Mihin maahan matkustaessa on tullut tunne, että haluaa jäädä sinne?
Pysyvästi. Ja oliko se rannikko vai sisämaa? Pieni vai iso paikka.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiin muihin paitsi suomeen, tämä on yksi helvetti
Varmaan helvettiä, jos ei voi puhua venäjää julkisilla paikoilla ilman tuomitsevaa katsetta 😄
Muuta takaisin Venäjälle.
Kaikki suomea kritisoivat eivät ole venäläisiä. Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä mutta henkisesti terveille ei
Vierailija kirjoitti:
Thaimaan länsirannikko
Ainakin tsunamin jälkeen sinne jäi monta länsimaalaistakin. Eivät ole koskaan tulleet takaisin.
Norjassa tulee aina tuo olo. Sitten muistan talvet.
Myös Islannissa tulee tuo olo. Sitten muistan talvet 😄
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaiset on muuten todella herkkähipiäisiä omaa maara kohtaan. . Kun esim. kassa kaupassa kyseli mitä olette tykänneet olla täällä ja rehellinen eurooppalainen kertoo mistä ei ole tykännyt ja mikä paremmin omassa maassa, tuli heti valitus: Mitä te sitten teette täällä.
Tuskin se kysyi kuullakseen totuuden. Turistien tehtävä on kehua, Suomessa ja muualla.
Hauku sitten kotiin palattua.
Uusi-Seelanti. "Pilasin" elämäni viettämällä siellä vuoden. Mikään muu paikka ei sen jälkeen ole vetänyt vertoja ja sydän kaipaa sinne jatkuvasti takaisin. Kun vaan keksisi jonkun tavan päästä sinne (olematta mail order bride 😁).
Suomesta tekee mieli pois heti kun mahdollista. Olin vaihdossa nuorena ja sitten kielikurssilta jäin Espanjaan 3 vuodeksi ja sinne haluaisin takaisin. Suomi on pilattu säännöillä esim terassien koot, ja ajat jolloin niistä pitää poistua, ja kuinka monta senttiä juomaa saikaan taas ostaa. Elämästä on mahdoton nauttia Suomessa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiin muihin paitsi suomeen, tämä on yksi helvetti
Varmaan helvettiä, jos ei voi puhua venäjää julkisilla paikoilla ilman tuomitsevaa katsetta 😄
Muuta takaisin Venäjälle.
Kaikki suomea kritisoivat eivät ole venäläisiä. Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä mutta henkisesti terveille ei
Tällä palstalla Suomea haukkuvat ovat 90 % venäläisiä, sillä samoissa ketjuissa, tässäkin, kehutaan Unkaria ja Venäjääkin, ja Suomen haukkumisen syyt ovat asenteet.
Ihan naurettavaa väittää muuta, iigori.
Skotlanti, vaikka siellä sataa paljon. Ihmisissä on jotain samaa kuin suomalaisissa ja rakastan skottiaksenttia. Tuntui heti todella kotoisalta.
Minne hyvänsä olen matkustanut on tullut tunne että tänne voisi jäädä. Sitten kun on ollut paikassa pitempään se tunne on karissut pois, joskus hyvinkin nopeasti, joskus muutamassa vuodessa. Olen ollut rannikoilla, sisämaassa, laaksoilla, vuorilla, saarilla, aavikolla, aroilla, metsissä ja erämaissa. Isoissa ja pienissä paikoissa.
Vielä ei ole löytynyt niin hyvää paikkaa että voisin muuttaa sinne pysyvästi.
Ei voi vastata noin laajasti, en Suomessakaan asuisi missä tahansa. Tarkalleen ottaen voisin muuttaa Krakovaan, aivan ihana kaupunki kielitaitoisilla ystävällisillä ihmisillä ja edullisella hintatasolla. Sen sijaan en ikinä muuttaisi Puolassa millekään maaseudulle tai edes saasteiseen Varsovaan.
Huvittava vastaus tuo USA. Kyseessä Eurooppaa isompi alue ihan yhtä suurella vaihtelevuudella.
Venäjä. Siellä seksuaalivähemmistöt tietävät paikkansa.
Suomeen ei ole tehnyt mieli muuttaa, vaikka olen aina käydessä toivonut, että tulisi jotain koti-ikävän tunnetta, tunne, että tänne kuulun ja tänne haluan jäädä.
Mutta ei mitään. Koti-ikävän sijaan tuleekin pakokauhu 😱 Entä jos, en pääsekään pois täältä! Jos vaikka sairastun vakavasti tai joudun autokolariin, enkä pääse enää pois Suomesta, apua!
Rehellisesti sanottuna ei missään.
Matkustelu ei ole tärkeää. Yksi merkittävimmistä filosofeista kautta aikojen Immanuel Kant vietti koko elämänsä Königsbergissä, Preussissa. Vaikka meri oli tunnin matkan päässä, hän ei koskaan nähnyt sitä.
Vierailija kirjoitti:
Venäjä. Siellä seksuaalivähemmistöt tietävät paikkansa.
Kuvitteleeko taas joku peräkammarin poika että kaikki katselee hänen ylipainosta persettä?
Britannia. Sain asua siellä nuorena 5kk, enkä ollut kenenkään piikana, vaan maksullisessa kielikoulussa. Asuin paikallisessa (Oxford) perheessä ja kävin käytännössä joka lauantai Lontoossa. Ihana maa.
Kokemusta on myös 12 muusta maasta, ehkä Ruotsi ois voinut olla toinen.
Tähän asti vahvin tunne on tullut Kööpenhaminassa. Ihan mielettömän viihtyisä kaupunki ja jotakuinkin täystyöllisyys.
Australia. Kertaalleen jopa printtasin ulos immigration paperit mutta jäi siihen, että liikaa asuntolainaa Suomessa, 2 pientä lasta eikä työpaikkoja perillä (eikä kummankaan työnantajalla toimipaikkaa siellä joten siirron hakeminen ei ollut mahdollista). Jälkikäteen harmittaa.