Lue keskustelun säännöt.
Avauduin ystävälle kuinka miehet eivät lähesty minua tai kiinnostu niin ystävä totesi
21.06.2025 |
Että minulla on sellainen aura ympärilläni, joka kehottaa miehiä pysymään poissa.
Mitä tuo tarkoittaa?
ja olen siis alle 30v ja urheilullinen, omasta mielestäni ihan nätti.
Kommentit (129)
Sivuaa vähän, minusta ei niinkään ihmiset välitä, mutta jostain syystä kissat pitävät minusta. Mikähän juttu siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnolliset miehet eivät enää tee lähestymisiä muutenkaan, joten siitä ei voi mitään päätellä. Työttömille vonkaajille ym. reppanoille löytyy baarista parempiakin kohteita, joten hekään eivät lähesty.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet vieraiden ihmisten seurassa tai vaikka vaan lähettyvillä niin
- otatko katsekontaktia muihin?
- hymyiletkö ja oletko iloisen oloinen?
- aloitatko helposti juttelun?
Kysyykö muut ihmiset sinulta apua esim kaupassa ja vastaavissa paikoissa ?
Satatonnia velkaa ja luottotiedot vek. Hymyile kaupassa.
"omasta mielestäni ihan nätti"
Tässä se ongelma varmaan onkin. Miehet eivät todennäköisesti pidä sinua nättinä, kun eivät kiinnostu. Ympäristö päättää oletko nätti vai et, itsearviointi ei oikein näissä asioissa toimi.
Vierailija kirjoitti:
Sivuaa vähän, minusta ei niinkään ihmiset välitä, mutta jostain syystä kissat pitävät minusta. Mikähän juttu siinä on?
Sulla on sellainen "aura" joka miellyttää ja kiinnostaa kissoja, joka toivottaa kissat tervetulleiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat "normaalit" miehet eivät lähesty ellei nainen tee selvää aloitetta että on turvallista yrittää. Katsekontakti, hymy, aloita itse vaikka keskustelu jotenkin. Kukaan ei halua leimautua MeToo ahdistelijaksi vaikka olisivatkin kohteliaita ja mukavia.
Kukaan kohtelias mies, joka lähestyy naista kuten lähestyisi miestäkin juttutuokion merkeissä, ei saa mitään ahdistelusyytettä.
Jos ei osaa lähestyä naista samalla tavalla kuin lähestyisi miestä, jonka kanssa haluaisi jutella ja tutustua tarkemmin, niin ei lähesty naista aidosta kiinnostumisesta naiseen ihmisenä vaan pelkän pilde mielessä. Kukaan nainen ei ole otettu siitä, että mies tulee periaatteessa juttelemaan hänen pildelleen.
Vierailija kirjoitti:
Moni on tarjonnut täällä resting bitch facea ja kyllä siinä varmaan osatotuus onkin näin miehen näkökulmasta.
Jotkut naiset vain ovat kasvoiltaan ja ilmeiltään jotenkin lempeitä, hyväksyvän ja turvallisen näköisiä, siis helposti lähestyttävän oloisia. Ovat siis sellaisia kaikille, ei vain itseään kiinnostaville ihmisille. Enemmistö naisista sitten niitä joista huokuu sellainen "pysy kaukana, olen sinua parempi" olemus. Ikävää tietysti sellaiselle joka oikeasti haluaisi toisen ihmisen lähestyvän.
No mitäpä minä näitä mietin. En lähesty kummankaanlaisia, mutta jos lähestyisin, niin ensin mainittuja.
M, parisuhteessa
niin, eli nuo ensin mainitsemasi naiset ovat äidin oloisia: tule tänne lapseni, minä pidän sinusta huolta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosielämän puolella on pari kertaa tullut vastaan tilanne, jossa tuttu/puolituttu nainen harmitteli, kuinka miehet eivät lähesty häntä.
Molemmissa tapauksissa oli ihan sataprosenttisen ilmiselvää, miksei miehet olleet näistä naisista kiinnostuneuta. Kumpikaan heistä ei näyttänyt hyvältä, eivätkä he myöskään olleet ulospäinsuuntautuneita tai avoimen sosiaalisia.
