillaan, mitä hän minusta saisi, ei juuri mitään. Tyhmyyksissäni pääni on täynnä hänestä.
Kiitos kommenteista. Jokin paskamyrsky varmaan tulee kun suudelmat mainitsin. Luen vinkistänne limerenssistä. Ja mielellään luen jos vastaavaa pakonomaisuutta muilla. Ja miten pääsitte irti.
Ap
Mä pidin jonkinlaista vispilänkauppaa varatun miehen kanssa vuosia (mitään fyysistä ei ikinä tapahtunut), online suhde tavallaan oli.
Mies flirttaili ja mä kehitin pakkomielteen hänestä. Lopulta kaikki loppui rumasti, kun hän hätisti mut tiehensä, vaikka oli vuosikausia flirtannut ja liperrellyt. Valitsi sitten vaimonsa. Siihen loppui tunteetkin.
Eli sun pitäis saada selkeät pakit, niin heräät horroksestasi. Muuten voit olla tuollaisessa limerenssin kaltaisessa hurmoksessa monta vuotta.
Sormetus auttaa tai sitten pahentaa mmm... ;)