Lue keskustelun säännöt.
Lapseni lokkeileva kaveri
27.06.2025 |
Heti alkuun täsmennys. En siis niinkään ole äreä kyseiselle lapselle, vaan enemmänkin tämän äidille.
Lapsi 13vuotta, samanikäinen siis kuin meidän esikoinen. Lisäksi meillä alakouluun menevä toinen lapsi.
Ongelma se, että tämä kaveri on meillä päivittäin. Yleensä aamupäivästä lähtien, jolloin me aikuiset ollaan töissä. Kuopus on useimmiten mummolassa, ellei satu olemaan vapaata tai etäpäivää.
Tämä kaveri on kuin kotonaan. Syö meillä välipalaa, pari kertaa päivässä, tämän lisäksi lounaan ja aika usein jäisi mielellään myös päivälliselle.
Asiasta ollaan sanottu hänen äidilleen useampaan otteeseen. Hän suuttuu asiasta.
"Tehän käytte molemmat töissä, itse teen vaan keikkatyötä, eikös se kaveruus ole tärkeintä?!"
Jotenkin ärsyttävä tilanne. Ei haluaisi kaveria pihallekaan heittää. Mies on tehnyt tämän pari kertaa ruoka-aikaan kotona ollessaan.
Kommentit (445)
Miten olis ap jos varaat vain kaurapuurohiutaleet viikoksi ruuaksi? Loppuisko se kaveruus lokkipenskalla siihen.
Hanki lukittava ruokakaappi, jonne panet herkkuruuat.
Pakasteena pidät sitten ruuat, joita itse syötte, kun lokki on lentänyt pesäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoan aina lapsen kaverille ruoan jos on meillä. Tarjoan vaikka olisi joka påivä meillä. Aina saa jatkettua kastiketta tai keittoa sen verran. Leipää tarjoan jos ei muuta ole. Olen yksinhuoltaja ja opiskelija, mutta en pystyisi sellaiseen röyhkeyteen että en tarjoaisi lapselle ruokaa. Tämä rikkaiden suomalaisten harjoittama tapa jättää lapset ruoatta on jotain todella käsittämätöntä. Minua kutsutaan tuolla pihalla äidiksi ihan muidenkin lasten taholta. Tiedän että nuo lapset ovat päihdeperheestä ja turvallisia aikuisia ei välttämättä ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten olis ap jos varaat vain kaurapuurohiutaleet viikoksi ruuaksi? Loppuisko se kaveruus lokkipenskalla siihen.
Hanki lukittava ruokakaappi, jonne panet herkkuruuat.
Pakasteena pidät sitten ruuat, joita itse syötte, kun lokki on lentänyt pesäänsä.
Parempi pitää ulko-ovi lukossa, eikä laske sisään ollenkaan. Voivat nähdä ulkona, potkia jalkapalloa ja käydä uimassa, mutta kumpanenkin omaan kotiinsa syömään.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoan aina lapsen kaverille ruoan jos on meillä. Tarjoan vaikka olisi joka påivä meillä. Aina saa jatkettua kastiketta tai keittoa sen verran. Leipää tarjoan jos ei muuta ole. Olen yksinhuoltaja ja opiskelija, mutta en pystyisi sellaiseen röyhkeyteen että en tarjoaisi lapselle ruokaa. Tämä rikkaiden suomalaisten harjoittama tapa jättää lapset ruoatta on jotain todella käsittämätöntä. Minua kutsutaan tuolla pihalla äidiksi ihan muidenkin lasten taholta. Tiedän että nuo lapset ovat päihdeperheestä ja turvallisia aikuisia ei välttämättä ole.
Nii onko ne päihdeperheet rikkaita vai?
Rikkaat jättää syöttämättä penskansa ja köyhät syöttäkööt
Ajatuksenkulkusi on epäterve.
Tätä ketjua lukiessani ymmärrän, millaisia ovat olleet nuorempina ne paljon parjatut anopit from hel. Aloittaja ja hänen kaltaisensa ovat just niitä: kireitä tiukkapipoja, jotka eivät kestä sitä että perheen lapsi alkaa itsenäistyä (tämä nimenomainen tosin itsenäistyy kotonaan eikä kylillä), että esikoiselle alkaa kaverit olla todellakin tärkeämpiä kuin äiti, ja että perhe siirtyy uuteen tilanteeseen, jossa lapset tuovat kavereita kotiin - jossain vaiheessa jopa seurustelukumppaneita. Että oma lapsi siirtyy uuteen vaiheeseen, jossa hän tekee omia asioitaan, ajattelee omia ajatuksiaan, ei ole enää äidin hallittavissa.
