"keskimääräinen valmistuneiden opintolainan suuruus oli 23658 euroa ja useammalla kuin joka viidennellä lainaa oli yli 30000 euroa"

Elin aikanaan tiukalla budjetilla joten ei tarvinut ottaa lainaa.

Ei ollenkaan, tein töitä läpi koulun. Yksikään tutuistani, joka on opintolainaa ottanut, ei ole sitä elämiseen käyttänyt. On lähdetty reissaamaan Intiaan jne. 

12000 mutta se vanheni. Koska päätin alkaa toistoryökäleeksi ja hankin 60 tonnia muuta velkaa. Sekin vanhenee kohta.

Mut siis. Koitan kyllä huolehtia. Ettei omat lapset sitä lainaa kovinkaan helposti ota.

Yritin joskus etsiä tilastoa paljonko vuosittain maksamatonta opintolainaa vanhenee. Hankala keissi. Löytyi vain perinnässä olevia lukuja jotain 85 miljoonan ja 110 miljoonan välissä heiluu. Mut noitahan peritään 15 vuotta ja osaa maksetaan kokoajan pois.

Maksoin omastakin työllä puolet veke ennen vanhentumista. Mut kun on tollanen määrä velkaa. Kaikki menee pelkkiin korkoihin.

75 000 mk. 

Hurjaa. Itse nostin kaksi vuotta ja sitä oli yhteensä 5600e. Oli pakko nostaa aluksi, kun oli kolme lasta elätettävänä. Toisen vuoden jälkeen pääsin kesätöihin.

Omat lapset opiskelevat nyt. Avustan ettei tarvisi lainaa nostaa. Toinen käy töissäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ollenkaan, tein töitä läpi koulun. Yksikään tutuistani, joka on opintolainaa ottanut, ei ole sitä elämiseen käyttänyt. On lähdetty reissaamaan Intiaan jne. 

Ehkä ennen olikin noin. 90-luvulla pelkän opintorahan ostovoima oli niin hyvä että se+asumislisä riitti hyvin vuokraan jne. Mun tutuista opintolainaa otti ne jotka käyttivät autoa. Yksi käytti sen silmien laserleikkaukseen. 

Opiskelin 2010-luvun vaihteessa AMK:ssa. Nostin täydet opintotuet sen verran mitä tuli opintopisteitä (joillekin muuten tämäkin on liian vaikeaa ja sit itketään kun niitä tukia peritään takaisin, täh?!) ja tein silloin tällöin vkl-töitä ja kesät toki myös. En päässyt oman alan töihin ennen koulujen päättymistä, mutta teinpähän sitä mitä pystyi. Monelle ei kelvannut/kelpaa. En tuhlannut rahojani arkiviikon bileisiin, ehkä siksi en joutunutkaan koskaan ottamaan lainaa ollenkaan...3 kertaa salilla kävin jo silloin.

Tuota on 30 vuotta aikaa maksaa pois. Lisäksi jos sairastuu pitkäaikaisesti (yli 5 vuotta) se nollataan.

Itelläni ei ollu penniäkään eikä myöskään tyttärellä ollut opintolainaa. 

Vanhemmat maksoivat mun vuokran kokonaan niin ei tarvinnut ottaa lainaa lainkaan. Itse asiassa opiskeluaikana jäi rahaa säästöönkin. 

0 mk opintolainaa. Tosin opiskelin ysärillä, jolloin opintotuen maksukyky oli paras mahdollinen ja koulutus kesti 2 v. AMK-tutkinnon olen myöhemmin suorittanut työn ohessa, joten en tuohon olisi mitään tukia edes saanutkaan.

Ei yhtään. Asuin vanhempien luona koko opiskeluajan. Valmistumisen jälkeen muutin toiseen kaupunkiin ja menin heti oman alan töihin. Silloin en tajunnut miten isosta asiasta on kyse mutta jälkikäteen olen kyllä kiitellyt vanhempiani ylläpidosta ja siitä että eivät hoputtaneet muuttamaan. Kaikki kesätyörahatkin oli säästössä ja ei lainaa niskassa. Nyt säästän omille lapsilleni rahastoihin, jotta heilläkin olisi mahdollista olla ottamatta ainakaan kovin isoa opintolainaa.

Viitenä vuonna otin, mitäköhän summa oli, se on jo maksettu pois. Noin 30 000 veikkaan. En muista. 

