Lue keskustelun säännöt.
Miksi joissain suvuissa/perheissä kaikki menestyy ja jopa puolisotkin on "eliittiä"?
01.07.2025 |
Itse olen perheestä jossa kyllä opiskeltiin ahkerasti ja pyrittiin menestykseen mutta kuitenkin keski-iässä saa huomata ettei niin hienosti sitten mennytkään. Työura ei ollutkaan nousujohteinen. Puolisoksi tulikin juntti alkoholisti. Lapsillakin on ongelmia.
-luuseri-
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
🔁 Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma
Esimerkki ja odotukset: Lapsi, joka kasvaa ympäristössä, jossa koulutus, yrittäjyys tai kunnianhimo on normi, omaksuu usein saman ajattelutavan.
Verkostot: Vanhemmat voivat tarjota kontakteja, neuvoja, suosituksia ja mahdollisuuksia, joita muilla ei ole.
Kulttuurinen kieli ja koodit: Perheet, joissa osataan navigoida "menestyksen pelissä" (esim. miten pukeudutaan, puhutaan, käyttäydytään tietyissä piireissä), antavat lapsilleen etulyöntiaseman.
🧬 Perinnöllisyys ja temperamentti
Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten sinnikkyys, korkea älykkyys tai sosiaaliset taidot, voivat osittain periytyä ja edistää menestystä mutta ne eivät yksin riitä.
Vanhemmuuden tavat usein myös heijastavat vanhempien persoonallisuutta ja siirtyvät sukupolvelta to
tekoälypaskaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä niiden "menestyjien" elämä oo mitään ruusuilla tanssimista ollut.
Se että joku panostaa vaikka koulutukseen ja uraan ja materiaan, ei tarkoita etteikö ihmisellä voisi olla mitään ongelmia!
Mutta yksi syy on periytyvyys, geenit/ympäristö ja kasvatus.
Mutta en itse luokittelisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ulkonäkökin auttaisi paljon, etenkin naista
Tämä on täyttä soopaa. Tietty jos on mallin uraa suunnittelemassa. Sitä paitsi nykyään miehillä on samanlaiset ulkonäköpaineet!
'Menestyneimmät' eivät ole mitään missejä tai adoniksia. Usein jopa päinvastoin. Pieniä kaljuuntuvia äijänkäppänöitä riittää johtotehtävissä, samoin ei-niin-mallimaisia naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ulkonäkökin auttaisi paljon, etenkin naista
Tätä on alapeukutettu mutta itse koin sen nuorena naisena ihan omakohtaisesti että ei-niin-nättinä ne parhaat puolisoehdokkaat meni muille. Ei ne opiskelijabileissä minulle tulleet juttelemaan, ne jutteli kauniille kaverilleni. Ja kyllä, nyt näillä on myös kauniit lapset.
Öö... Ketjussa puhutaan menestymisestä...
Uralla?
Omia havaintoja:
-Hyväosaiset asuvat alueella, jossa lapset ovat ns. hyväosaisten vaikutuspiirissä. Naapurustossa asuu saman tulotason ihmisiä, korkeaa koulutusta arvostetaan jne. Vanhempien kaveripiiri on samaa sorttia. Lapset tottuvat pienestä pitäen siihen, että ympärillä on samankaltainen meno kuin kotonakin ja sitä pidetään normaalina. Lapsilla ja nuorilla on tavoitteellisia harrastuksia, lapset/nuoret eivät vaan hengaille jossakin ostarilla. Perheissä puhutaan koulutuksesta, kannustetaan siihen ja on muutenkin aktiivista. Lähtökohta on ihan toisenlainen kuin perheissä, joissa vanhempia ei lasten/nuorten asiat kiinnosta, kulttuuria ei harrasteta ja koulu on turhaa pashaa vanhempien mielestä. Tämä näkyy aikuisenakin: yhä hengaillaan samassa sosioekonomisessa kuplassa kuin itse ollaan. Harva lääkäriopiskelija kaveraa autonasentajien kanssa, vaan todennäköisemmin kaveripiiristä löytyy muita tulevia lääkäreitä, ekonomeja jne.
-Tavoitteet ovat korkeammalla. Siinä missä jossain perheessä teini haaveilee lakkiaisten jälkeen pääsevänsä "ehkä lukemaan psykaa/sairaanhoitajaksi", niin toisissa perheissä on selkeämmät tavoitteet. On satsattu valmennuskursseihin, satsattu todistuksen arvosanoihin ja yritetty saada jalkaa oven väliin kesätöiden kautta. Ihan eri tavalla nuorille löytyy kesätöitä ns. paremmissa piireissä kuin sellaisten vanhempien kohdalla, joiden aloilla ei kesätöitä ole. Vanhemmat myös tukevat nuoria näissä tavoitteissa, auttavat rahallisesti jne.