Teinivuodet ovat sitä, että koskaan et voi tietää onko perheesi ruokapöydässä tänään syöjiä kymmenen vaiko vain sinä yksin. Keitä kömpii nuoren huoneesta aamulla. Tämä siis, jos hyvin käy. Huonosti jos käy, teinisi viiltelee ranteitaan pimeässä kopissaan ja ehkä runkkaa nettipornolle, tai vaihtoehtoisesti on päivät pitkät ties missä, ja iltamyöhään epätoivoisena soitat ja tekstaat ja etsit ipanaasi, koska kotiinhan ei voi kavereita tuoda, kun äiti saa allergiakohtauksen, migreenin tai muuten vaan on naama norsunv-tulla.
En enää ihmettele, että nuoret voivat huonosti. Jo se, että sanoo 13-vuotiasta lapsensa kaveria lokiksi, on minusta pahinta white trash -käytöstä. Jos ei tosiaan ole rahasta kyse, niin mistä ihmeestä tässä oikeasti mahtaa olla kyse? Pelottaahan se tietysti, että lapsi kasvaa eikä omat vanhemmat enää olekaan jumalia. Mutta edessä se kuitenkin on, kun on äidiksi ryhtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarjoan aina lapsen kaverille ruoan jos on meillä. Tarjoan vaikka olisi joka påivä meillä. Aina saa jatkettua kastiketta tai keittoa sen verran. Leipää tarjoan jos ei muuta ole. Olen yksinhuoltaja ja opiskelija, mutta en pystyisi sellaiseen röyhkeyteen että en tarjoaisi lapselle ruokaa. Tämä rikkaiden suomalaisten harjoittama tapa jättää lapset ruoatta on jotain todella käsittämätöntä. Minua kutsutaan tuolla pihalla äidiksi ihan muidenkin lasten taholta. Tiedän että nuo lapset ovat päihdeperheestä ja turvallisia aikuisia ei välttämättä ole.
No, niin. Saatiin lokki linjoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olis ap jos varaat vain kaurapuurohiutaleet viikoksi ruuaksi? Loppuisko se kaveruus lokkipenskalla siihen.
Hanki lukittava ruokakaappi, jonne panet herkkuruuat.
Pakasteena pidät sitten ruuat, joita itse syötte, kun lokki on lentänyt pesäänsä.
Parempi pitää ulko-ovi lukossa, eikä laske sisään ollenkaan. Voivat nähdä ulkona, potkia jalkapalloa ja käydä uimassa, mutta kumpanenkin omaan kotiinsa syömään.
Just noin me toimittiin lapsina ja teini-iässä. Mentiin kavereiden kaa ulos pelaamaan vaikka sulkkista, hippaa, pulkkamäkeen jne. Sitten kukin kotiinsa tekemään omia askareitaan.
Lentsikkaverkko pihalle. Kaksinpeli on jees. Onnistuu ap siellä lokin pihassakin eiks juu. Lokin huoltaja tuokoon sinne pihalle evästä vastavuoroisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on nyt se lokkipojan äiti sälyttänyt huoltovastuuta syömisistä aapeen perheelle.
Nolooo! Tosi nolooo
Vierailija kirjoitti:
En mä koskaan syönyt kaverilla, odottelin pihalla tai huoneessaan kun kävi syömässä.
Laita oma lapsi naapuriin syömään.
Tämä on kyllä jotenkin omituinen tapa että ei anneta ruokaa vieraalle. :D Monissa muissa kulttuureissa on häpeällistä jättää vieras nälkäiseksi eikä tarjota mitään.
Kyllä ainakin maaseudulla sai aina syödä kavereilla jos sattui ruoka-aika olemaan. Meilläkin aina tarjottiin ruoka vieraalle, työmiehetkin saivat vähintään voileivän ja kahvia.
Ihan 2000-2010 luvulla kaikki tämä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessani ymmärrän, millaisia ovat olleet nuorempina ne paljon parjatut anopit from hel. Aloittaja ja hänen kaltaisensa ovat just niitä: kireitä tiukkapipoja, jotka eivät kestä sitä että perheen lapsi alkaa itsenäistyä (tämä nimenomainen tosin itsenäistyy kotonaan eikä kylillä), että esikoiselle alkaa kaverit olla todellakin tärkeämpiä kuin äiti, ja että perhe siirtyy uuteen tilanteeseen, jossa lapset tuovat kavereita kotiin - jossain vaiheessa jopa seurustelukumppaneita. Että oma lapsi siirtyy uuteen vaiheeseen, jossa hän tekee omia asioitaan, ajattelee omia ajatuksiaan, ei ole enää äidin hallittavissa.