Opiskelin vuosina 97-2002. Alalla, jolla piti ostaa yhtä sun toista tarviketta, ei siis kirjoja. Meni kyllä turhaankin kuten vaikka uusiin vaatteisiin tai kenkiin (jonkun mielestä turhaa ostaa uutta, mutta hyvät talvikengät mun mielestä ei ole välttämättä turhuutta). Tietokonetta mulla ei ollut varaa ostaa. Ei ollut polkupyörää (se varastettiin) ei autoa. 

Vuokra mulla oli 300 euroa, edullinen, mutta pelkän opintorahan ja asumislisän kanssa en kyllä pärjännyt. Jonkun verran tein töitä; kesät, ja satunnaisesti talvella keikkoja. 

Opiskelijoiden toimeentulo on kyllä surkea. Kaikkien vanhemmat ei tue. Opintolainan ottaminen ei kaduttanut silloin - tuntui että pakkohan se on jos haluaa opiskella - eikä myöhemminkään, sen lyhennys on maltillinen, helposti sitä makseli pois vaikka olin aika huonosti palkatussa työssä alkuun. Eka palkka oli 1200 euroa brutto. Sekin tuntui ruhtinaalliselta opintovuosien jälkeen. 

Täydet otin. Olin tehnyt päätökset miten haluan mennä ja nostin lainsn ja aloitin aspin.

Kotini vieressä, rintsikan yläkerta, aika ankea, vuokra 300 e kk, oli mäkki ja hain ja pääsin sinne töihin. Peruskoulusta asti olin ollut kassalla ja kauppias sanoi oot hullu, jos et palkkaa.

Kesät olin viikonloput mäkissä, kuten vuoden ympäri ja kesät 1.n kesän palkattomana, sitten seuraavana sain tonnin kk ja sen jälkeen harjoittelijan palkka 80%, kunnes paperit ulkona ja normi palkka.

Aspi kun tuli täyteen, puoli vuotta etsin aauntoa, odotin koeaika tulee täyteen ja ostin asunnon.

Asuntoon tehtiin täysremppa, muutin ja aloin säästämään lainan maksua. 

Tiukkaa oli muutama vuosi, mutta ei sitä hirveesti oltu juhlittu ennen sitäkään.

Bileiden jääminen ei harmita, mutta se, ettei päässyt vaihtoon, harmittaa.

Joku 2000 e muistaakseni. Onneksi pääsin heti valmistumisen jälkeen töihin ja maksoin ekan vuoden aikana pois. Enää en lainaa ota ikinä.

Aikoinaan olisi pitänyt rahoittaa se opiskelu(amis) toisin. Ei olis pitänyt ottaa tuota opintolainaa. Noh, onneksi se on kohta pois maksettu.

Vierailija kirjoitti:

Elin aikanaan tiukalla budjetilla joten ei tarvinut ottaa lainaa.

Aikanaan se riitti. Tänä päivänä ei.

Vierailija kirjoitti:

Ei yhtään. Asuin vanhempien luona koko opiskeluajan. Valmistumisen jälkeen muutin toiseen kaupunkiin ja menin heti oman alan töihin. Silloin en tajunnut miten isosta asiasta on kyse mutta jälkikäteen olen kyllä kiitellyt vanhempiani ylläpidosta ja siitä että eivät hoputtaneet muuttamaan. Kaikki kesätyörahatkin oli säästössä ja ei lainaa niskassa. Nyt säästän omille lapsilleni rahastoihin, jotta heilläkin olisi mahdollista olla ottamatta ainakaan kovin isoa opintolainaa.

Tänä päivänä nuoret eivät halua jäädä kotiin. Kun meidän poika pääsi yliopistoon, etsi asuntoa, mutta laski paljon se tulee maksamaan. Myös hän käy töissä lähikaupassa ja se olisi hankaloitunut. Päätti jäädä kotiin. Nyt on 2.n vuosi menossa ja on ainoa, jonka tietää, joka asuu vanhempiensa luona. 

Valmistuin viime vuonna ja lainaa oli päälle 24 000 euroa, mutta sain opintolainahyvityksen. Yritin läpi opintojen etsiä töitä opinnot rahoittaakseni, mutta pääsin pelkästään yliopiston lyhyisiin projekteihin mukaan ja yhtenä kesänä siivoamaan.