Voiko itseään terapioida yksin?

Vierailija kirjoitti:

No itseasiassa sanoi.  Mutta ihminen on kova valehtelemaan itselleen ja oikeuttamaan tekojaan.  Vasta kun täysin ulkopuolinen ihminen kaivoi riittävästi tietoa itselleen ja sanoi ihan suoraan minun olevan ongelma- syy ja seuraus.  Se herätti reaktion itsessä  jota en ollut koskaan itse analysoidessa saanut aikaan.. 

Sen jälkeen aukesi paljon asioita kuten se että ongelmani aiheutuvat sitoutumiskammosta joka taas on lähtöisin nuoruuden traumoista kun isä ja äiti erosivat.

Tämä on kuulemma hyvin yleistä. Vastaukset on täysin esillä ja helposti nähtävissä mutta yksin ei vaan niitä näe 

Sinulle terapia oli tarpeen. Se ei silti tarkoita, etteikö ap ja suurin osa muistakin ihmisitä kykenisi hoksaamaan ihan itse tai ystäviensä kanssa, että kun kolme suhdetta kariutuu samalla kaavalla, niin siinä on yksi yhdistävä tekijä, sinä. Ja että jos haluaa muutosta tulevaisuudessa, niin sitä yhdistävää tekijää on muutettava. On toimittava toisin kuin ennen, jos haluaa toisenlaisen lopputuloksen.

Kyllä suurin osa ihmisistä kykenee tällaiseen päättelyyn. Eikä siihen tarvitse yksin pystyä, ystävien ja läheisten ja kumppaneiden kanssa nämä asiat on kyllä juteltu. Kuten sinäkin sanoit, että oli sinulle sanottu.

Joten ap:lle sanoisin, että kyllä itseään pystyy kehittämään ja analysoimaan. Eikä se ole tavallisen fiksulle ihmiselle vaikeaakaan. Ja koska ap on asiasta kiinnostunut, niin voi hyvinkin olla, että ap pääsee ihan hyviin tuloksiin itsenäisestikin. Terapiaan menemisessä on aina myös riskinsä. Se voi olla myös haitallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs psykiatri sanoi että hän ei saa autettua ihmistä,hän ei pääse ytimeen.

Tämä kertoja sanoi että hän tietää miksi.

Jumala on laittanut hengen ihmiseen,jos yhteys on rikki ,sitä ei voi korjata kukaan muu kuin Jumala.

Millaisesta tilanteesta on kysymys?

Jos otetaan hengellinen näkökohta ihmisyyteen, niin ihmiset on monella tavalla taakoitettuja, myös ilman omaa syytään.

Ajassa on niin paljon rikkinäisyyttä ja ainoa lopulta parantava taho on ihmisen käyttöohjeet omistava Luoja.Ja Hän on kykenevä parantamaan. Se on nähty niin monta kertaa että elämät on muuttuneet .Muutamia eläkkeellä olevia terapeutteja ,joilta löytyy videolta opetusta  Salme Blomster,Saara Kinnunen, Seppo Jokinen(kuollut).

Hengellistä elämänviisautta.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla on auttanut Jumalalle puhuminen. En tiedä missä kunnossa olisin jos en pystyisi Jumalalle itkemään kaikkea. Tämä vastaus saa ihmiset aina jostain syystä puolustuskannalle ja melkeinpä vihastumaan, mutta pakko jakaa jos joku toinen ottaisi kopin tästä. Jos en olisi löytänyt Jumalaa niin varmasti kävisin terapiassa ja söisin lääkkeitä. Jumala on sellainen perustuskivi elämässä ja kaikki muu rakennetaan sille. Ja kaikki hyvät asiat siihen päälle tuntuu uskomattoman hyvältä, sellaselta todelliselta ilolta. 

Puhuminen auttaa, vaikka puhuisi vain itselle tai kissalle. Kun ajatukset luo sanoiksi ja eteneväksi puheeksi, niin se jäsentää omia ajatuksia. Sen jälkeen sitä samaa asiaa on helpompi ajatella, kun se on sanoitettu selkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs psykiatri sanoi että hän ei saa autettua ihmistä,hän ei pääse ytimeen.

Tämä kertoja sanoi että hän tietää miksi.

Jumala on laittanut hengen ihmiseen,jos yhteys on rikki ,sitä ei voi korjata kukaan muu kuin Jumala.

Millaisesta tilanteesta on kysymys?

