Ammattikouluun yliopiston jälkeen

Vierailija kirjoitti:

On ne vaativia siksi että yhtään virhettä ei saa tulla. Monet joutuu uusimaan kokeen monta kertaa. 

 

Niin virheitä ei saa tulla, mutta ei ne lähihoitajan laskut vaikeita ole. Ihan turha väittää muuta. Mä en ole edes hyvä matikassa ja sanon, että ne laskut ei ole vaikeita.

T: Lh+sh ikäihmisten pa

juuri tuo virheettymyys tekee siitä vaikeaa. Jos opiskelet artesaaniksi ja leikkaa puupalan pari milliä väärin, voit ottaa uuden puupalan ja aloittaa alusta. Sen sijaan jos lähihoitajana lasket lääkelaskun väärin ja tarjoat potilaalle liikaa lääkettä niin hupsista keikkaa!

Vierailija kirjoitti:

Mä aina sanon että kaikista fiksuinta olis mennä suoraan amiksen sähkö/avl-linjalle, opiskella nopeutetusti kahdessa vuodessa ja sitten pysyä fyysesti hyvässä kunnossa ja tehdä töitä eläkeikään.  Muutaman vuoden tutkinnolla, ilman työttömyysjaksoja ja voi jopa saada +4000€ liksaa jos on työssään hyvä sekä ahkera. Myös lähihoitajana voi onnistua jos on valmis tekemään paljon yö- ja sunnuntaivuoroja. Tähän verrattuna ihan turhaa opiskella jotain taidehistoriaa yliopistossa viisi vuotta ja sit vitkutella työttömänä/määräaikaisissa projekteissa.

Lisäisin tähän kommenttiin, että se hyvän peruspalkan työ mahdollistaa myös avoimen tutkinnot, oman taiteen tekemisen, tutkimustyön jne. 

Vierailija kirjoitti:

Mä aina sanon että kaikista fiksuinta olis mennä suoraan amiksen sähkö/avl-linjalle, opiskella nopeutetusti kahdessa vuodessa ja sitten pysyä fyysesti hyvässä kunnossa ja tehdä töitä eläkeikään.  Muutaman vuoden tutkinnolla, ilman työttömyysjaksoja ja voi jopa saada +4000€ liksaa jos on työssään hyvä sekä ahkera. Myös lähihoitajana voi onnistua jos on valmis tekemään paljon yö- ja sunnuntaivuoroja. Tähän verrattuna ihan turhaa opiskella jotain taidehistoriaa yliopistossa viisi vuotta ja sit vitkutella työttömänä/määräaikaisissa projekteissa.

Olisikohan mikään fyysiesti kevyt "naisten ala" rahakas duunaripuolella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ne vaativia siksi että yhtään virhettä ei saa tulla. Monet joutuu uusimaan kokeen monta kertaa. 

 

Niin virheitä ei saa tulla, mutta ei ne lähihoitajan laskut vaikeita ole. Ihan turha väittää muuta. Mä en ole edes hyvä matikassa ja sanon, että ne laskut ei ole vaikeita.

T: Lh+sh ikäihmisten pa

juuri tuo virheettymyys tekee siitä vaikeaa. Jos opiskelet artesaaniksi ja leikkaa puupalan pari milliä väärin, voit ottaa uuden puupalan ja aloittaa alusta. Sen sijaan jos lähihoitajana lasket lääkelaskun väärin ja tarjoat potilaalle liikaa lääkettä niin hupsista keikkaa!

Fakta on se, että ne laskut ei ole vaikeita. En ymmärrä miksi pitää inttää vastaan. Olen itsekin hoitoalalla enkä mäkään ole hyvä matematiikassa. 

Mene aikuispuolelle niin ei tarvitse teinien seurassa olla. Varmaan saat hyväksiluettua kaikki yleisaineet niin pelkkää ammattiopiskelua 1-2v ja ammattitutkinto valmis 👍

Vierailija kirjoitti:

Opiskelu kaduttaa. Olen raatanut kohta kuusi vuotta yliopistossa hyvien kurssiarvosanojen eteen vain huomatakseni, etten kelpaa edes palkattomiin työharjoitteluihin. Samaan aikaan amistuttuni ovat olleet jo pitkään työelämässä ja ostelevat parhaillaan omakotitaloja, yms.

Amisduunia 50 vuotta ennen eläkkeelle pääsyä. Tuo siis parhaassa tapauksessa. Yleensä duunareilta hajoaa paikat ennen sitä. Kannattaako sitä kadehtia?

