Voiko itseään terapioida yksin?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei rahaa terapiaan. Enkä saisi kela korvausta
Ap
Suosittelen podcasteja ja esim youtube- opetuksia mm ahdistuksen hoidosta. Ja mielenterveystalo omahoito, sieltä löytyy erilaisia harjoitteita ja tietoa kaikenlaisista mielen ongelmista. Toki riippuu miten vaikeita traumat/ongelmat. Mutta on noista itsehoitokeinoista jotain apua kuitenkin.
Lähde siitä tarpeestasi liikkeelle ja katso ne mahdollisuutesi läpi, mitä voit tehdä itsenäisesti, onko tarvetta ulkopuoliselle avulle ja tuelle jne.
Millaista apua siis tarvitset?
Vierailija kirjoitti:
Lähde siitä tarpeestasi liikkeelle ja katso ne mahdollisuutesi läpi, mitä voit tehdä itsenäisesti, onko tarvetta ulkopuoliselle avulle ja tuelle jne.
Millaista apua siis tarvitset?
Niin ja pohdi onko elämässäsi ihmisiä jotka voisivat auttaa, jos ei ole tai et halua heiltä sitä apua niin sitten pohdit asioitasi eteenpäin.
Osa tarvitsee tukea omiin sisäisiin ongelmiin ja tukea elämään, osa taas esimerkiksi haluaa vain puhua ja purkaa tuntojansa. Tämän esimerkin jälkimmäinen porukka ei sovellu kunnalliseen terapiaan yleisesti ottaen koska heillä ei ole yleensä ongelmia, toki joillakin voi olla mutta eivät välttämättä hyödy siitä terapiasta.
Ei se terapeutti mitään niin ihmeellistä tee, etteikö samaa voisi saavuttaa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei se terapeutti mitään niin ihmeellistä tee, etteikö samaa voisi saavuttaa muutenkin.
Tämä on totuus.
Ja kipeät tunteet tulisi vain tuntea. Tunnetyöskentelyä ei tule siellä terapiassa yleensä kovinkaan paljon. Tunnetyöskentely on tärkeä ja tunteiden kanavointi oikealla tavalla ja turvallisella tavalla.
Muistakaa myös että älkää lähtekö syyttämään ketään syyttä, valitettavasti nykyisin sitä tehdään liian paljon.
Terapeutit usuttavat nuoria vanhempiensa kimppuun. Yleensä tällöin on kyseessä nuoren omat suhtautumishaasteet sekä mahdollinen ilkeys ja katkeruus mutta myös narsismi eli kaikki itserakkaus, itsekkyys ja omahyväisyys.
Kokeile AP chat cpt. Tuo tulee joka tapauksessa syrjäyttämään psykologit joidenkin vuosien sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile AP chat cpt. Tuo tulee joka tapauksessa syrjäyttämään psykologit joidenkin vuosien sisällä.
Chatgpt siis.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa myös että älkää lähtekö syyttämään ketään syyttä, valitettavasti nykyisin sitä tehdään liian paljon.
Terapeutit usuttavat nuoria vanhempiensa kimppuun. Yleensä tällöin on kyseessä nuoren omat suhtautumishaasteet sekä mahdollinen ilkeys ja katkeruus mutta myös narsismi eli kaikki itserakkaus, itsekkyys ja omahyväisyys.
Ja se huomionhakuisuus. Tästäkin syystä voi tulla sitä riittämättömyyden tunnetta koska ei ole oikein hakea huomiota liiallisesti eikä epätervein tavoin.
Riittämättömyyden tunnetta voi tulla oman huonon käytöksen vuoksi mutta se muotoillaan niin että tuntuu kuin ei riittäisi omana itsenänsä.
Ei ehkä kannata jäädä pitkäksi aikaa märehtimään, murehtimaan ja miettimään asioita. Tiettyyn pisteeseen asti terapia on jees ja itsensä analysointi hyvästä, mutta on sellaisia tunne-elämään liittyviä haasteita, joihin ei auta keskustelu terapiassa. Ne pitää käsitellä tunteiden ja kokemuksen kautta. Vertaistuki on minua auttanut. Juttelee jonkun samaa kokeneen kanssa. Ainoastaan ihminen, joka on kokenut samaa, voi ymmärtää, miltä sinusta tuntuu. Ja kaikki ei pysty avautumaan ainakaan heti.