 

Jos otetaan hengellinen näkökohta ihmisyyteen, niin ihmiset on monella tavalla taakoitettuja, myös ilman omaa syytään.

Ajassa on niin paljon rikkinäisyyttä ja ainoa lopulta parantava taho on ihmisen käyttöohjeet omistava Luoja.Ja Hän on kykenevä parantamaan. Se on nähty niin monta kertaa että elämät on muuttuneet .Muutamia eläkkeellä olevia terapeutteja ,joilta löytyy videolta opetusta  Salme Blomster,Saara Kinnunen, Seppo Jokinen(kuollut).

Hengellistä elämänviisautta.

 <

Tiedän myös tämän parantamisen luojan toimesta. Kaikki pahoinvointi ei ole psyykkistä kuten nykyisin virheellisesti ajatellaan. Kun ihminen voi huonosti eikä hänessä ole vikaa, on luoja päättänyt parantaa häntä kuntoon. Tällöin armollisuus ihmistä kohtaan olisi hyvin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla on auttanut Jumalalle puhuminen. En tiedä missä kunnossa olisin jos en pystyisi Jumalalle itkemään kaikkea. Tämä vastaus saa ihmiset aina jostain syystä puolustuskannalle ja melkeinpä vihastumaan, mutta pakko jakaa jos joku toinen ottaisi kopin tästä. Jos en olisi löytänyt Jumalaa niin varmasti kävisin terapiassa ja söisin lääkkeitä. Jumala on sellainen perustuskivi elämässä ja kaikki muu rakennetaan sille. Ja kaikki hyvät asiat siihen päälle tuntuu uskomattoman hyvältä, sellaselta todelliselta ilolta. 

Olet kohdannut itsesi täysin ja uskaltanut tuntea, se on se avain kaikkeen mutta kaikki eivät tee niin ja siitä koituu ongelmia. Iloitsen aina positiivisista tarinoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä yritin sitä pitkään. Mutta ei se oikein toiminut. Ongelma on se, että mun ongelmat liittyi ihmissuhteissa syntyneisiin ja ilmeneviin tunne-elämän asioihin, eikä mikään määrä älyllistämistä auttanut. Ei siis esim. se, jos itseavun avulla oivalsin älyllisesti, missä vaiheessa lapsuutta tietty ongelma oli syntynyt ja miksi - ymmärsin sitten miksi vaikka jännitän tietyssä tilanteessa, mutta ei se sitä jännitystä poistanut. Mun täytyi ihan oikeasti terapeuttia ihmissuhteena käyttäen kohdata ne kaikki tunteet, joita minussa oli ja joita olin yrittänyt liian ahdistavina työntää syvemmälle tai saada pois. En keksi, miten ilman toista ihmistä siinä se olisi voinut onnistua, koska ei ne tunteet heränneet kuin ihmissuhteessa. 

Sinä et keksi miten itseään voi muuten hoitaa kuin terapeutin vastaanotolla. Mutta moni muu voi

Onnittelut. Harva mies pystyy katkaisemaan kierteen ja hakemaan vikaa itsestään. Se on se rankempi, mutta ainoa toimiva tie.

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Varmasti todella usein. Ja onhan terapia älyttömän raakaa. Harva haluaa kuulla että peilistä katsoo isoin ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Varmasti todella usein. Ja onhan terapia älyttömän raakaa. Harva haluaa kuulla että peilistä katsoo isoin ongelma.

Sieltä peilistä katsoo myös ainoa ratkaisu.

Pussikaljaa lähiösi ostarin tai puiston penkillä ja asijoiden pohdiskelua ääneen itekseen. !! 😌

https://www.mielenterveystalo.fi/fi

Omahoito-ohjelmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Ei ole kovin todennäköistä, että taustalla olisi vain yksi ainoa kaikkiin sopiva syy.

Luonnollisestikin kritisoijissa voi olla itsessään vikaa. Mutta eivät terapeutitkaan mitään jumalia ole, jotka ovat aina oikeassa. Se asiakas kun voi terapiassa puhua puolustusreaktiona ihan täyttä mielikuvitustarinaa. Eikä esim huteralla ammattitaidolla varustettu terapeutti voi mistään tietää, että tarina on mielikuvitusta eikä totta. Ja hän voi sitten siihen mielikuvitustarinaan uskoen johdatella asiakastaan tahattomasti aivan harhaan.