Teinivuodet ovat sitä, että koskaan et voi tietää onko perheesi ruokapöydässä tänään syöjiä kymmenen vaiko vain sinä yksin. Keitä kömpii nuoren huoneesta aamulla. Tämä siis, jos hyvin käy. Huonosti jos käy, teinisi viiltelee ranteitaan pimeässä kopissaan ja ehkä runkkaa nettipornolle, tai vaihtoehtoisesti on p
Aikuinen määrää talon säännöt eikä lapsi. Meillä on ollut säännöt, jotka määritin lapsille. Ovat nyt akateemisesti koulutettuja hyvätuloisia, eikä mitään ranteenviiltelijoitä kuten sinä arvon inkkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä koskaan syönyt kaverilla, odottelin pihalla tai huoneessaan kun kävi syömässä.
Laita oma lapsi naapuriin syömään.
Tämä on kyllä jotenkin omituinen tapa että ei anneta ruokaa vieraalle. :D Monissa muissa kulttuureissa on häpeällistä jättää vieras nälkäiseksi eikä tarjota mitään.
Kyllä ainakin maaseudulla sai aina syödä kavereilla jos sattui ruoka-aika olemaan. Meilläkin aina tarjottiin ruoka vieraalle, työmiehetkin saivat vähintään voileivän ja kahvia.
Ihan 2000-2010 luvulla kaikki tämä..
Kutsutuille tarjotaan tietenkin. Lokeille ei tarjota, koska lokkeilusta ei tule loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessani ymmärrän, millaisia ovat olleet nuorempina ne paljon parjatut anopit from hel. Aloittaja ja hänen kaltaisensa ovat just niitä: kireitä tiukkapipoja, jotka eivät kestä sitä että perheen lapsi alkaa itsenäistyä (tämä nimenomainen tosin itsenäistyy kotonaan eikä kylillä), että esikoiselle alkaa kaverit olla todellakin tärkeämpiä kuin äiti, ja että perhe siirtyy uuteen tilanteeseen, jossa lapset tuovat kavereita kotiin - jossain vaiheessa jopa seurustelukumppaneita. Että oma lapsi siirtyy uuteen vaiheeseen, jossa hän tekee omia asioitaan, ajattelee omia ajatuksiaan, ei ole enää äidin hallittavissa.
Teinivuodet ovat sitä, että koskaan et voi tietää onko perheesi ruokapöydässä tänään syöjiä kymmenen vaiko vain sinä yksin. Keitä kömpii nuoren huoneesta aamulla. Tämä siis, jos hyvin käy. Huonosti jos käy, teinisi viiltelee ranteitaan pimeässä kopissaan ja ehkä runkkaa nettipornolle, tai vaihtoehtoisesti on p
Aika moneen kertaan on selitetty, että ihmiset eivät jaksa, että joku on joka päivä kylässä. Sinusta on tietysti kiva, kun teinit ovat kavereiden luona ja saat viettää aikaa uuden miesystäväsi kanssa. Mutta se perhe joka katselee teiniporukkaa viikosta ja kuukaudesta toiseen, ruokkii ja kasvattaa, ei välttämättä ole samaa mieltä kanssasi. Vastavuoroisuuden puutehan tuossa oli ongelmana.
Mun lapsella oli just tuollaisia kavereita. Asuttiin Itiksessä. Valehtelivat että olin itse itsekäs muka. Vaan idarit uskoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän surullisena luen näitä. Itselläni lapset jo aikuisia, mutta muistelen että joskus aikoinaan oli laumoittain syöjiä , joskus taas ei , soppaa osattiin jatkaa , olisi ollut häpeällistä jos joku olisi jätetty pöytään kutsumatta. Näin toimivat myös vanhempani eikä todellakaan oltu rikkaita, ja näin toimin itsekin.
Nyt olen seurannut yhtä noin 11v poikaa kohta pari vuotta, joka roikkuu lenkkipolkuni varrella milloin potkimassa yksikseen palloa, milloin ulko -kuntosali laitteissa, tai vaan istuu penkillä, yksin. Nykyään tiedän naapuruston kautta, että hänen kotitilanteensa on sellainen, että kuulemma ei koskaan saa mennä kotiin ennen klo 17. On sitten kesä tai talvi. en tiedä miksi, äiti on ymmärtääkseni kuitenkin kotiäiti. Vaihtuvia puolisoita.
