Yritin kerrankin puhua lapselle lässyttämättä, kuin aikuiselle

Sitäkään en ymmärrä että Sääli on sairautta. 

Minulle tarjottiin lapsena lastenkirjoja ja halusin lukea sitä mitä aikuisetkin!

Lasten kanssa pääsee hyvin juttuun kun juttelet niitä näitä ja kuuntelet mitä lapsella on sanottavaa. Hyvä ja luottamuksellinen keskusteluyhteys takaa monesti myös sen, että lapset tottelee sinua ihan vaan pyytämällä. 

Ai.

Mä en ole koskaan lässyttänyt lapsilleni.

Ymmärtävät normaalia puhetta.

Mua muutenkin ärsyttää lässyttävät ihmiset.

Näyttävät ja kuulostavat hölmöiltä..

Jotkut lässyttää iäkkäille. 

ymmärrän, jos lässyttää sen takia, että ovat vähän tyhmiä, mutta en ymmärrä sitä, että tavallinen ihminen lässyttää kenellekään.

Olen aina puhunut lapsille lässyttämättä. Ikätasoisesti tietysti, mutta normaalilla äänellä ja sinutellen, en siis sano vaikkapa: Peetu tulee nyt tänne, Peetu syö. En myöskään ole koskaan puhunut itsestäni kolmannessa, ah niin typerässä "äiti-persoonassa": Äiti ottaa tämän, äiti tulee sinne.

Lapsista on tullut nokkelia, keskustelevia ja puheliaita, iät nyt 12, 15 ja 17.

Minä puhun aina lapsivieraille kuin aikuisille, ja ne vastaavat kuin aikuiset, eivätkä kiukuttele kuten muualla.

Ja annan aina kaksi vaihtoehtoa, jos tulee keskustelun paikka, ettei tarvitse vääntää turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina puhunut lapsille lässyttämättä. Ikätasoisesti tietysti, mutta normaalilla äänellä ja sinutellen, en siis sano vaikkapa: Peetu tulee nyt tänne, Peetu syö. En myöskään ole koskaan puhunut itsestäni kolmannessa, ah niin typerässä "äiti-persoonassa": Äiti ottaa tämän, äiti tulee sinne.

Lapsista on tullut nokkelia, keskustelevia ja puheliaita, iät nyt 12, 15 ja 17.

Puhelias. Just joo 🤦🏻

Miksi lapsille pitäisi lässyttää? Ihan normaalilla tavalla meillä lapsille puhutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sitäkään en ymmärrä että Sääli on sairautta. 

Tuolla tavalla ajatteleva ihminen sulkee sydämensä ja vetäytyy kuoreensa, pakenee siis ihmisenä oloa, pelkää ihmisenä oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäkään en ymmärrä että Sääli on sairautta. 

Tuolla tavalla ajatteleva ihminen sulkee sydämensä ja vetäytyy kuoreensa, pakenee siis ihmisenä oloa, pelkää ihmisenä oloa.

Edit: siis sellainen joka ajattelee että sääli on sairautta.

Jaa, ei ole kyllä ole ollut tarve puhua lässyttäen lapsille. Ymmärtävät ihan normaalia puhetta.

Mä puhun sekä lässyttäen että virallisesti. Jos me leikitään jotain vauvaleikkiä, niin lässytän, koska se kuuluu leikkiin. Mutta toisaalta mä myös selitän lapselle esimerkiksi, miten ukkonen ja salamat syntyy käyttämällä ihan normaaleja asiaan liittyviä sanoja, kuten sähkövaraus.

En ole koskaan tajunnut, miksi lapselle ei saisi puhua käyttäen esimerkiksi sivistyssanoja. Mistä ne oppii käyttämään niitä, jos niitä ei kukaan ikinä käytä? Tietysti mä yritän selittää sen sivistyssanan merkityksen helpommilla sanoilla, että se lapsi ymmärtää, mitä puhun, mutta ei sivistyssanoja pitäisi pelätä. Eihän pienet lapset ymmärrä aluksi mitä tarkoittaa esimerkiksi sana kaunis, vaan se opitaan, kun sitä käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina puhunut lapsille lässyttämättä. Ikätasoisesti tietysti, mutta normaalilla äänellä ja sinutellen, en siis sano vaikkapa: Peetu tulee nyt tänne, Peetu syö. En myöskään ole koskaan puhunut itsestäni kolmannessa, ah niin typerässä "äiti-persoonassa": Äiti ottaa tämän, äiti tulee sinne.

