Ammattikouluun yliopiston jälkeen
Nyt kun maisterin tutkintoni osoittautui tyhjäksi arvaksi, niin ammattikouluun meno houkuttaa. Ehkä lähihoitajakoulu voisi työllistää.
Löytyykö täällä kokemuksia tällaisesta muutoksesta? Löytyikö opiskelukavereista hengenheimolaisia koulusta, ja jos olit niin olitko aikuis- vai nuorisolinjalla? Työllistikö uusi ala?
Kommentit (75)
Voihan se koulutuspolku niinkin päin mennä :). Itse olen tosin käsittänyt, että lähinnä terveydenhoitoalalla joissa on lain suojaama oikeus harjoittaa ammattia (bioanalyytikko, farmaseutti, lääkäri...) on "varma" työpaikka johon vaan kävellään valmistumisen jälkeen. Niin joku sanoikin, että lähihoitajista on nykyään ylitarjontaa. Muut saavat tapella paikoista.
Kokkeja muuten haetaan koko ajan.
Jätin yliopiston kesken, kun tajusin opiskelevani aivan hyödytöntä alaa. Nyt olen lähihoitaja.
Amis sujui hyvin, kun pidin aiemmat opintoni omana tietonani. Kavereita en mennyt sinne hankkimaan, enkä sellaisia saanutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokkeja muuten haetaan koko ajan.
Kyllä!
Olen opiskellut ammattitutkinnon maisterina. En tosin sotealalta. Opiskelin ryhmässä, jossa oli nuoret ja aikuiset sekaisin. Nuorison kanssa en juurikaan ollut tekemisissä, mutta aikuisten kanssa tulin ihan hyvin toimeen.
Jos on aikuisten ryhmä, se voi olla ihan OK. Jos maisterin tutkinnosta tai aikaisemmasta toisen asteen tutkinnosta ei ole kovin pitkä aika, riittää, kun teet ammattiopinnot. Eli yleissivistäviä ei tarvitse tehdä.
Joka tapauksessa, sekä omalla että opettajien asenteilla on suuri merkitys siihen, millaisena opiskelun koet. Sitä yliopistokoulutusta ei kannata kenenkään naamaan hieroa. Ammattiopinnot ovat (lähes) kokonaan jotain sellaista, mitä et ole yliopistossa etkä lukiossakaan opiskellut.
Ei niistä yliopisto-opinnoista ammattiopinnoissa kauheasti hyötyä ole. Poikkeuksena se, jos olet opiskellut tietotekniikkaa edes sivuaineena, opit todennäköisesti ne amiksen tietokonehommat jo ennen kuin opettaja kerkeää kunnolla edes opettamaan sinulle niitä.
Hei kannattaa muistaa että amiksissa on tarjolla perustutkintojen lisäksi ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Lähihoitajaksi et sellaisesta valmistu, mutta itse opiskelin oman maisterini jälkeen taideteollisuusalan ammattitutkinnon (sisustaja). Tiedän myös esim. kauppislaisia jotka ovat maisterin jälkeen suorittaneet tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon. Eli jos amiksen perustutkinto tuntuu liian ruohonjuuritasoiselta niin vaihtoehtoja löytyy kyllä.
ja vuonna 2025 kenenkään ei pitäisi enää ihmetellä jos joku haluaa opiskella matalampaa tutkintoa. Suuntaa on aina ok muuttaa eikä mistään opiskelusta ole koskaan haittaa.
Mulla on lähihoitajana ollut useampikin kollega, jotka ovat yliopiston jälkeen opiskelleet alalle. Toinen oli opiskellut kirjallisuutta ja toinen toiminut jo yli vuosikymmenen opettajana. Olivat todella tyytyväisiä valintaansa opiskella lähihoitajaksi, tykkäsivät työstä. Eli mikä kellekin on se oma juttu.
Olen itse ollut opettajana sote-alalla ja mulla oli laaja kirjo eri taustoista tulevia opiskelijoita. Lähihoitajan tutkinnossa on se hyvä puoli, että valmistuminen on nopeaa (varsinkin jos taustalla on muita opintoja), työllisyystilanne oli ainakin hyvä ja työtä voi tehdä myös keikkaluonteisesti. Esim. opettajat haluaa lisätienestejä kesälla keikkailemalla lähihoitajana. Myös yks eläkkeelle jäänyt maisteri kouluttautui lähihoitajaksi, koska lähihoitajan työssä saa olla ihmisten kanssa ja työtä voi tehdä omien aikataulujen puitteissa keikkailemalla.