En tiedä perheen tilanteesta sen kummemmin, mutta jotain siellä on pielessä. Koulussa kuulemma tämä lapsiparka tekee paljon tuttavuutta, ja aina kysymyksenä on , voinko tulla teille leikkimään. Ja jos kerran päästää, tämä lapsiparka sitten melkein asuttaa itsensä sinne silloin kunnes vanhemmat kyllästyvät. Myös oman ikäisensä lapset tietysti kokevat tämän aika rasittavana. Ja kyllä, kuulemma lasuja on tehty, mutta lapsi on pääsääntöisesti ihan siististi puettu, ei ulkoisia vammoja. Olen joskus jutellut hänen kanssaan, on mielestäni ihan kohtelias, ja hyvät käytöstavat. Ja kertoo kuin itsestään selvyytenä, että joo mää saan mennä sisälle vasta viiden jälkeen.
Eli jotenkin vaan ajattelen että jos nämä lapset teille parkkeeravat koko kesäksi, niin jos ei ole ihan äärimmäisestä toimeentulosta kysymys, niin voisiko katsoa läpisormien, näillä lapsilla todennäköisesti ei ole kotona kaikki hyvin, todellakaan.
Minusta olisi kiusallista olla tarjoamatta ruokaa. Sinänsä tuntuu oudolta että jannut ei muuta keksi kuin hengata teillä. Lähetä ne rantsuun ja ulos pyörimään
Vierailija kirjoitti:
Vähän surullisena luen näitä. Itselläni lapset jo aikuisia, mutta muistelen että joskus aikoinaan oli laumoittain syöjiä , joskus taas ei , soppaa osattiin jatkaa , olisi ollut häpeällistä jos joku olisi jätetty pöytään kutsumatta. Näin toimivat myös vanhempani eikä todellakaan oltu rikkaita, ja näin toimin itsekin.
Nyt olen seurannut yhtä noin 11v poikaa kohta pari vuotta, joka roikkuu lenkkipolkuni varrella milloin potkimassa yksikseen palloa, milloin ulko -kuntosali laitteissa, tai vaan istuu penkillä, yksin. Nykyään tiedän naapuruston kautta, että hänen kotitilanteensa on sellainen, että kuulemma ei koskaan saa mennä kotiin ennen klo 17. On sitten kesä tai talvi. en tiedä miksi, äiti on ymmärtääkseni kuitenkin kotiäiti. Vaihtuvia puolisoita.
En tiedä perheen tilanteesta sen kummemmin, mutta jotain siellä on pielessä. Koulussa kuulemma tämä lapsiparka tekee paljon tuttavuutta, ja aina kysymyksenä
Miksi et itse ota lasta kotiisi syömään, jos tunnet perheenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vähän surullisena luen näitä. Itselläni lapset jo aikuisia, mutta muistelen että joskus aikoinaan oli laumoittain syöjiä , joskus taas ei , soppaa osattiin jatkaa , olisi ollut häpeällistä jos joku olisi jätetty pöytään kutsumatta. Näin toimivat myös vanhempani eikä todellakaan oltu rikkaita, ja näin toimin itsekin.
Nyt olen seurannut yhtä noin 11v poikaa kohta pari vuotta, joka roikkuu lenkkipolkuni varrella milloin potkimassa yksikseen palloa, milloin ulko -kuntosali laitteissa, tai vaan istuu penkillä, yksin. Nykyään tiedän naapuruston kautta, että hänen kotitilanteensa on sellainen, että kuulemma ei koskaan saa mennä kotiin ennen klo 17. On sitten kesä tai talvi. en tiedä miksi, äiti on ymmärtääkseni kuitenkin kotiäiti. Vaihtuvia puolisoita.
En tiedä perheen tilanteesta sen kummemmin, mutta jotain siellä on pielessä. Koulussa kuulemma tämä lapsiparka tekee paljon tuttavuutta, ja aina kysymyksenä
Suosittelet siis lasua? Miksi itse et tee lasua?
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kiusallista olla tarjoamatta ruokaa. Sinänsä tuntuu oudolta että jannut ei muuta keksi kuin hengata teillä. Lähetä ne rantsuun ja ulos pyörimään
Ap on tarjonnut ruokaa, päivittäin.
Meillä ravasi yksi koululaispoika koulusta päästessään. Lopulta sanoin hänelle, että sun pitää mennä kotiisi koulun jälkeen.
Meidän lapset oli silloin alle kouluikäisiä ja vieläpä tyttöjä
Se raukka sanoi, että kotona ei ole ketään, ja siksi tulee meille. Mielestäni mun perhe ei ole vastuussa toisten lasten huollosta.
Kotirauha kunniaan. Vieraat kotiinsa syömään. Se koti kun on 2 km päässä eikä 20 km päässä.