Lapsista on tullut nokkelia, keskustelevia ja puheliaita, iät nyt 12, 15 ja 17.

Puhelias. Just joo 🤦🏻

Et taida tietää, että liian monet lapset ovat tänä päivänä puhumattomia useissa tilanteissa. Yllättävän moni ei esimerkiksi puhu luokassa ollenkaan, eikä vaikkapa vieraille ihmisille mitään. Muutamat lasten kaverit eivät osaa jutella vieraalle aikuiselle lainkaan. Tämä on seurausta mm. siitä, ettei heidän kanssaan ole keskusteltu. Tietysti autismikirjon puhumattomuusoireet ovat asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina puhunut lapsille lässyttämättä. Ikätasoisesti tietysti, mutta normaalilla äänellä ja sinutellen, en siis sano vaikkapa: Peetu tulee nyt tänne, Peetu syö. En myöskään ole koskaan puhunut itsestäni kolmannessa, ah niin typerässä "äiti-persoonassa": Äiti ottaa tämän, äiti tulee sinne.

Lapsista on tullut nokkelia, keskustelevia ja puheliaita, iät nyt 12, 15 ja 17.

Puhelias. Just joo 🤦🏻

Et taida tietää, että liian monet lapset ovat tänä päivänä puhumattomia useissa tilanteissa. Yllättävän moni ei esimerkiksi puhu luokassa ollenkaan, eikä vaikkapa vieraille ihmisille mitään. Muutamat lasten kaverit eivät osaa jutella vieraalle aikuiselle lainkaan. Tämä on seurausta mm. siitä, ettei heidän kanssaan ole keskusteltu. Tietysti autismikirjon puhumattomuusoireet ovat asia eriks

Tai sitten niillä puheliailla lapsilla on ADHD ja ne pälättää muut ihmiset kuoliaiksi.

Sisäisesti moni on pikkutyttö vanhanakin.

Hän on tottunut lässytykseesi. Olisit aina puhunut hänelle normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina puhunut lapsille lässyttämättä. Ikätasoisesti tietysti, mutta normaalilla äänellä ja sinutellen, en siis sano vaikkapa: Peetu tulee nyt tänne, Peetu syö. En myöskään ole koskaan puhunut itsestäni kolmannessa, ah niin typerässä "äiti-persoonassa": Äiti ottaa tämän, äiti tulee sinne.

Lapsista on tullut nokkelia, keskustelevia ja puheliaita, iät nyt 12, 15 ja 17.

Tiedän yhden kirjolla olevan äidin, joka puhui monikon ensimmäisessä persoonassa, kun lapsi teki jotain. Se se vasta oli hassua. 😁

Vierailija kirjoitti:

Lasten kanssa pääsee hyvin juttuun kun juttelet niitä näitä ja kuuntelet mitä lapsella on sanottavaa. Hyvä ja luottamuksellinen keskusteluyhteys takaa monesti myös sen, että lapset tottelee sinua ihan vaan pyytämällä. 

Eikä takaa. Sinulla on takia-ajatuksia. Kuuluisi olla pyytetön toimissaan. 

On lässyttämistä ja "lässyttämistä". Sellainen väärin sanotuilla sanoilla puhuttu vauva-kieli "voi tinua pikkuitta, tuliko pipi" on lapsen aliarvoimisita, mutta sellainen ikätaso huomioiden helpotettu puhe vähän "pehmeämmällä" äänellä on sitten eri asia. Kyllä kai jokainen edes vähän äänensävyä muuttaa pienelle lapselle vs. aikuiselle puhuessa?

Joku opettaja joskus sanoikin, että lapselle on syytä puhua oikein, mutta sellaisella "hoivaäänellä".

Jotkut on tolloja ja niillä ei yleensä ole lapsia.  Kuitenkin monella tollolla on. Lässyttäminen sopii pienille koirille ja kissoille ja akvaariokaloille, muttei ihmislapsille. On hyvä ja puhuu selvästi lyhyitä ja pitkiä lauseita niin lapsesta ei tule epäselvästi sössöttävää persua. Mikä vttu siinä onkin, ettei Halla-aho saa suutaan auki vaan puhuu kuin olisi kurenauha huulissa? Peitteleekö se hampaattomuuttaan vai onko sillä joku vamma?

Ja Mäkelän Jani änkyttää kuin olisi lyöty airolla pähän 5 min. sitten.