-Parinvalinnassa arvostetaan eri asioita kuin matalammissa tuloluokissa. Siinä missä joku Kiia-kampaaja arvostaa käytännön ammattia ja rentoa elämänasennetta, toivoo Juulia-juristi todennäköisemmin puolisoehdokkaalta samankaltaista ammattia ja elämäntyyliä kuin itsellään. Odotukset ovat siis kovemmat. Harvoin näkee pitkäikäisiä liittoja, joissa puolisot ovat ihan ääripäistä sosioekonomisen asemansa vuoksi. Toki joskus voi toimia, mutta harvoin esim. se matalasti koulutettu on kovinkaan valveutunut seuraamaan politiikan ja kulttuurin tapahtumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ulkonäkökin auttaisi paljon, etenkin naista
Tätä on alapeukutettu mutta itse koin sen nuorena naisena ihan omakohtaisesti että ei-niin-nättinä ne parhaat puolisoehdokkaat meni muille. Ei ne opiskelijabileissä minulle tulleet juttelemaan, ne jutteli kauniille kaverilleni. Ja kyllä, nyt näillä on myös kauniit lapset.
Öö... Ketjussa puhutaan menestymisestä...
Uralla?
Lukisit edes otsikon loppuun, siinä jo mainitaan puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ulkonäkökin auttaisi paljon, etenkin naista
Tämä on täyttä soopaa. Tietty jos on mallin uraa suunnittelemassa. Sitä paitsi nykyään miehillä on samanlaiset ulkonäköpaineet!
'Menestyneimmät' eivät ole mitään missejä tai adoniksia. Usein jopa päinvastoin. Pieniä kaljuuntuvia äijänkäppänöitä riittää johtotehtävissä, samoin ei-niin-mallimaisia naisia.
Ai ulkonäkö ei auta pariutumisessa? Jatka itsepetosta toki.... Ei todellakaan puhuttu pelkästään työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on vahvasti periytyvä ominaisuus ja tällaisissa suvuissa kasvatus myös kannustaa onnistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi otit puolisoksesi juntin alkoholistin?
Siirryttiin liian nopeasti opiskelijaelämästä perhe-elämään. Ei sitä tajunnut silloin.
Minulle olisivat vanhemmat kyllä sanoneet asiasta.
Ei kai sitä nuorena ja hölmönä umpirakastuneena vanhempia kuuntele!
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suvun vahva tuki, itsetunto rakentuu jo pienenä kun näkee vain menestyjiä ympärillään, ehkä geeneissä on myös sosiaalista silmää jotta ei sorru alkoholisteihin, sitä paitsi pienet epäonnistumiset ei rikkaissa suvuissa haittaa, koska niistä ei jää velkaa tms kuten taviksille
Tämä. Ja se että pitävät omistaan huolta. Kukaan ei putoa elämänpyörästä vaikka heillä olisi vaikeita aikoja. Tuskin heillä on mitään työttömyyttä koska sukulainen kyllä palkkaa omaan firmaansa, vanhemmat lainaavat rahat asunnon ostoon jne. Nämä ihmiset surffaavat elämän halki sillä että heillä on verkostot ympärillään jotka auttavat ja edistävät heidän uraansa ja kykyjänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monessa polvessa akateemisia. Puoliso valitaan samasta yhteiskuntaluokasta. Joku työläisvanhempien lapsi joutuu opiskelemaan, miten missäkin akateemisessa tilaisuudessa kuuluu pukeutua ja käyttäytyä.
Eipä lapset niissä akateemisissa tilaisuuksissa kuitenkaan käy joten aina se on eka kerta ja opettelua myös akateemisesta taustasta tuleville. Ja eri tiedekunnissakin eri säännöt.
Itse olin 80-luvulla kummankin vanhempani väitöstilaisuudessa. Et tiedä, koska olet työläisperheestä.
