35-vuotiaana kuvittelee olevansa nuori pitkään. Ei mene kuin 15 nopeasti kuluvaa vuotta, niin olet jo viisikymppinen
Näin se aika hujahtaa. Yhtenä hetkenä olet raikas, reilu kolmekymppinen ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi viisikymppinen, et tunnista itseäsi peilistä ja lapsetkin lentämässä pois pesästä.
Kommentit (753)
Itse koin 29-vuotiaana kauhean kolmenkympin kriisin eli tajusin olevani kuolevainen
Minusta ikävuodet 35-50 olivat elämäni pisimmät.
n59
Eipä tämä kahdestakympistä kolmeenviiteenkään mitenkään erityisen hitaasti mennyt, että tuskin tuokaan sitten yllätyksenä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ikävuodet 35-50 olivat elämäni pisimmät.
n59
Minusta taas nämä ikävuodet menevät nopeiten, lapsia kasvattaessa. Kun lapset syntyivät kun olin 30 ja 32 v. Eihän siinä ehdi oikein keskittyä muuhun kuin lastenhoitoon ja kasvatukseen ja hupsista, kun he ovat täysi-ikäisiä, olet itse yhtäkkiä viisikymppinen.
Aamulla peiliin katsoessani säikähdän 55-vuotiasta ihmistä, jonka päälaki on kaljuuntunut ja posket roikkuvat. Silti elämä muuten on aivan samanlaista kuin 25-vuotiaana. Pidän samoista asioista kuin silloinkin ja nyt minulla vain on paljon enemmän rahaa ja mahdollisuuksia tehdä niitä.
Kyllä multa lähtee viisikymppisenä palleista sellainen latinki, että heikoimmat naiset pyörtyy! Loput sitten kiittelee.
Anteeksi mitä? 35-vuotias ei ole enää lähelläkään nuorta, siinä kohtaa nuoruus on jo muisto vain, eikä sitä todellakaan ole edessäpäin enää luvassa. Pitää olla vakavat harhaluulot päällä, jos näin kuvittelee.
Se on just noin. Varsinkin jos on lapsia, vuodet 35-50 on vaan yksi hujaus, kun taaperot muuttuu itsenäistyviksi aikuisiksi.
Ihana vaihe tämäkin tosin, miehen kanssa vielä monta seikkailua edessä.
N48
Mutta viisikymppisenäkään ei tajua kuinka äkkiä se seuraava 15 vuotta menee ja sitten onkin jo liki eläke-ikäinen seniorikansalainen vaikka just oli kolmikymppinen ja elämä edessä.
Voi liittyä tuohon vilkkaaseen perhe-elämään jos nuo vuodet vain vilahtavat ohi, toisaalta eikös sitten lasten muutetua aika taas vastaavasti hidastu? :) Mulla elämä on ollut aika hidasta ja rauhallista kun ei ole lapsia ja olen aina viihtynyt "mummoharrastusten" parissa (lukeminen, käsityöt, leipominen, ulkoilu jne.).
-N46
Vierailija kirjoitti:
Minusta ikävuodet 35-50 olivat elämäni pisimmät.
n59
Joo, paljon siistejä juttuja ja oikein tapahtumarikasta.
Tulikin ihan hyvä mieli kuusvitosia odotellessa, samanlainen stretch, ehkäpä?
m54
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mitä? 35-vuotias ei ole enää lähelläkään nuorta, siinä kohtaa nuoruus on jo muisto vain, eikä sitä todellakaan ole edessäpäin enää luvassa. Pitää olla vakavat harhaluulot päällä, jos näin kuvittelee.
10-vuotiaasta 20-vuotias on vanha.
20-vuotiaasta 40-vuotias on vanha.
40-vuotiaasta 80-vuotias on vanha.
Omasta mielestään 80-vuotias on ikinuori.
Ootas. Olen siis yhä nuori??? Jes nyt nuoruus raikaa
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mitä? 35-vuotias ei ole enää lähelläkään nuorta, siinä kohtaa nuoruus on jo muisto vain, eikä sitä todellakaan ole edessäpäin enää luvassa. Pitää olla vakavat harhaluulot päällä, jos näin kuvittelee.
Millä perusteella? Kyllä minä ainakin olin vielä nuori 35-vuotiaana. Nyt reilu kymmenen vuotta myöhemmin olen kyllä jo keski-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla peiliin katsoessani säikähdän 55-vuotiasta ihmistä, jonka päälaki on kaljuuntunut ja posket roikkuvat. Silti elämä muuten on aivan samanlaista kuin 25-vuotiaana. Pidän samoista asioista kuin silloinkin ja nyt minulla vain on paljon enemmän rahaa ja mahdollisuuksia tehdä niitä.
Tämä on asia, josta olen jutellut mun 80n äidin kanssa. Ulkokuori ihmisessä ei vastaa sitä nuorta ihmisistä, joka sen kuoren sisällä asuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä multa lähtee viisikymppisenä palleista sellainen latinki, että heikoimmat naiset pyörtyy! Loput sitten kiittelee.
Pelkkiä räkäpäitä.
En minä kylläkään 35-vuotiaana kuvitellut kovin nuori olevani. Sisareni lapset olivat silloin nenäkkäitä ja kaikkitietäviä murrosikäisiä, joten tiedostin vallan mainiosti oman vanhenemiseni ja olin asiasta lähinnä hyvilläni.
50 vuotiaana voi olla vielä toiset 50 vuotta edessä.
Oletkin viisikymppinen.... ja alat elää hienoa uutta elämänvaihetta. Ei ole yhtään ikävä niitä ruuhkavuosia.
Joo, kolmenkympin jälkeen alkaa vuodet lyhenemään kummasti ja aika kulumaan hurjaa vauhtia.