Muita, joita ei vanhemmiten kiinnosta enää yhtään mennä ns. kaupungille?
Eli ei kiinnosta mennä kauppakeskuksiin, kahviloihin, ravintoloihin, leffaan, kävelemään kaupungille. Ei kiinnosta mennä ihmisjoukkoon, ei tapahtumiin. Jne. Vaan haluaa tehdä työt etätöinä ja vapaa-ajalla käydä lähinnä jossain metsässä kävelemässä, kaupaksi valitsee hiljaisimman pikkukaupan etäältä muusta tai tilaa verkosta ostokset. Ystäviä ja sukulaisia kyllä tykkää tavata, mutta vain jonkun kotona tai vaikka yhdessä sinne metsään kävelylle mennen.
Onko muita tällaisia kuin minä? Tai siis on varmasti, mutta mietin kuinka yleistä on. Ennen tykkäsin paljonkin viettää aikaa kaupungilla ja istua kahviloissa katselemassa ihmisiä, kierrellä isoissa kauppakeskuksissa jne. Asuinkin jonkin aikaa Helsingin keskustassa. Mutta nyt lähinnä ahdistaa tai inhottaa ajatus kaikesta tuollaisesta. Vantaalla asun nyt enkä ole moneen vuoteen käynyt missään, missä on paljon ihmisiä.
N41
Kommentit (55)
Joo ei Tavastia enää viisikymppisenä vedä samalla tavalla. Steissillä kyllä dallailen yhä päivittäin, kun asun tässä lähellä. Postitalon K-kauppa paras ruokakauppa lähistöllä. Olen myös syntynyt täällä.
Olen käyny Helsingin keskustassa viimeksi elokuussa.
Asun Tapanilassa.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei Tavastia enää viisikymppisenä vedä samalla tavalla. Steissillä kyllä dallailen yhä päivittäin, kun asun tässä lähellä. Postitalon K-kauppa paras ruokakauppa lähistöllä. Olen myös syntynyt täällä.
No sinä et ole kuin ap, kun kerran viihdyt kaupungilla.
Ois voinu olla miun kirjoittama tuo aloittajan teksti 🤩
Nykyisin jaksaa lähtee enää kalaan, makkaranpaistoon tmv.
Terveisiä Pohjois-Karjalasta mummolta 52 vee 🤗
Asuin ratikkamatkan päässä Helsingin keskustasta ja jossain vaiheessa huomasin että käyn siellä keskustassa noin kerran vuodessa. Ihmisjoukot ärsyttivät. Mökille taas piti päästä aina kun mahdollista.
Vedin johtopäätökset ja muutin maalle.
Minua kiinnostaa ja vaikea kuvitella, ettei kiinnostaisi jatkossakin.
Nyt eläkeiän lähestyessä ajattelinkin muuttaa pienempään asuntoon ja sijoittaa erotuksen niin, että saisin käyttörahaa lisää. Haaveilen, että voisin käydä kävelyllä kaupungilla ja sitten istua kahvilla katselemassa ihmisvilinää. Jos kahvitteluun menee esim 5 euroa, niin viitenä päivänä viikossa se olisi 100 euroa. Tuskin niin usein jaksaisin, ehkä puolet siitä, tai kesällä hyvällä säällä katukahvilassa useammin ja talvella/sateella pysyisin kotona.
Pitkin hampain menen kaupunkiin vain jos on pakko ja äkkiä pois. En viihdy enää yhtään. Auto marketissa asiointi usein riitää, saaden sieltä kaikki tarpeellisen.
Ei ole ikinä kiinnostanut. Lapsena ja nuorena jäin paljon mieluummin kotiin, kun vanhemmat lähtivät kaupunkiin tekemään ostoksia noin joka toinen kuukausi.
Eikä siis kiinnosta edelleenkään.
Käyn kaupassa, kun on pakko. En ole mikään shoppailija, joten en kiertele tuntikausia tavarataloissa. Asun 20 min. junamatkan päässä ison kaupungin keskustasta, mutta menee välillä viikkoja, että siellä kävisin. Joskus tapaan ystäviäni lounailla tai kahvilla, muuten pysyttelen kotona. Lomaillessa tykkään istuskella myös katukahviloissa ja katsella ihmisvilinää.
Tykkään olla yksin tai perheen parissa. Tykkään käydä metsässä lenkeillä, tehdä käsitöitä kotona tai vain lukea.
Ehkä tämä johtuu siitä, että nuorempana elämäni oli hyvin vilkasta ja edustustilaisuuksia oli todella paljon. Nyt en enää jaksa juosta kaiken maailman kissanristiäisissä.
Joo ei kiinnosta, mutta toisaalta ei mua ole kiinnostanut nuorenakaan. On ihanaa olla kotona =).
Ei mua ole oikeastaan opiskelu/biletysaikojen jälkeen juuri kiinnostanut. No, 30-40 välillä kävin vielä joskus elokuvissa tai ns. paremmissa ravintoloissa, joita on lähinnä keskustassa. 40 jälkeen ei ole kiinnostanut nekään. Asun Kehä 1 sisäpuolella, enkä ole käynyt 8 vuoteen Helsingin keskustassa. Ei ole vaan mitään asiaa eikä kiinnostusta. Luontoretkillä minäkin käyn paljon, tykkään nykyään rauhasta ja hiljaisuudesta. Ikä 48.
Ihan normaalia, että ihminen muuttuu iän myötä.
Ap:lle ilmeisesti outo ja uusi asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei Tavastia enää viisikymppisenä vedä samalla tavalla. Steissillä kyllä dallailen yhä päivittäin, kun asun tässä lähellä. Postitalon K-kauppa paras ruokakauppa lähistöllä. Olen myös syntynyt täällä.
No sinä et ole kuin ap, kun kerran viihdyt kaupungilla.
Käy kirjoittamassa myös kommentoijalle nr. 12. näin: "no sinä et ole kuin ap, kun kerran et ole koskaan viihtynyt kaupungilla"
Nuorena kun olin hyvin stressaantunut ja uupunut töistä, halusin vaan vetäytyä yksin mökin hiljaisuuteen.
Vquvan yksinhuoltajana, kun tuntui, että seinät kaatuvat päälle yksin kotona, kävin vaunujen kanssa monta kertaa päivässä kaupassa, jotta näin muita ihmisiä.
Nyt työssä, jossa on paljon sosiaalista työtä, jään vapaa-aikana mieluiten lojumaan sohvalle yksin kotona.
Voisin kuvitella, että jos ei ole työympäristöä, niin vastaavasti haluaisi kulkea ulkona ihmisten parissa.
Eli ihminen kaipaa tasapainoa elämään ja haluaa enemmän sellaista, mitä on sillä hetkellä vailla
Vierailija kirjoitti:
En uskalla ulos kuin aamulla. Silloin on itis vielä entisensä.
Täysin sama! Itikseen menen vain ennen puoltapäivää, en IKINÄ enää puolen päivä jälkeen. Oikeastaan tilaan mahdollisimman paljon netistä. Kaukana ollaan siitä, millaista Itiksessä oli 15 v sitten...
On muitakin