Tuskin olit kovin pienenä iltakaronkassa, ainakaa loppuun asti, tohtoripromootiossa jne. Ei se pelkkä väitöstilaisuus mitään ihmeempiä etikettejä yleisöltä vaadi. Ja harvemmin niissäkään lapsia on kun voivat kestää tuntitolkulla. Niin ja minä olen yliopiston henkilökuntaa, ehkä siinä oppii enemmän kuin lapsena vanhemmilta 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omia havaintoja:
-Hyväosaiset asuvat alueella, jossa lapset ovat ns. hyväosaisten vaikutuspiirissä. Naapurustossa asuu saman tulotason ihmisiä, korkeaa koulutusta arvostetaan jne. Vanhempien kaveripiiri on samaa sorttia. Lapset tottuvat pienestä pitäen siihen, että ympärillä on samankaltainen meno kuin kotonakin ja sitä pidetään normaalina. Lapsilla ja nuorilla on tavoitteellisia harrastuksia, lapset/nuoret eivät vaan hengaille jossakin ostarilla. Perheissä puhutaan koulutuksesta, kannustetaan siihen ja on muutenkin aktiivista. Lähtökohta on ihan toisenlainen kuin perheissä, joissa vanhempia ei lasten/nuorten asiat kiinnosta, kulttuuria ei harrasteta ja koulu on turhaa pashaa vanhempien mielestä. Tämä näkyy aikuisenakin: yhä hengaillaan samassa sosioekonomisessa kuplassa kuin itse ollaan. Harva lääkäriopiskelija kaveraa autonasentajien kanssa, vaan todennäköisemmin kaveripiiristä löytyy muita tulevia lääkäreitä, ekonomeja jne.
-Ta
Oma kokemus on jossain määrin eri. Psykologia on eliittiperheissä ihan arvostettu valinta opiskelupaikaksi, vaikka toki tekniikan tohtori voi sijoittua rahakkaampaan asemaan. Mutta oma lapsuudenkokemukseni oli, että vaikka kaikki, minä mukaan lukien, olivat kuuden ällän ylioppilaita, ei koulunkäyntiin mitenkään painostettu eikä missään valmennuskursseilla käyty. Rahasta ei puhuttu koskaan, eikä todellakaan lapsia kannustettu rahakkaisiin ammatteihin. Sehän olisi ollut sivistymätöntä. Taiteita ja kulttuuria tottakai arvostettiin. Lapsuuteni lomamatkoilla kierrettiin aina taidenäyttelyt ja olen käynyt esim oopperassa lapsesta asti. Mutta nämä olivat jotenkin sitä arkea, eikä siitä tehty numeroa.
En todellakaan aviopuolison valinnassa kiinnittänyt huomiota uraan ja asemaan. Toki olen kiitollinen siitä, että minulla oli hyvä isä, joten osasin tunnistaa hyvän miehen jo nuorena (eikä siihen tarvittu mallin ulkonäköä, vaan samanlainen huumorintaju ja äly). Ihastuin miehessäni mm siihen, että hän luki venäläisiä klassikoita kuten minäkin.
Omat lapsemme ovat saaneet kasvaa sellaisiksi kuin ovat. He ovat asuneet lapsena eri maissa, ja nähneet maailmaa esim diplomaattiperheen näkökulmasta. Mutta oma työ- ja koulutuspolku on ihan heidän asiansa. Köyhyys ei heitä uhkaa, elleivät nyt ihan älyttömiksi rupea, joten miksi ei eläisi sellaista elämää, mikä heistä tuntuu parhaalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monessa polvessa akateemisia. Puoliso valitaan samasta yhteiskuntaluokasta. Joku työläisvanhempien lapsi joutuu opiskelemaan, miten missäkin akateemisessa tilaisuudessa kuuluu pukeutua ja käyttäytyä.
Eipä lapset niissä akateemisissa tilaisuuksissa kuitenkaan käy joten aina se on eka kerta ja opettelua myös akateemisesta taustasta tuleville. Ja eri tiedekunnissakin eri säännöt.
Itse olin 80-luvulla kummankin vanhempani väitöstilaisuudessa. Et tiedä, koska olet työläisperheestä.
Tuskin olit kovin pienenä iltakaronkassa, ainakaa loppuun asti, tohtoripromootiossa jne. Ei se pelkkä väitöstilaisuus mitään ihmeempiä etikettejä yleisöltä vaadi. Ja harvemmin niissäkään lapsia on kun voivat kestää tun
80-luvulla väitös oli ehkä suomeksi, ei näihin nykyisiin englanninkielisiin viedä lapsia kiukuttelemaan. Jos nyt silloin kasarillakaan juuri kukaan vei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin jo ekasta opiskeluvuodesta lähtien käytiin kuuntelemassa väitöksiä, kesätöitä tehdessä sai jo kutsun karonkkaankin. En tiedä mitä hyötyä siitä olisi ollut jos joskus lapsena olisi käynyt, tuskin olisi ymmärtänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monessa polvessa akateemisia. Puoliso valitaan samasta yhteiskuntaluokasta. Joku työläisvanhempien lapsi joutuu opiskelemaan, miten missäkin akateemisessa tilaisuudessa kuuluu pukeutua ja käyttäytyä.
Eipä lapset niissä akateemisissa tilaisuuksissa kuitenkaan käy joten aina se on eka kerta ja opettelua myös akateemisesta taustasta tuleville. Ja eri tiedekunnissakin eri säännöt.