Nykyään on pakko hakea oman-alan ulkopuoleltakin töitä, oli korkeakoulutettu tai ei. Ns herraväen ongelma on aina ollut että korkeakoulutus tyhmentää entisestään ja todellisuus on hämärtänyt. Kun ei ole itse koskaan tarvinnut tehdä mitään nin ei mitään käsitystä miten oikea maailma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Mä aina sanon että kaikista fiksuinta olis mennä suoraan amiksen sähkö/avl-linjalle, opiskella nopeutetusti kahdessa vuodessa ja sitten pysyä fyysesti hyvässä kunnossa ja tehdä töitä eläkeikään.  Muutaman vuoden tutkinnolla, ilman työttömyysjaksoja ja voi jopa saada +4000€ liksaa jos on työssään hyvä sekä ahkera. Myös lähihoitajana voi onnistua jos on valmis tekemään paljon yö- ja sunnuntaivuoroja. Tähän verrattuna ihan turhaa opiskella jotain taidehistoriaa yliopistossa viisi vuotta ja sit vitkutella työttömänä/määräaikaisissa projekteissa.

Taidehistoriaa ei tietenkään kannata mennä opiskelemaan, mutta en oikein näe miten sähköamiksena pärjäisi paremmin kuin sähkötekniikan dippainssinä. Asennushommat ovat kuitenkin semirankkoja ja kohteesta riippuen mahdollisesti aika veemäisiä. Lisäksi työkaverit yleensä niitä, joille maistuu kalja ja rööki, joten siinä jää joko ulkopuoliseksi tai voi unohtaa terveet eläkepäivät.

Olen vaihtamassa amikseen yliopiston jälkeen. Oma alani ei työllistä, mutta antaa mahdollisuuden sivutyöhön. Asun pienellä paikkakunnalla, joten amistöitä on paremmin tarjolla ilman työmatkoja. Tarkoitus on kuitenkin hyödyntää myös yliopistokoulutusta, kunhan talous on muuten kunnossa. Sinkkuna ja omistusasunnossa asuvana minulla ei ole varaa olla työttömänä hetkeäkään. Työn perässä muuttaminen ei ole helppoa, sillä vastaavia asuntoja on paljon myynnissä ja hyviä vuokralaisia on vaikea löytää. Muutos mietityttää, mutta vaihtoehtona on työttömyys, pätkätyöt tai muuttaminen. 

Ex-kollega, softasta dippainssi, meni oppisopimuksella sähköarskaksi. Nyt lähes 10 vuotta arskana olleena hyvinkin tyytyväinen elämäänsä ja aikoo eläköityä alalta jos vaan paikat kestää - toistuvat ylösasennukset kun tuppaavat käymään niskan/olkapään alueelle ikävästi.

itse olen lukio-amk-ttkk-aikuisamitsun polun käyneenä, sähkön puolella. Pätevyyksiäkin löytyyy mutta eräs ulkomainen sotateollisuusfirma palkkasi 7 vuotta sitten embehommiin "tekniseksi yleispäälliköksi" ja nyt siis ICT'-alalle kouluttamattona tienaan paremmin kuin koskaan uskalsin edes toivoa. Ja kyllä noista amisopinnoistakin oli hyötyä, ns kaapelisiisteyskäsityksen sisäistäminen ehkä se eniten päivittäisessä työssä näkyvä.

Itse ajattelin putkimiehen hommia 

Voithan myös kouluttautua uudelleen oppisopimuksella. Tarvitset vain koulutusalaan sopivan työpaikan, jossa halutaan tehdä oppisopimus ja sitoudutaan kouluttamaan sinua ammattiin opetussuunnitelman mukaisesti. Oppisopimusajan olet siis palkkaa saavana työntekijänä ja samalla opiskelet ammatin. Oppisopimusaikan sinulla on siis työsopimus työnantajan kanssa ( yleensä määräaikainen).

Oppisopimukseen sisältyy myös koulupäiviä ja teorian opiskelua. Lisäksi siihen sisältyy näyttöjä, joilla osoitat osaamisen tietyssä tutkinnon osassa. Näytöt arvioidaan.

Tutustu aiheeseen seuraavassa osoitteessa https://oppisopimus.fi/

Putkihommat ovat hyvin palkattuja 

Mites. Onko amiksessa ensikertalaiskiintiötä? Olen yrittänyt rohkaista poikaa tuolla mahdollisuudella vaikka on valmistumassa maisteriksi. Ei saanut edes kesätöitä.

Itse aloitin kokkiopinnot kolme vuotta valtiotieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen.