Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tappoiko äitiys ystävyyssuhteeni, vai olivatko ne alunperinkään aitoja?
25.06.2025 |
Ennen lapsia minulla oli tiivis ystäväpiiri. Kävimme ulkona, matkustelimme, jaoimme kaiken. Sitten sain ensimmäisen lapseni, ja kaikki muuttui. Lapsettomat ystävät eivät enää kutsuneet minua mukaan, koska 'olet varmaan väsynyt' tai 'ei sinne voi lasten kanssa tulla'. Yhteydenpito jäi täysin minun varaani.
Nyt vuosia myöhemmin huomaan, että minulla ei ole enää juuri ketään jäljellä vanhoista ystävistäni. Olen yksinäisempi kuin koskaan. Syytänkö hormoneja ja ruuhkavuosia, vai paljastiko lasten saaminen vain sen, mitkä ystävyyssuhteet olivat oikeasti aitoja ja mitkä vain ajanvietettä? Onko muilla käynyt näin? Miten olette löytäneet uusia ystäviä aikuisiällä?
Kommentit (214)
Ketään ei kiinnosta v......ittuakaan äityleiden lässytykset. TäNäÄn mEiLlÄ mAisTeLtIiN pOrKkAnAa, hUoMenNa mEnNäÄn KylPyYn 😊 tÄnÄäN oN lEiKitTy Ja SyÖtY😊 ei mikään ihme, että ihmiset kaikkoavat ympäriltä. Toinen sietämätön ryhmä on koirahullut. Kiinnostaa niin helvetisti, että tÄnÄäN kÄyTiIn TrImMaAjAlLa jA hUoMeNnA mEnNäÄn mEtSäÄn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei kiinnosta v......ittuakaan äityleiden lässytykset. TäNäÄn mEiLlÄ mAisTeLtIiN pOrKkAnAa, hUoMenNa mEnNäÄn KylPyYn 😊 tÄnÄäN oN lEiKitTy Ja SyÖtY😊 ei mikään ihme, että ihmiset kaikkoavat ympäriltä. Toinen sietämätön ryhmä on koirahullut. Kiinnostaa niin helvetisti, että tÄnÄäN kÄyTiIn TrImMaAjAlLa jA hUoMeNnA mEnNäÄn mEtSäÄn.
Ilman yhtä hullua ei suakaan olisi VAUVALLA vinkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pokkaa myöntää, että minä itse olen se tärkein. Minä haluan tiputtaa pois ne ihmiset jotka pakottaa minut käymään uudestaan ja uudestaan lapsettomuuttani. Se on ihan helvetin tylyä sanoa, että elämällä ei ole merkitystä, jos ei ole lasta, keneltäkään ei voi saada niin pyyteetöntä rakkautta, miten minua myöhemmin kaduttaa, jne. Totta hitossa se voi kaduttaa, mutta pitääkö sitä joka kerta hieroa mun naamaan?
Äitiys onkin vähän kuin metrin prototyyppi. Se määrittää kaikkia naisia tavalla tai toisella. Jokaisen naisen on ennen pitkää muodostettava äitiyteen yksityinen suhde, halusi tai ei.
Mun elämän suhteen kaikki muut ovat amatöörejä. Elämän tarkoituksen määrittelee ihminen itse kulloisessakin elämäntilanteessaan.
Okei, sinun suhteesi äitiyteen on tuo. Ymmärrän hyvin, että tietyt kommentit satuttavat. En kuitenkaan usko, että kukaan tosiystävä menisi sanomaan mitää
Tosiystäväkin voi olla joskus paska tyyppi ja satuttaa ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Voimme valita vain sen ketkä ovat sen arvoisia, että pidämme heidät meidän elämässä.
Eivät olleet aitoja ystäviä, jos äitiytesi lopetti koko suhteen. Minun ystäväni ovat olleet ystäviä senkin jälkeen, kun olemme eri aikaan saaneet lapsia.
Suurin osa kaverisuhteista on tuollaisia kevyempiä, jotka eivät kestä olosuhteiden muutoksia. Tosiystävät ovat harvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun yksi ystäväni sai lapsen, että miten se elämä muuttui. Kaikki asiat pyöri lapsen ympärillä, kaikki menot lapsen ehdoilla. Ihan luonnollista tämä tietysti on, mutta lapsettomana tämä tuntui ikävältä ja ärsyttävältä. Nyt 20 vuotta myöhemmin olemme muuten vielä ystäviä, tämä vaati sitkeätä yhteydenpitoa, vaikka elämät eivät välillä kohdanneetkaan.
Mitä muuta ystävyyssuhteet on kuin ajanvietettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on maailman yksinäisin rooli.
Ehkä, jos saa lapset tosi nuorena. Muutenhan äitiys on juuri vaadittu asia aikuisten sosiaalisisssa suhteissa. Ei 30+ sinkkua enää kutsuta juuri mihinkään, kun kaikki on pariskunta tai ystäväperhe tapaamisia/juhlia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äiti-ihmiset puhuvat lähinnä niistä lapsista tai kotijutuista, mikä ei taas lapsettomia kiinnosta hirveämmin. Arvomaailmat eriytyy.
Mä en ikinä tajua, miten jotkut ei kestä yhtään lapsijuttuja. Tai luuletteko, että teidän joku shoppailureissujuttu on yhtään kiinnostavampi kuin Mirkun lapset? Tai sun ajatukset jostain politiikasta, jos sulla ei ole mitään käsitystä politiikasta?
No jos puhuu shoppailusta ja politiikasta, niin on se ainakin monipuolisempaa kuin jauhaa pelkästään Nico-Petteristä.
Miksi sä muuten pidät yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joiden juttuja pidät epäkiinnostavina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pokkaa myöntää, että minä itse olen se tärkein. Minä haluan tiputtaa pois ne ihmiset jotka pakottaa minut käymään uudestaan ja uudestaan lapsettomuuttani. Se on ihan helvetin tylyä sanoa, että elämällä ei ole merkitystä, jos ei ole lasta, keneltäkään ei voi saada niin pyyteetöntä rakkautta, miten minua myöhemmin kaduttaa, jne. Totta hitossa se voi kaduttaa, mutta pitääkö sitä joka kerta hieroa mun naamaan?
Äitiys onkin vähän kuin metrin prototyyppi. Se määrittää kaikkia naisia tavalla tai toisella. Jokaisen naisen on ennen pitkää muodostettava äitiyteen yksityinen suhde, halusi tai ei.
Mun elämän suhteen kaikki muut ovat amatöörejä. Elämän tarkoituksen määrittelee ihminen itse kulloisessakin elämäntilanteessaan.
Okei, sinun suhteesi äitiyteen on tuo. Ymmärrän hyvin, että tietyt kommentit satuttavat. En kuitenkaan usko, että kukaan tosiystävä menisi sanomaan mitää
Okei, sinun suhteesi äitiyteen on tuo...olipa jotenkin tylysti sanottu.
- eri
Meillä oli ensimmäisen jälkeen rehellinen keskustelu erään ystävän kanssa. Olimme alkaneet etääntyä ja olimme kuitenkin olleet todella läheisiä.
En kertonut lapsestani mitenkään erityisen paljon, mutta tietysti jotain sillä olin vauvassa kiinni kaiken päivät ja yöt. Vapaalla kuitenkin halusin nimenomaan puhua muista asioista ihan omastakin aloitteesta. Loukkasi kun ystävä saattoi suoraan sanoa ettei kiinnosta kuulla lapsesta MITÄÄN koska "nuo kiinnostavat vain muita äitejä".
Kerroin että itsekin olen ollut lapseton ja tietysti olen ollut kiinnostunut muiden lapsista. Että hänen käytöksensä on loukkaavaa ja tylyä. En odota ystäviltä apua vauvan kanssa ja jopa hänen tapaamisensa onnistui usein ilman vauvaa mukana, sillä itsekin toivoin sitä kuuluisaa omaa aikaa ...mutta tosi törkeää ajatella että pienen vauvan äidin pitäisi salata se, että kotona on vauva. Se on elämää mullistava muutos, valtava asia.
Paljastui että taustalla oli luulo, että vauvan kanssa elämä on pelkkää helppoa fiiilistelyä ( kuulenko kun äidit itkunauravat :D :D :D ) ja lisäksi kateus sillä hänellä oli suuri lapsihaave ja pelko ettei koskaan saa omaa lasta. Puhumalla meistä tuli vain entistä läheisemmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kaverit lakkasi pitämästä yhteyttä, kun tuli äidiksi. Nyt nähdään kerran pari vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äiti-ihmiset puhuvat lähinnä niistä lapsista tai kotijutuista, mikä ei taas lapsettomia kiinnosta hirveämmin. Arvomaailmat eriytyy.
Mä en ikinä tajua, miten jotkut ei kestä yhtään lapsijuttuja. Tai luuletteko, että teidän joku shoppailureissujuttu on yhtään kiinnostavampi kuin Mirkun lapset? Tai sun ajatukset jostain politiikasta, jos sulla ei ole mitään käsitystä politiikasta?
No jos puhuu shoppailusta ja politiikasta, niin on se ainakin monipuolisempaa kuin jauhaa pelkästään Nico-Petteristä.
Miksi sä muuten pidät yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joiden juttuja pidät epäkiinnostavina?
Eli ap:n saa reilusti dumpata kaveriporukasta, kun sen tylsiä perhejuttuja ei jaksa enää kuunnella? Toivottavasti kukaan ei vaikka sairastu, kun eihän senkään negailua sairaudestaan jaksaisi sitten enää kuunnella, ja kaveri pitäisi dumpata.
