35-vuotiaana kuvittelee olevansa nuori pitkään. Ei mene kuin 15 nopeasti kuluvaa vuotta, niin olet jo viisikymppinen
Näin se aika hujahtaa. Yhtenä hetkenä olet raikas, reilu kolmekymppinen ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi viisikymppinen, et tunnista itseäsi peilistä ja lapsetkin lentämässä pois pesästä.
Kommentit (753)
Vierailija kirjoitti:
Ei 35-vuotias edes ole nuori. Nykyään kuvittelevat olevansa.
Kun olet 70v etkö ajattelu että olit 34 vuotiaana nuori?
"Irtisanomissuojan heikkeneminen on uhkana myös naisvaltaisilla julkisilla aloilla, kuten esimerkiksi lähi- ja lastenhoitajilla."
Jos jakaa ihmisen iän 20, 40, 60 ja 80 (vai 70) niin aika lyhyeksi menee koko homma. Ja hirvittää. Ellei lisää vielä 100 siihen loppuun tai jotain muuta. Lisäksi vielä ne jotka kuolivat ennen aikojaan. Ei voi käsittää koko hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 vuotta ei mene nopeasti ellei tuhlaa aikaansa ja ole tekemättä mitään mielenkiintoista.
Viiskymppisenäkin on vielä aikaa tehdä vaikka mitä mielenkiintoista. Lapset on jo täysi-ikäisiä ja pois kotoa ja voi keskittyä omaan elämään. Nykyisin viiskymppiset on paljon parempikuntoisia kuin 70-luvulla. Nimimerkillä Kokemusta on.
Ette oikein tajua sitä että köyhät tai sairaat ei tee mitään, jos ei ole rahaa. Paitsi ehkä jotain pienempää. Asema on tehty niin heikoksi. Kaikilla ei ole yhtä hyvä kunto jos pitää varoa ettei sappikivet leviä tai joku muu osa mene sijoiltaan. Muuten tietysti ne menevät ulkomaille jotka pystyvät ja ties minne ostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 vuotta ei mene nopeasti ellei tuhlaa aikaansa ja ole tekemättä mitään mielenkiintoista.
Viiskymppisenäkin on vielä aikaa tehdä vaikka mitä mielenkiintoista. Lapset on jo täysi-ikäisiä ja pois kotoa ja voi keskittyä omaan elämään. Nykyisin viiskymppiset on paljon parempikuntoisia kuin 70-luvulla. Nimimerkillä Kokemusta on.
Ette oikein tajua sitä että köyhät tai sairaat ei tee mitään, jos ei ole rahaa. Paitsi ehkä jotain pienempää. Asema on tehty niin heikoksi. Kaikilla ei ole yhtä hyvä kunto jos pitää varoa ettei sappikivet leviä tai joku muu osa mene sijoiltaan. Muuten tietysti ne menevät ulkomaille jotka pystyvät ja ties minne ostoksille.
Kohta ne tajuaan, kun saa irtisanoa hoitajia ja työmarkkinatuki on 595 netto. Ansiosidonnainen on leikattu ja sitä saa vain hetken.
Koska 35v on ollut "nuori"...? Takavuosina sanomalehti uutisoi 33v keski-ikäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun olet 5-kymppinen, niin sinulla on vielä 50 v. elinaikaa....
Kivan positiivinen ajattelutapa. Vaikka jatkuuhan se elämä taivaassa tai jossian.
Taivaalla kaasuna tai maassa matojen kaverina. Mielikuvituskaverit on sitten omalukunsa.
Ei viisikymppinen mikään vanha ole !
Minun äitini lähti se ikäisenä työhön Helsinkiin maaseutukaupungista
Ja oli työssä Helsingissä 12 ja puoli
vuotta ja jäi eläkkeelle 64 vuotiaana !
Työssäolo aikanaan äiti kävi teatterissa ja aina työpäivän jälkeen
tanssimassa kulttuuritalolla ja osteli
kauniita vaatteita ja nautti työstään
missä sai tavata ihmisiä joka päivä !
Hän ei seurustellut .Hänen nuorempi miehensä jäi maaseudulle mutta tuli sitten hänkin Helsinkiin Suhde oli siis välillä platooninen ! Mutta naimissa olivat yli 50 vuotta !
Kaikissa suhteissa pitää anaa vapautta toiselle. Niin toimii ,varmasti!
Nimimerkki / Kuka nyt aina!!!
Vierailija kirjoitti:
Aamulla peiliin katsoessani säikähdän 55-vuotiasta ihmistä, jonka päälaki on kaljuuntunut ja posket roikkuvat. Silti elämä muuten on aivan samanlaista kuin 25-vuotiaana. Pidän samoista asioista kuin silloinkin ja nyt minulla vain on paljon enemmän rahaa ja mahdollisuuksia tehdä niitä.
Pidän nuoresta tiukasta lihasta, oluesta ja 80 luvun tukkahevistä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä multa lähtee viisikymppisenä palleista sellainen latinki, että heikoimmat naiset pyörtyy! Loput sitten kiittelee.
Reisille?
35-45 meni nopeasti sen jälkeen vuodet ovat alkaneet kulumaan todella hitaasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos jakaa ihmisen iän 20, 40, 60 ja 80 (vai 70) niin aika lyhyeksi menee koko homma. Ja hirvittää. Ellei lisää vielä 100 siihen loppuun tai jotain muuta. Lisäksi vielä ne jotka kuolivat ennen aikojaan. Ei voi käsittää koko hommaa.