Maisterien ei sitten kannata vähätellä amistutkintoja, koska esim. lääkelaskut on vaativia ja ne on osattava. Myös potilaan käsittely ei välttämättä ole helppoa, jos et ole ihmisten kanssa toiminut niin, että olet oikeasti ihmisen lähellä fyysisesti.
Työttömiä on puoli miljoonaa. VAUVATALKOOOOOOTTTT!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Maisterien ei sitten kannata vähätellä amistutkintoja, koska esim. lääkelaskut on vaativia ja ne on osattava. Myös potilaan käsittely ei välttämättä ole helppoa, jos et ole ihmisten kanssa toiminut niin, että olet oikeasti ihmisen lähellä fyysisesti.
Ei ne lääkelaskut lähihoitajilla edes ole vaativia. Toki ne pitää kokeissa ja työelämässä sitten lääkeluvissa saada kaikki täysin oikein.
T: Lh ja sh
Joskus yliopiston jälkeen joutuu siivoojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Maisterien ei sitten kannata vähätellä amistutkintoja, koska esim. lääkelaskut on vaativia ja ne on osattava. Myös potilaan käsittely ei välttämättä ole helppoa, jos et ole ihmisten kanssa toiminut niin, että olet oikeasti ihmisen lähellä fyysisesti.
Lääkelaskut vaativia? Nehän on ihan yläkoulutasoa.
Käyttäjä7398 kirjoitti:
Kokeile taloushallintoa ammatillisessa koulutuksessa. Aikuisten joustava haku.
Taloushallinnossa on mun mielestä se ongelma, että työllistyminen on tosi riippuvaista siitä, pääseekö töihin harkkapaikkaansa vai ei. Jos pääsee, hyvä. Jos ei pääse, on tosi vaikea päästä mihinkään muualle, koska aloittelijatasoisia taloushallinnon paikkoja on tosi vähän haussa. Yleensä aina haetaan superkokenutta. Eikä kannata ajatella olevansa niin loistava että varmuudella saa työpaikan harkkapaikastaan. Syitä, miksi sitä ei saa, voi olla tosi monia, alkaen siitä että firma on ylipäätään kiinnostunut vain ilmaisista harjoittelijoista. Lisäksi osa taloushallinnon perustasoisemmista paikoista on todella huonopalkkaisia verrattuna moneen duunarialaankin.
Olen fm ja opiskellut lähihoitajaksi vajaa nelikymppisenä.
Minulla on vakkarityö kotihoidossa. Koulutan itseäni jatkuvasti lisää ihan vain mielenkiinnosta sekä ollakseni paras versio itsestäni hoitajana.
Työ on mukavaa, mielenkiintoista ja vastuullista. Minä hoitajana menen asiakkaan luokse, teen havaintoja, joista konsultoin terveydenhoitajaamme tai suoraan lääkäriä, jos kiireellinen tapaus. 112 on tuttu linja, sinne joudun usein soittamaan.
Olen saatellut monta ihmistä rajan yli, suurinta osaa muistan lämmöllä. Asiakkaat pääsääntöisesti mukavia, osa ihania.
Lähihoitajan työ on monipuolinen, tieto-taito kehittyy jatkuvasti, työhön tulee ammattimainen ote ja niin sanottu pelisilmä.
Arvostan työtäni kovasti. Pääsääntöisesti työkaverini ovat ihania, empaattisia ihmisiä ja sen vuoksi alalle hakeutuneetkin.
Ps., Välillä tiedän ennen lääkäriä tai terveydenhoitajaa, mikä asiakasta vaivaa. Se on aika mukava tunne.
Meidän lähäriluokalla oli 2 yliopiston käynyttä. Ihan tyytyväisiltä vaikuttivat valintaansa. Toinen oli opiskellut aiemmin taidehistoriaa, joten ei ollut työllistynyt oman alan töihin muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Joskus yliopiston jälkeen joutuu siivoojaksi.
Siis pääsee siivojaksi, ei siihenkään ketä tahansa palkata. Puhdistusalallekin on muuten oma ammattitutkintonsa, jos haluaa vakkaripaikan.
Ei lähihoitajan tutkintoa kyllä saa suoritettua lähes itsestään. Vaikka jotkut ei tuota ammattia arvosta lainkaan niin kyllä se silti vaatii omat juttuna. Ei kukaan hoitoalaa tuntematon osaa tuosta noin vain lääkehoitoa, pistoksia, katetrointia jne.
Moni ala amiksessa on sellainen, että jos ei alasta ole mitään kokemusta, niin ei sitä noin vain suoriteta sillä perusteella, että on opiskellut yliopistossa jotakin alaa. Opiskelitekniikka on toki hallussa, mutta käytäntö pitää silti oppia ja työharjoittelut suorittaa.