Kaikissa porukoissa joutuu kuuntelemaan juttuja, jotka eivät itseä aina täysin kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pokkaa myöntää, että minä itse olen se tärkein. Minä haluan tiputtaa pois ne ihmiset jotka pakottaa minut käymään uudestaan ja uudestaan lapsettomuuttani. Se on ihan helvetin tylyä sanoa, että elämällä ei ole merkitystä, jos ei ole lasta, keneltäkään ei voi saada niin pyyteetöntä rakkautta, miten minua myöhemmin kaduttaa, jne. Totta hitossa se voi kaduttaa, mutta pitääkö sitä joka kerta hieroa mun naamaan?
Äitiys onkin vähän kuin metrin prototyyppi. Se määrittää kaikkia naisia tavalla tai toisella. Jokaisen naisen on ennen pitkää muodostettava äitiyteen yksityinen suhde, halusi tai ei.
Mun elämän suhteen kaikki muut ovat amatöörejä. Elämän tarkoituksen määrittelee ihminen itse kulloisessakin elämäntilanteessaan.
Okei, sinun suhteesi äitiyteen on tuo. Ymmärrän hyvin, että tietyt kommentit satuttavat. En kuitenkaan usk
Okei, sinun suhteesi äitiyteen on tuo...olipa jotenkin tylysti sanottu.
- eri
Se tosiystäväkin voi töksäytellä tajuamattaan ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äiti-ihmiset puhuvat lähinnä niistä lapsista tai kotijutuista, mikä ei taas lapsettomia kiinnosta hirveämmin. Arvomaailmat eriytyy.
Mä en ikinä tajua, miten jotkut ei kestä yhtään lapsijuttuja. Tai luuletteko, että teidän joku shoppailureissujuttu on yhtään kiinnostavampi kuin Mirkun lapset? Tai sun ajatukset jostain politiikasta, jos sulla ei ole mitään käsitystä politiikasta?
Varmaan on normaalia, ettei kaikki ystävän jutut kiinnosta? Niistä keskustellaan silti, koska se on toiselle tärkeää. Mutta, jos ei (enää) ole mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita/molempia kiinnostavia puheenaiheita, niin kyllähän se ystävyys helposti haalenee tuttavuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuta ystävyyssuhteet on kuin ajanvietettä?
Mielestäni kaverisuhteet on ajanvietettä ja ystävyys on jotain enemmän. Ystävältä voi esim. odottaa saavansa apua ja tukea vaikeassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äiti-ihmiset puhuvat lähinnä niistä lapsista tai kotijutuista, mikä ei taas lapsettomia kiinnosta hirveämmin. Arvomaailmat eriytyy.
Mä en ikinä tajua, miten jotkut ei kestä yhtään lapsijuttuja. Tai luuletteko, että teidän joku shoppailureissujuttu on yhtään kiinnostavampi kuin Mirkun lapset? Tai sun ajatukset jostain politiikasta, jos sulla ei ole mitään käsitystä politiikasta?
Minua ei kiinnosta shoppailu juurikaan, mutta siitäkin löytyy aivan varmasti enemmän puhuttavaa kuin Mirkun lapsista. Keskustelu voi rönsyillä chinojen ostosta vaikka mihin teknis-taloudellisiin aiheisiin.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä äiti-ihmiset puhuvat lähinnä niistä lapsista tai kotijutuista, mikä ei taas lapsettomia kiinnosta hirveämmin. Arvomaailmat eriytyy.
Mä en ikinä tajua, miten jotkut ei kestä yhtään lapsijuttuja. Tai luuletteko, että teidän joku shoppailureissujuttu on yhtään kiinnostavampi kuin Mirkun lapset? Tai sun ajatukset jostain politiikasta, jos sulla ei ole mitään käsitystä politiikasta?
Minua ei kiinnosta shoppailu juurikaan, mutta siitäkin löytyy aivan varmasti enemmän puhuttavaa kuin Mirkun lapsista. Keskustelu voi rönsyillä chinojen ostosta vaikka mihin teknis-taloudellisiin aiheisiin.
ohis
Ja Mirkun lapsista keskustelu ei voi rönsyillä vaikka mihin kiinnostavaan? Lapsethan liittyvät aivan kaikkeen mitä voit kuvitella. Jos olet rajoittunut teknis-taloudellisiin aiheisiin, nehän ne vasta liittyvätkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kaverit lakkasi pitämästä yhteyttä, kun tuli äidiksi. Nyt nähdään kerran pari vuodessa.
Miksi näet heitä? Heivaa huonot ja itsekkäät elämästä hiiteen
Alue: Aihe vapaa
Meillä ehkä menee kommunikaatiotavat ristiin eikä ymmärretä toisiamme. Mä en ole puhunut "kaikista". Yleisellä tasolla puhuminen ei tarkoita, että uskoisi sen koskevan kaikkia. En ole tyhmä.