Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tuhoaa mielenterveyteni mutta mies vain puolustelee äitiään. Ero edessä?
25.06.2025 |
Olen niin lopussa, että pakko kirjoittaa tänne anonyymisti. Olenko minä tulossa hulluksi vai onko tämä oikeasti niin sietämätöntä kuin miltä se tuntuu? Saimme esikoisemme puoli vuotta sitten, ja sen jälkeen anoppini on tehnyt elämästämme helvettiä.
Hän tulee kylään ilmoittamatta, omilla avaimillaan, ja ensimmäinen kommentti on aina joko sotkusta, väsymyksestäni tai vauvan "oudosta" vaatetuksesta. Hän jatkuvasti kyseenalaistaa kaiken, mitä teen: imetän "väärin", vauvan maito ei kuulemma riitä, ja kun vauva itkee, se on aina minun syytäni. Viime viikolla hän syötti vauvalle salaa sokerista mehua, vaikka olemme satakertaa sanoneet, että emme halua sitä.
Pahinta on, että mieheni ei näe tässä mitään ongelmaa. Kun yritän puhua asiasta, hän sanoo, että "äiti tarkoittaa vain hyvää" ja että olen "herkkä ja ylireagoin hormonien takia". Hänen mielestään minun pitäisi olla kiitollinen, että anoppi on niin "kiinnostunut" lapsenlapsestaan. Tuntuu, että olen yksin tässä taistelussa ja mieheni on valinnut puolensa.
Eilen anoppi julkaisi Facebookiin kuvan vauvasta, vaikka olemme selvästi kieltäneet sen. Kun raivostuin, mieheni sanoi, että minun pitäisi pyytää anopilta anteeksi, koska pahoitin hänen mielensä. Olen pisteessä, jossa vihaan anoppiani niin paljon, että se alkaa heijastua jo parisuhteeseemme. Onko ainoa vaihtoehto laittaa miehelle uhkavaatimus: joko minä ja meidän perheemme säännöt, tai äitisi? Pelkään, että menetän kaiken.
Kommentit (484)
Melkein nauratti kun luin tämän ! Olen kohta kuusikymppinen, vaihdevuodet jo aikapäiviä ohi enkä todellakaan koe yhtäkään nuorta naista uhaksi itselleni millään tavalla ! En ole pätkääkään huolissani saatikka katkera vanhenemisesta, kaikki joskus vanhetaan - myös sinä. Itse olen täysin tyytyväinen poikieni ( ja tyttärieni) valitsemiin kumppaneihin ja kohtelen heitä aina ystävällisesti, samoin toivon itseäni kohdeltavan. Täällä monilla nuorilla naisille kummallinen luulo, että vaihdevuosi-ikäiset naiset olisivat jotenkin elämäänsä pettyneitä ja katkeria. Mä rakastan elämääni juuri nyt ! Ollaaan miehen kanssa kahdestaan ja nautitaan elämästä eikä todellakaan kaivata mitään pikkulapsi aikoja saatikka teinivuosia, ne on ollu ja nähty - tää melkein kuusikymppisen onnellisen naisen elämä maistuu juuri nyt ! Ja mä luulen, että kaltaisiani on paljon lisää - toi "kateellinen nuorelle naiselle" juttu on kyllä niin aikansa elänyt että voivoi. Ja kuollaan sit kun sen aika on. Nyt nautitaan !
Sinä voit olla kuvailusi kaltainen, mitä en kyllä oikein usko, kun menneet lapsi- ja teinivuodet koet ikävästi. Mutta kaikki ei nauti elämästään ja se näkyy käytöksessä. On olemassa todella kamalia anoppeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi anopit tuppaa olla niin kamalia?Täytyy olla joku laki mikä pakottaa heitä olemaan sellaisia?Ei vaan voi olla rento.
Pitävät kiinni vanhasta roolistaan. Eivät usko, ettei aikuisten perheitä määräillä. Mustasukkaisia epäterveellä tavalla aikuisista lapsistaan. Lisänä pännii oma vanheneminen, kun miniä on täynnä nuoruutta ja elinvoimaa.
Syytön se miniä siihen on että vanhenee yms.
Onhan noita anoppikokelaita ollut, useampikin. Ja aina on miehen äidin syy että lähdin suhteesta. Esikoispoika on kaikkein kauhein kun kukaan ei kelpaa äitinsä mielestä. Anopit ei muutu, ei millään. Edes lapset ei auta asiaa. Parempi muuttaa kauas hänestä jos tahtoo just sen miehen pitää.
Pitävät kiinni vanhasta roolistaan. Eivät usko, ettei aikuisten perheitä määräillä. Mustasukkaisia epäterveellä tavalla aikuisista lapsistaan. Lisänä pännii oma vanheneminen, kun miniä on täynnä nuoruutta ja elinvoimaa.