Minäkin suosittelen etsimään vastuunkantokykyä itsestäsi. Kun opettelet olemaan rehellinen itsellesi, etsit itsereflektiokykyä ja opit sietämään häpeää, niin voit edetä kantamaan vastuun omista teoistasi ja tunteistasi sen sijaan, että vyörytät vastuun muiden harteille.
Voi. Mutta se vaatii sen että sä käyt ekaksi oikealla terapeutilla. Joka kertoo sulle mitä sun pitää prosessoida. Mulla aukesi mun elämä parin terapian jälkeen. Just sen takia että ymmärsin itseäni.
Riippuu ihan ihmisestä ja asiasta. Mielenterveystalon sivuilla on hyviä omahoito-ohjelmia, joita voi itsenäisesti tehdä
Terapia on ollut itselläni parhaiten käytetty raha ikinä. Ekaksi terapiassa ja sen jälkeen itsetutkiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata jäädä pitkäksi aikaa märehtimään, murehtimaan ja miettimään asioita. Tiettyyn pisteeseen asti terapia on jees ja itsensä analysointi hyvästä, mutta on sellaisia tunne-elämään liittyviä haasteita, joihin ei auta keskustelu terapiassa. Ne pitää käsitellä tunteiden ja kokemuksen kautta. Vertaistuki on minua auttanut. Juttelee jonkun samaa kokeneen kanssa. Ainoastaan ihminen, joka on kokenut samaa, voi ymmärtää, miltä sinusta tuntuu. Ja kaikki ei pysty avautumaan ainakaan heti.
Sitä analysointia voi tehdä myös ilman ongelmia, se kehittää. Kaikille tämä ei sovi eikä kaikkia oikeasti edes tämä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Voi. Mutta se vaatii sen että sä käyt ekaksi oikealla terapeutilla. Joka kertoo sulle mitä sun pitää prosessoida. Mulla aukesi mun elämä parin terapian jälkeen. Just sen takia että ymmärsin itseäni.
Ei se vaadi oikeaa terapeuttia. Saman asian ajaa rehelliset ystävät, tekoäly, työpaikalla saatu palaute, jne. Lapsilta saa myös raatorehellistä palautetta. Normaaliälyinen ihminen osaa siitä itse päätellä mitä pitäisi työstää.
Vierailija kirjoitti:
Terapia on ollut itselläni parhaiten käytetty raha ikinä. Ekaksi terapiassa ja sen jälkeen itsetutkiskelua.
Totta kai hyviäkin terapeutteja on. Mutta on myös sysihuonoja, joita ei kiinnosta asiakkaan hyvinvointi tai kokonaisvaltainen hoitaminen, vaan tuolla työllä saa hyvät rahat. Se on sitten ihan venäläistä rulettia millaisen sattuu saamaan. Ja omaa tuttavapiiriä kun on seurannut, niin oikeassa elämässä ne terapeutit on lähinnä niitä huonoja.
Riippunee haavojen syvyydestä ja kyvystä olla rehellinen itselleen (tätä liian syvät haavat vaikeuttaa huomattavasti). Olen saanut kiintymystraumojani korjattua itse ja päätynyt toksisesta parisuhteesta terveeseen, mutta nämä olivat aika kevyestä päästä, ja rehellisyys on niin paljon hyveeni että se on välillä jo pahe.
Jos on kovin pahoja traumoja, niin mieli voi itseään suojatessa jopa vaikeuttaa niiden hoitoa, kun menee tavallaan automaatiolle ja estää näkemästä mitä oikeasti tapahtuu. Silloin toinen ihminen olisi avuksi, kun esittää uusia kulmia, vaikka työ pitää silloinkin itse tehdä. Tai jos on vain haluton kantamaan vastuuta siitä osasta, mistä voisi ja olemaan rehellinen syistä ja seurauksista niin ei onnistu.
Terapoisin liikunnalla, ulkona luonnossa tai taideharrastuksella.