Enemmänkin itselläni heräsi noissa tilanteissa kysymys, että miksi ihmeessä kukaan mies ikinä lähestyisi näitä naisia (en tietenkään tätä ääneen sanonut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on tarjonnut täällä resting bitch facea ja kyllä siinä varmaan osatotuus onkin näin miehen näkökulmasta.
Jotkut naiset vain ovat kasvoiltaan ja ilmeiltään jotenkin lempeitä, hyväksyvän ja turvallisen näköisiä, siis helposti lähestyttävän oloisia. Ovat siis sellaisia kaikille, ei vain itseään kiinnostaville ihmisille. Enemmistö naisista sitten niitä joista huokuu sellainen "pysy kaukana, olen sinua parempi" olemus. Ikävää tietysti sellaiselle joka oikeasti haluaisi toisen ihmisen lähestyvän.
No mitäpä minä näitä mietin. En lähesty kummankaanlaisia, mutta jos lähestyisin, niin ensin mainittuja.
M, parisuhteessa
Lempeä, hyväksyvä, turvallinen... Erittäin hyviä sanoja kuvaamaan helposti lähestyttävän oloista ihmistä. Tai siis näköistä.
Minulle tulevat juttelemaan ja kysymään neuvoa naiset, lapset, vanhukset ja laitapuolenkulkijat. Miehiä sen sijaan ei näy. Eli olenko lempeä vai liian luotaantyötävä? Miten se lempeys näkyy muille, mutta ei miehille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olet vieraiden ihmisten seurassa tai vaikka vaan lähettyvillä niin
- otatko katsekontaktia muihin?
- hymyiletkö ja oletko iloisen oloinen?
- aloitatko helposti juttelun?
Kysyykö muut ihmiset sinulta apua esim kaupassa ja vastaavissa paikoissa ?
EN ole ap, mutta vastaan omasta puolestani. Olen +50 ikäinen ja aina ollut sellainen että vastaan kaikkiin noihin "empä juurikaan". Paitsi joku vanha yksinäunen mummo saattaa alkaa puhumaan minulle jotain, ei miehet. Vaikkakin huomaan usein, että miehet kyllä katsoo, koska olen ikäisekseni aika hyvin säilynyt, tummapiirteinen ja pukeudun huolitellusti, mutta hekin ehkä olettavat minun olevan varattu. (Näin aikoinaan muutamakin mies sanoi, että ei sinua uskalla lähestyä koska tuon näköinen nainen on varmadti varattu). Paska tilanne.
Olen tuttujen kesken ihan sosiaalinen mutta heti jos tunnen vetoa johonkin mieheen niin olen kai aina (poislukien opiskeluaikoina yökerhossa 1,5 promillen kännissä) käyttäytynyt juuri päinvastoin kun kuuluisi siinä tilanteessa tehdä. En koe olevani muuten ujo, mutta miehiä lähestyttäessä olen. Olen myös aikuisiälläkin saanut monet pakit, tullut monta kertaa jätetyksi joten en vaan enää edes pysty käyttäytymään siten että antaisin ymmärtää et olen kiinnostunut.
Ja sitäpaitsi kaikki joista minä olisin hitusenkaan kiinnostunut ovat varattuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivuaa vähän, minusta ei niinkään ihmiset välitä, mutta jostain syystä kissat pitävät minusta. Mikähän juttu siinä on?
Sulla on sellainen "aura" joka miellyttää ja kiinnostaa kissoja, joka toivottaa kissat tervetulleiksi
Miehelläni on myös.
Kävivät aikoinaan lapsen kanssa löytöeläinkodilla katsomassa kissaa meille ja siellä oli sellainen Karvisen värinen ja luonteinen körmy, joka tykästyi mieheeni. Sitä ei suositeltu kuitenkaan kotiin, jossa on lapsia... ilmeisesti käytöksessä oli yllättäviä aggressiivisia hepuleita.
Otettiin sitten sellainen mustavalkoinen maatiainen, aivan huippukissa sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet vieraiden ihmisten seurassa tai vaikka vaan lähettyvillä niin
- otatko katsekontaktia muihin?
- hymyiletkö ja oletko iloisen oloinen?
