Miten miehet kehtaa sanoa että etsii naista jolla ei ole tatuointeja? Minusta ainakin naisena törkeää. Olenko ainoa?

Tatuoimaton voi ottaa tatuoinnin. Pitkätukkainen leikata hiuksensa, parraton kasvattaa parran, kertyy kiloja, naama rupsahtaa… Tuleeko ero? Onhan tällaiset ulkonäkö ”vaatimukset” aika törkeitä. Ulkonäöllä on tottakai väliä. Jostain siinä toisessa ihmisessä viehättyy, mutta jos joku pikku asia kuten tatuointi tai karvoitus määrittää toista on kyllä ihmisellä hiukan itsessään työstettävää.

Minulla ei ole tatuointeja. Jos mies sanoisi, että hän etsii sellaista naista, jolla ei ole tatuointeja, vastaisin hänelle, että onnea matkaan. En halua miestä, joka on ajatusmaailmaltaan noin yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Minä tatuoimattomana miehenä en koe sitä törkeäksi että odotan naiselta samanlaista itsekuria tatuointien suhteen. 

M48

Itsekuria? Onko ollut kovin vaikeaa olla hankkimatta tatuointeja?

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tatuointeja. Jos mies sanoisi, että hän etsii sellaista naista, jolla ei ole tatuointeja, vastaisin hänelle, että onnea matkaan. En halua miestä, joka on ajatusmaailmaltaan noin yksinkertainen.

Just näin. Pitää kyllä hankkia pieni tatuointi näkyvälle paikalle, että karsiutuvat pois jo kättelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tatuointeja. Jos mies sanoisi, että hän etsii sellaista naista, jolla ei ole tatuointeja, vastaisin hänelle, että onnea matkaan. En halua miestä, joka on ajatusmaailmaltaan noin yksinkertainen.

Eli miehellä ei saa olla toiveita ulkonäön suhteen. Ok.

Onko sinulla toiveita miehen ulkonäön suhteen?

Keski-ikäinen nainen olen ja kerron nyt täysin suoraan oman näkemykseni joten älkää lukeko jos triggeröidytte helposti. Kerron täällä koska ääneen sanomistakaan te ette kestä.

Olen siis täysin tatuointeja ja lävistyksiä yms vastaan. En pidä yhtään edes hiusväreistä jotka tarkoituksella shokeeraavat. 

Sellainen kaikki on minun mielestäni mautonta ja tyhmää. Yhtä lailla kuin liian paljastava pukeutuminen tai vaikka huonot käytöstavat.

50+ älykkömiehelläni yhtäkkinen tatuointi tai lävistys aiheuttaisi kyllä kriisin. Sellainen olisi minulle yhtä vaikea asia kuin rakastajatar, tupakointi tai alkoholismi.

Nuoruuden virheenä tajuan kyllä, koska kaikki tekevät nuorena tyhmiä virheitä. Ainoa neuvoni on että peittäkää ne tai poistattakaa ne laserilla. 

Kai sitä saa kukon haluamaansa kumppania etsiä?

Vierailija kirjoitti:

Ei fiksu mies halua naista jolla tatuointi.

Fiksu mies ei arvota ihmistä tatuointejen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tatuointeja. Jos mies sanoisi, että hän etsii sellaista naista, jolla ei ole tatuointeja, vastaisin hänelle, että onnea matkaan. En halua miestä, joka on ajatusmaailmaltaan noin yksinkertainen.

Ei hänen ajatusmaailmansa ole sen yksinkertaisempi. Sinä et ole se joka päättää ovatko tatuoinnit kauniita vai eivät. Kyllä minä olen tänäkin aamuna ehtinyt esim tinderissä swaippailla vaikka kuinka monta naista sen takia vasuriin että ovat rumia tatuointeineen, hoikka, kauniit kasvot, mutta rumat tatuoinnit. Ei se ole minun syytä ettei seiso sellaiselle. Minulla on naisten suhteen hyvin paljon kysyntää ja on vara valkata rumat pois ensimetreiltä

 No jos sillä kadottamallaan naisella ei oo tatuointeja 🤔 

Ei ole törkeää. Haluan löytää miehen joka kiinnostuu luonnollisesta kauneudesta. Olisin kova pettymys jos miehen toiveet olisi leimattu iho, ripsien pidennykset, botoxhuulet, kumitissit, tekokynnet, kiristetty iho jne. 

Kuvittele että joku piirtelee iholleen tussilla. Olisihan se omituista, kenen mielestä kaunista ja hienoa? Vielä pahempaa kun ne sotkut on pysyvästi iholla.