Onhan se älytöntä. Ja jos ratkaisu löydetään, se menee jollekin eliitille ja muut jää lyhytikäisiksi työläisiksi.
Kolmevitonen ei ole enää nuori, vaan lähestyy kovaa vauhtia neljääkymppiä ja keski-ikää. Nuoruus alkaa loppua 25v jälkeen, ihan viimeistään kun täyttää 20v. Näin 46-vuotian näen asian. Ja tiedoksi: jos luulee että kolmekymppisenä vuodet vierii, niin nelikymppisenä vauhti tuplaantuu.
35 vuotiaana minulla oli jo ensimmäinen burnout ja päätin
jättää ensimmäisen mieheni joka
oli minua 26 vuotta vanhempi ja varakas ! Silloin tuntui että itse olin nuori ja pääsin vapaaaksi !
sittentapasin 9 vuotta nuoremman
Ja. Menin naimisiin hänen kanssaan.
Yt olen ollut hänen kansaan naimisissa yli 45 vuotta !
Einoonyhtääntintunut että aika on kulunut nopeasti tai hitaasti
Kumpikin avioliitto on ollut ihan hyvä !
Ei mikään ole kiinni mistäännsalilla. treenaamisest Se on kiinni työnteosta
TYÖSSÄ ON SIUNAUS ! TEHKÄÄ TYÖTÄ niin pysytte kunnossa.
Ikä on tosiaankin vain numero !!!
Sukulaistätini on 105 v
Hän ei ole koskaan pitänyt mitään ruokavaliota ! On terve!
Nostelee painoja joka päivä ja käy
läheisellä pullakaupalla ostamassa
Pullaa ! Ja hän seuraa jääkiekkoa
talvella ihan paikan päällä katsomossa ja seisoo koko ottelun ajan. Koska ei ole penkkejä !
On erän seuran fani ja fanittaja !
Uskokaa: ikähän on vain numero !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ikävuodet 35-50 olivat elämäni pisimmät.
n59Minusta taas nämä ikävuodet menevät nopeiten, lapsia kasvattaessa. Kun lapset syntyivät kun olin 30 ja 32 v. Eihän siinä ehdi oikein keskittyä muuhun kuin lastenhoitoon ja kasvatukseen ja hupsista, kun he ovat täysi-ikäisiä, olet itse yhtäkkiä viisikymppinen.
Tätä pelkään itsekin että nyt kun olis viimein työasiat mallillaan ja aikaa itselle niin pitäis aloittaa lapsirumba ja kohta on 50. Parikymppisenä mietin että josko silloin kolmissakymmenissä lapset mutta nyt kun olen jo 35 niin hoksannut että ei se tämäkään ole hyvä aika.
Tehkää työtä tehkää työtä tehkä työtä tehkää työtä tehkää työtä!!!
Nukuttekin paremmin ja ostakaa öljyä
Öljy on nyt halpaa ja seksi sujuu
paremmin! Kun tekee työtä niin voi ostaa ruokaa ja öljyä !
Hyvä harrastus ja työtä ja seksiä !
Nimimerkki/ ikähän on vain numero !
Ps. Itse aloitin työnteon 15 v
Ja olen tehnyt työtä 70 vuotta !
Ei ooo yhtään käynyt aika pitkäksi
On kaksi eläkettä ja tötulot !!!
Tähtää yleensä vain tähän päivään ja
korkeintaan huomiseen.
Toiset maksaa harrastuksistaan
Minä saan palkaa harrastuksistani !
Eli tilin !!! Tehkää työtä tehkää työtä
Tehkääntyötä tehkää työtä tehkää työtä !!!!
Raikas, reilu kolmekymppinen alkaa olla jo liian vanha nykyisillä työmarkkinoilla. Kovimpaan tuloksentakomiseen pystyvät vain oikeasti nuoret ja tarpeeksi naiivit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ikävuodet 35-50 olivat elämäni pisimmät.
n59Minusta taas nämä ikävuodet menevät nopeiten, lapsia kasvattaessa. Kun lapset syntyivät kun olin 30 ja 32 v. Eihän siinä ehdi oikein keskittyä muuhun kuin lastenhoitoon ja kasvatukseen ja hupsista, kun he ovat täysi-ikäisiä, olet itse yhtäkkiä viisikymppinen.
Tätä pelkään itsekin että nyt kun olis viimein työasiat mallillaan ja aikaa itselle niin pitäis aloittaa lapsirumba ja kohta on 50. Parikymppisenä mietin että josko silloin kolmissakymmenissä lapset mutta nyt kun olen jo 35 niin hoksannut että ei se tämäkään ole hyvä aika.
35 on ihan aika tehdä lapsia. Anna palaa vaan.
Riippuu täysin myös siitä,millaisia taaksejääneet vuodet ovat olleet.Itse lähes 5-kymppisenä olen uupumuksen partaalla,perhe-elämä ei todellakaan ole ollut helppoa erityislapsen kanssa,mikä on vaikuttanut kaikkiin tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.Nyt riesana ovat vaihdevuosioireet ja vaikea unettomuus.Elän terveellisesti ja etsin aktiivisesti keinoja oireiden helpottamiseksi.Työelämässä olen jaksanut kuitenkin olla,välillä rimaa hipoen,mutta kuitenkin.Parisuhde on toistaiseksi kestänyt haasteelliset vuodet.Toisaalta olen oppinut nauttimaan arjen pienistä iloista ja sellainen nuoruuden levottomuus on kadonnut.Kunpa vain saisi pysyä terveenä ja jossain vaiheessa olisi vapaampi elämään ja olemaan.