- aloitatko helposti juttelun?
Kysyykö muut ihmiset sinulta apua esim kaupassa ja vastaavissa paikoissa ?
EN ole ap, mutta vastaan omasta puolestani. Olen +50 ikäinen ja aina ollut sellainen että vastaan kaikkiin noihin "empä juurikaan". Paitsi joku vanha yksinäunen mummo saattaa alkaa puhumaan minulle jotain, ei miehet. Vaikkakin huomaan usein, että miehet kyllä katsoo, koska olen ikäisekseni aika hyvin säilynyt, tummapiirteinen ja pukeudun huolitellusti, mutta hekin ehkä olettavat minun olevan varattu. (Näin aikoinaan muutamakin mies sanoi, että ei sinua uskalla lähestyä koska tuon näköinen nainen on varmadti varattu). Paska tilanne.
Olen tuttujen kesken ihan sosiaalinen mutta
"Ja sitäpaitsi kaikki joista minä olisin hitusenkaan kiinnostunut ovat varattuja"
Ok, no siinä tapauksessa lienee ehkä parasta vaan luovuttaa. Keskity jatkossa vaikka lemmikkeihin, harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja matkusteluun.
Jos et kerran kykene kiinnostumaan kuin varatuista, niin parempi oikeasti lopettaa kokonaan, kuin ryhtyä suhteiden rikkojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kertoo kaiken: "omasta mielestäni ihan nätti"
Niin, tuo on sun mielipide mutta selvästikään se ei ole ainakaan miesten mielipide.
Oikeasti kaunis nainen tietää kyllä olevansa kaunis, koska ympäröivä maailma viestii hänelle sen asian jatkuvasti.
Ei välttämättä. Yksi tyttö oli pitkä kuin mikä ja näytti kävelevältä Nefertitin rintakuvalta. Jotenkin erikoisella tavalla erittäin kaunis, upea, fiksu ja ilmeisesti järkyttävän epävarma, torjuvalla tavalla etäinen. Joistakin kun näkee epävarmuuden jo ryhdistä, mutta hänellä oli hyvä ryhti mutta liikkui jotenkin luonnottoman hitaasti lipuen kuin peläten aiheuttavansa paljastavan rasahduksen. Kukaan ei uskaltanut viestiä hänelle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet vieraiden ihmisten seurassa tai vaikka vaan lähettyvillä niin
- otatko katsekontaktia muihin?
- hymyiletkö ja oletko iloisen oloinen?
- aloitatko helposti juttelun?
Kysyykö muut ihmiset sinulta apua esim kaupassa ja vastaavissa paikoissa ?
EN ole ap, mutta vastaan omasta puolestani. Olen +50 ikäinen ja aina ollut sellainen että vastaan kaikkiin noihin "empä juurikaan". Paitsi joku vanha yksinäunen mummo saattaa alkaa puhumaan minulle jotain, ei miehet. Vaikkakin huomaan usein, että miehet kyllä katsoo, koska olen ikäisekseni aika hyvin säilynyt, tummapiirteinen ja pukeudun huolitellusti, mutta hekin ehkä olettavat minun olevan varattu. (Näin aikoinaan muutamakin mies sanoi, että ei sinua uskalla lähestyä koska tuon näköinen nainen on varmadti varattu). Paska tilanne.
Olen tuttujen kesken ihan sosiaalinen mutta
heti jos tunnen vetoa johonkin mieheen niin olen kai aina (poislukien opiskeluaikoina yökerhossa 1,5 promillen kännissä) käyttäytynyt juuri päinvastoin kun kuuluisi siinä tilanteessa tehdä. En koe olevani muuten ujo, mutta miehiä lähestyttäessä olen. Olen myös aikuisiälläkin saanut monet pakit, tullut monta kertaa jätetyksi joten en vaan enää edes pysty käyttäytymään siten että antaisin ymmärtää et olen kiinnostunut.
Ja sitäpaitsi kaikki joista minä olisin hitusenkaan kiinnostunut ovat varattuja.