Itse olin 80-luvulla kummankin vanhempani väitöstilaisuudessa. Et tiedä, koska olet työläisperheestä.
Tuskin olit kovin pienenä iltakaronkassa, ainakaa loppuun asti, tohtoripromootiossa jne. Ei se pelkkä väitöstilaisuus mitään ihmeempiä etikettejä yleisöltä vaadi. Ja harvemmin niissäkään lapsia on kun voivat kestää tun
Näin. Oma sukuni on antanut näyttöjä enemmänkin nörttialoilta, vaikka taiteilijoitakin on mukana, eikä tosiaan katsota alaspäin työläisperheestä tulleita. Päin vastoin, nuorena äitini aina korosti, että jos joku ponnistaa heikommista lähtökohdista samaan kuin minä, hän on sinnikkäämpi tai lahjakkaampi tai molempia. Koska hän on joutunut kirimään sen takamatkan, minkä minä sain ilmaiseksi.
Yhden vinkin antaisin kaikille lapsilleen parempaa uraa ja tulevaisuutta toivoville. Lukekaa lapsillenne. Paljon. Joka päivä. Ja kun lapsi lukee itse, kannustakaa lukemaan joka päivä. Mitä tahansa. Fiktiota, viihdettä, fantasiaa. Kaikki tutkitusti kehittävät aivoja ja helpottavat oppimista enemmän kuin mikään muu.
Mulla on fiksut isovanhemmat ja niidet lapset, sekä mut ja serkut on kasvatettu fiksusti ja tavoille. Kaikilla on mennyt hyvin.
Toisaalta olen nähnyt sukuja jossa on mt-ongelmia ja niiden lähes kaikki lapset on nyt aineissa.
Stubbin poikakin osoittaa sen että hyväosaisilla on pokkaa ja siitä palkitaan. Nöyristely on rahvaalle, eliitti tietää arvonsa.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että akateemisuus koetaan jotenkin hienona. Itse olen akateeminen, mutta ei ole sijoitussalkkua, isoa kotia, pöytätavat on, mutta en jaksa noudattaa, olen lihava, eronnut, rahat riittää peruselämiseen.
Ja lapsuudenperheenikin on akateeminen, mutta eivät hekään raha-alalla
Sinulla kuitenkin on enemmän koulutusta ja sivistystä kuin amislaisella. Olet siis siltä osin kuitenkin hyvää materiaalia.
🔁 Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma
Esimerkki ja odotukset: Lapsi, joka kasvaa ympäristössä, jossa koulutus, yrittäjyys tai kunnianhimo on normi, omaksuu usein saman ajattelutavan.
Verkostot: Vanhemmat voivat tarjota kontakteja, neuvoja, suosituksia ja mahdollisuuksia, joita muilla ei ole.
Kulttuurinen kieli ja koodit: Perheet, joissa osataan navigoida "menestyksen pelissä" (esim. miten pukeudutaan, puhutaan, käyttäydytään tietyissä piireissä), antavat lapsilleen etulyöntiaseman.
🧬 Perinnöllisyys ja temperamentti
Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten sinnikkyys, korkea älykkyys tai sosiaaliset taidot, voivat osittain periytyä ja edistää menestystä mutta ne eivät yksin riitä.
Vanhemmuuden tavat usein myös heijastavat vanhempien persoonallisuutta ja siirtyvät sukupolvelta toiselle.
📚 Koulutus ja resurssit
Hyvät koulut ja harrastukset: Varakkailla tai koulutetuilla perheillä on usein pääsy parempiin koulutus- ja kehitysmahdollisuuksiin.
Tuen määrä: Lapsi, jolla on kotona tukea läksyihin, kurinalaisuutta ja turvallinen ilmapiiri, voi paremmin keskittyä tavoitteisiinsa.
🧠 Ajattelumallit ja uskomukset
Joissakin perheissä korostetaan, että epäonnistuminen on osa oppimista ja että omalla työllä voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Tätä kutsutaan kasvun asenteeksi.
Jos taas sukuun on juurtunut ajatus "meidän suvussa ei kukaan pärjää", sekin voi toteuttaa itseään.
🏛 Sukupolvien ylittävä etumatka
Jos suku on ollut hyväosainen jo aiemmin, etumatka kertautuu: omakotitalo, säästöjä opiskeluun, mielenrauha, apua ensimmäiseen asuntoon tai yritykseen nämä kaikki helpottavat menestymistä.
🎲 Sattuma
Menestyminen ei ole aina täysin ansioista kiinni. Joskus yksi oikea ihminen, sattunut mahdollisuus tai ajoitus voi viedä pitkälle ja kun yksi perheenjäsen pääsee eteenpäin, hän voi vetää muitakin mukanaan.