Onhan se aikanoinen WT leima. Harva älykäs haluaa tatuoinnin, koska he tietävät niiden olevan typeriä.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoimaton voi ottaa tatuoinnin. Pitkätukkainen leikata hiuksensa, parraton kasvattaa parran, kertyy kiloja, naama rupsahtaa… Tuleeko ero? Onhan tällaiset ulkonäkö ”vaatimukset” aika törkeitä. Ulkonäöllä on tottakai väliä. Jostain siinä toisessa ihmisessä viehättyy, mutta jos joku pikku asia kuten tatuointi tai karvoitus määrittää toista on kyllä ihmisellä hiukan itsessään työstettävää.

…ja suhteeseen ryhtynyt voi erota suhteesta, vai mitä?

Haloo, tatuointi ei ole mikään ihmisen synnynnäinen ominaisuus vaan valinta ja itseilmaisun keino! Aivan samoin kuin ihmisen pukeutumistyyli ja vaikkapa kodin sisustus tai jopa työpiste työpaikalla kertovat jotain siitä millainen hän on mielenmaisemaltaan ja persoonaltaan. 

Näissä on myös tietoisia symboleita ja viestejä ulospäin ja erityisen vahva sellainen on tatuointi: ihminen haluaa usein ilmaista niillä kuuluvansa tiettyyn viiteryhmään, tai vähintään tuntea itse kuuluvansa. Sillä on merkitystä haluaako ihminen olla tatuoitu vai ehdottomasti ei. 

On siis erittäinkin hyvä, että vaikkapa tatuoinnit ovat niin näkyviä, ne ovat asia, jolla tietyn  tyyppiset ihmiset löytävät toisensa tai ymmärtävät nopeasti että ”olemme liian erilaisia”. 

Jokainen valitsee omien arvojensa mukaan, ei kuulu toisten kriteereihin puuttua. Varmaan jokaisella on montakin asiaa, mitä ei kumppanissa suvaitse. 
 

No koska tatuointi on länsimaissa yhdistetty aina yhteiskunnan ulkopuolella, marginaalissa olemiseen. Tatuointeja ovat ottaneet merimiehet, linnakundit, prostituoidut, juopot, narkit ja moottoripyöräjengiläiset.

Tatuoitu ihminen viestittää ulospäin, kuin Nacci Tranberg, että en ole kuten te, en välitä paskaakaan, nostan keskisormea.

Siksi.

Nimenomaan. 

Kun eihän se ongelma ei tietenkään ole se tatuointi sillä iholla (ellei se ole naamassa, kaulassa tai jättisuuri tai niitä on monia) vaan se, mitä sellainen habitus kertoo ko. henkilölle siitä Ihmisestä. 

Sellaista kumppania minä ainakin olen vältellyt koko elämäni. Totaalista tyhmyyttä, liiallista impulsiivisuutta, tyylitajuttomuutta ja massojen ja muoti-ilmiöiden mukaan menemistä.

Jokainen tatuoitu ihminen ei ole tyhmä eikä mauton laumasielu ilman omaa ajattelukykyä. Ja jokainen ei-tatuoitu ei ole tuollaisen vastakohta. 

Mutta oman elämänkokemukseni perusteella se on minun oma yksityinen oletukseni että hyvin moni tatuoitu on muutoinkin ihminen, jonka kanssa minulla ei ajatukset, elämäntavat ja arvot kohtaa.

Kannattaa harkita enne kuin ottaa tatuointeja. Useimmista ihmistä ne ovat inhottavia. Tatuointien jälkeen ei ole ns salonkikelpoinen. 

Minulla on hyvä rakas ja rakastava puoliso, mutta minua jäi nyt ihan teoriassa kiinnostamaan teidän ihofanaatikkojen mielipiteet. 

Miehet ja naiset, valaiskaapa, tämä on kiintoisaa. Minulla on näkyvä ihosairaus, joka ei parhaasta hoidostakaan huolimatta asetu oireettomaksi millään.

Minulla ei ole tatuointeja enkä toisaalta ole tehnyt mitään saadakseni tämän taudin tai pahentaakseni sitä. Päinvastoin, olen Suomen parhaan asiantuntijan hoidossa ko. tautiin ja teen itsekin kaikkeni, mutta ihoni on näkyvästi sairas.

Kumpi vaihtoehto tällaisesta teoreettisesta tilanteesta teille siis kelpaa jos leikitään ettå kumpikin voisi olla luonteeltaan ns juuri oikea? 

Vai onko juurikin ehjä iho teille niin suuri valintakriteeri, että passaatte kummankin? 

Itselle kun iho on ihmisen elin eikä sinänsä kanna muita merkityksiä. Myönnän että jos jollakin on kasvotatuointeja, kyllä minä arastelen häntä ennen kuin tutustun.

Mitäpä tuosta välittämään, sen kun annat heidän jatkaa etsimistä. Itselläni ei ole tatuointeja, mutta en todellakaan vastaisi kenellekään, jolla on noin naurettavia prioriteetteja.