Maailma olisi kieltämättä paljon yksinkertaisempi, jos nykyisinkin näkisi sormesta tai vaatetuksesta asiaintilan. Ja sitten vain puhemiehet asialle, jos ei itse uskalla. Mutta ei, sitten se on Tango taas. Muu ei auta. Pää täyteen ja tangomarkkinoille.
Saatko koskaan kiinnostuneita katseita ikäluokkasi miehiltä?
Jos olette tyttöporukalla vaikka baarissa, niin kohdistuuko miesten huomio muihin kavereihisi, mutta ei sinuun?
Jos vastasit ekaan "ei", ja tokaan "kyllä", niin sitten voidaan olla aika varmoja että ongelma on ulkonäkösi.
"Jos vastasit ekaan "ei", ja tokaan "kyllä", niin sitten voidaan olla aika varmoja että ongelma on ulkonäkösi. "
Ei voida. Voidaan olla aika varmoja, että ongelma on olemus.
Vierailija kirjoitti: Minulle tulevat juttelemaan ja kysymään neuvoa naiset, lapset, vanhukset ja laitapuolenkulkijat. Miehiä sen sijaan ei näy. Eli olenko lempeä vai liian luotaantyötävä? Miten se lempeys näkyy muille, mutta ei miehille?
Ehkäpä se sun lempeä olemuksesi jäätyy sillä hetkellä kun katseesi kohtaa miehen katseen? Jännityskin voi tehdä sen alitajuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on tarjonnut täällä resting bitch facea ja kyllä siinä varmaan osatotuus onkin näin miehen näkökulmasta.
Jotkut naiset vain ovat kasvoiltaan ja ilmeiltään jotenkin lempeitä, hyväksyvän ja turvallisen näköisiä, siis helposti lähestyttävän oloisia. Ovat siis sellaisia kaikille, ei vain itseään kiinnostaville ihmisille. Enemmistö naisista sitten niitä joista huokuu sellainen "pysy kaukana, olen sinua parempi" olemus. Ikävää tietysti sellaiselle joka oikeasti haluaisi toisen ihmisen lähestyvän.
No mitäpä minä näitä mietin. En lähesty kummankaanlaisia, mutta jos lähestyisin, niin ensin mainittuja.
M, parisuhteessa
niin, eli nuo ensin mainitsemasi naiset ovat äidin oloisia: tule tänne lapseni, minä pidän sinusta huolta
Minä olen varmaan tuollainen "äidillisen lempeä" nainen ja kaikki vauvasta vaariin kyllä lähestyvät helposti ja ovat mukavia, mutta sopivan ikäiset miehet eivät kiinnostu parisuhdemielessä, vaikka kaverimielessä juttelemaan tulisivatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on tarjonnut täällä resting bitch facea ja kyllä siinä varmaan osatotuus onkin näin miehen näkökulmasta.
Jotkut naiset vain ovat kasvoiltaan ja ilmeiltään jotenkin lempeitä, hyväksyvän ja turvallisen näköisiä, siis helposti lähestyttävän oloisia. Ovat siis sellaisia kaikille, ei vain itseään kiinnostaville ihmisille. Enemmistö naisista sitten niitä joista huokuu sellainen "pysy kaukana, olen sinua parempi" olemus. Ikävää tietysti sellaiselle joka oikeasti haluaisi toisen ihmisen lähestyvän.
No mitäpä minä näitä mietin. En lähesty kummankaanlaisia, mutta jos lähestyisin, niin ensin mainittuja.
M, parisuhteessa
niin, eli nuo ensin mainitsemasi naiset ovat äidin oloisia: tule tänne lapseni, minä pidän sinusta huolta
Ei nyt ihan niinkään. Lempeys kumppanissa huipputärkeää, turvallisuus aivan ykkösasia elämässä, hyväksyvä taas sellainen nyrpeän ja ylimielisen vastakohta. Sitä paitsi, mistä sinä tiedät millaisen äidin kanssa minä olen kasvanut?
sama
Useimmat "normaalit" miehet eivät lähesty ellei nainen tee selvää aloitetta että on turvallista yrittää. Katsekontakti, hymy, aloita itse vaikka keskustelu jotenkin. Kukaan ei halua leimautua MeToo ahdistelijaksi vaikka olisivatkin kohteliaita ja mukavia.