Kyllä terapia voi olla vahingollista, vaikka siitä ei juuri puhuta. Se on yksi tämän ajan tabu. Julkisessa keskustelussa terapia on aina hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Tämä on niin todella kulunut selitys. Meilläkin terapeutti näki syyt miehen ongelmiin minussa. Siitäkin huolimatta, että miehellä oli kaikki ongelmansa jo silloin, kun häneen ensimmäisen kerran tutustuin. Ongelmat eivät ilmestyneet minun aikanani - päinvastoin, ne lientyivät minun aikanani jonkin verran.

No minähän sitten esitin terapeutille kritiikkini, että hänen päätelmänsä ei ole edes mahdollinen noin niin kuin kalenterimielessä. Ja että miehen ongelmat oireilivat jo ennen kuin tunsin häntä. Jonka jälkeen terapeutti ilmoitti, että minulla ei ole osaa terapiassa enkä saa sitä kommentoida. Ja miehelle neuvoi, ettei terapiasta saa puhua minun kanssani.

En ole enää miehen kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Ei ole kovin todennäköistä, että taustalla olisi vain yksi ainoa kaikkiin sopiva syy.

Luonnollisestikin kritisoijissa voi olla itsessään vikaa. Mutta eivät terapeutitkaan mitään jumalia ole, jotka ovat aina oikeassa. Se asiakas kun voi terapiassa puhua puolustusreaktiona ihan täyttä mielikuvitustarinaa. Eikä esim huteralla ammattitaidolla varustettu terapeutti voi mistään tietää, että tarina on mielikuvitusta eikä totta. Ja hän voi sitten siihen mielikuvitustarinaan uskoen johdatella asiakastaan tahattomasti aivan h

Omakohtaisesti olin terapiassa. Terapeutti teki kokoajan muistiinpanoja ja kyseli multa asioita. Jossain vaiheessa sit terapeutti kyseli uudelleen näitä asioita ja sai mut valehtelusta kii. Siitä alkoi toimiva terapia.

Ei se ole niin helppoa esittää ja valehdella.  Toisekseen jos ihminen hakeutuu terapiaan hän haluaa silloin muutosta. Silloin hän tuskin valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Ei ole kovin todennäköistä, että taustalla olisi vain yksi ainoa kaikkiin sopiva syy.

Luonnollisestikin kritisoijissa voi olla itsessään vikaa. Mutta eivät terapeutitkaan mitään jumalia ole, jotka ovat aina oikeassa. Se asiakas kun voi terapiassa puhua puolustusreaktiona ihan täyttä mielikuvitustarinaa. Eikä esim huteralla ammattitaidolla varustettu terapeutti voi mistään tietää, että tarina on mielikuvitusta eikä totta. Ja hän voi sitten siihen mielikuvitustarinaa

Mietin kanssa samaa. Menet terapiaan maksat jonkun 150€ tunti. Valehtelet. Mitä järkeä, miksi kukaan toimisi näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä vihaa kanssa terapiaa. Syystä että siellä äiti sai voimaa ja itekunnioitusta eikä ollut enää kotiorja.

Olen miettinyt monesti tätä terapia vihaa. Kuinkahan usein syy on just tämä että terapeutti on nähnyt viat kritisoijassa ja parhaimmillaan lopettanut toksisen suhteen.

Ei ole kovin todennäköistä, että taustalla olisi vain yksi ainoa kaikkiin sopiva syy.

Luonnollisestikin kritisoijissa voi olla itsessään vikaa. Mutta eivät terapeutitkaan mitään jumalia ole, jotka ovat aina oikeassa. Se asiakas kun voi terapiassa puhua puolustusreaktiona ihan täyttä mielikuvitustarinaa. Eikä esim huteralla ammattitaidolla varustettu terapeutti voi mistään tietää, että tarina on mielikuvitusta eikä

Ehkä siksi ettei pysty myöntää totuutta. Sen verran terapia opinnoista että siellä opiskellaan myös valehtelun tunnistamista. Se terapeutti seuraa sun kehoa, sun silmiä, sun äänepainoa. Jos hän on läpäissyt koulutuksen ja on skarppina hän huomaa kyllä jos valehtelet.

Kiitos loistavasta keskustelusta. Mielestäni ihminen voi itsenäisesti tehdä terapia-harjoituksia, mutta hänellä on oltava päämäärä. Luin todella ilahtuneena Kimmo Takasen kirjan Tunne lukkosi . Jokaiselle meistä on sattunut jotain, joka on kasvattanut meistä sellaisen kuin nyt olet.

Useimmiten ihminen kuitenkin tarvitsee vain jonkun joka kuuntelee, puhuessa asiat ikään kuin selkenevät puhujalle itselleenkin, nostetaan asia esiin sieltä kuonan seasta. On paljon asioita jotka pitää ymmärtää, jotta arki toimii. Ymmärtää, vaikka kaikkea sattunutta ei tarvitse hyväksyä.

Monet psykiatrian alan vaikuttajat ovat viime vuosina puhuneet youtube-videoiden tekemisestä hoitomuotona. Tai jokin muu kuvallinen asian kertominen. Ei aina tarvitse julkaista niitä, mutta pääasia että voi kertoa jollekin ihan arkipäiväisiä asioita, vaikka sitten sille kameralle. Osahan on menestynyt ja tehnyt videotuotannosta ihan toimeentulolähteen.

Varsinaiset mielen sairaudet ovat asia erikseen, enkä minäkään ole koskaan lähtenyt asiantuntijoiden saappaisiin puoskaroimaan. Yleensä kuitenkin asian purkaminen ja nostaminen mielen syövereistä esiin auttaa, tapahtuipa se puhumalla kaverille, videokameralle tai vaikka mielikuvitus-kaverilleen, videolla, kirjoittamalla novelliksi, kirjaksi, tekoälyn analysoitavaksi jne. Jokainen meistä kantaa myös sitä sottaisempaa kuormaa tuolla päässä. Sitä voi ihan arjessa vähän keventää, kunhan löytää siihen keinot.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos loistavasta keskustelusta. Mielestäni ihminen voi itsenäisesti tehdä terapia-harjoituksia, mutta hänellä on oltava päämäärä. Luin todella ilahtuneena Kimmo Takasen kirjan Tunne lukkosi . Jokaiselle meistä on sattunut jotain, joka on kasvattanut meistä sellaisen kuin nyt olet.

Useimmiten ihminen kuitenkin tarvitsee vain jonkun joka kuuntelee, puhuessa asiat ikään kuin selkenevät puhujalle itselleenkin, nostetaan asia esiin sieltä kuonan seasta. On paljon asioita jotka pitää ymmärtää, jotta arki toimii. Ymmärtää, vaikka kaikkea sattunutta ei tarvitse hyväksyä.

Monet psykiatrian alan vaikuttajat ovat viime vuosina puhuneet youtube-videoiden tekemisestä hoitomuotona. Tai jokin muu kuvallinen asian kertominen. Ei aina tarvitse julkaista niitä, mutta pääasia että voi kertoa jollekin ihan arkipäiväisiä asioita, vaikka sitten sille kameralle. Osahan on menestynyt ja tehnyt videotuotannosta ihan toimeentulolähteen.

Varsi

Takasen kirjat on hyviä. Mutta sielläkin sanotaan aika suoraan että sä voit lukea tämän kirjan. Silti tajuamatta että osa lukoista osuu just suhun. Mulla ja vaimolla kävi just noin. Hän luki kirjan ja piti siitä. Ei huomannut silti mitään itsessään. Mä luin kirjan tunnistin heti 5 vaimon lukkoa. Vaimo ei uskonut.. Otettiin takasen oppilaan tunnelukko terapia. Vaimo sai testeissä 5 lukkoa. Ja siitä alkoi avautumaan.

Yks älyttömän hyvä vinkki mikä toimi vaimolla. On se että otat ihan kynän ja paperia kirjoitat ajatuksia. Odotat viikon ja luet ne. 

Kun sä annat ajatuksen juosta ja kirjoitat alitajunta ei pysty kontrolloimaan mitä paperille tulee. Se teksti tulee syvältä.  Se teksti paljastaa sulle ihan älyttömän paljon.

Ongelmat kasautuvat, ellei niitä välillä työstä pois. Lähes kaikki ongelmat juontavat juurensa ihmisen käytöksestä, satutetaan itseä tai toista ymmärtämättä mitä tekee. Some tekee tuhojaan ja eristää ihmisiä, omia tunteitaan ja ongelmiaan ei pääse työstämään koska kontaktia toiseen ihmiseen ei ole. Liika vapaus esim lasten kännyköiden käytössä on karhunpalvelus lapselle itselleen, hänen ahdistuksen ja masennuksen käsittelytaito puuttuu ja ne kasautuvat.