Minkä takia isoisät eivät kertoneet sodasta?
Toiset tietenkin kertoivat, mutta monet ei.
Löysin melko hyvän ajatuksen joka varmaan selventää asiaa monen kohdalla: "And as a Falklands War veteran myself, you find yourself not wanting to distress the people around you by passing on your internal emotional experience to their relative innocence."
Melkoinen risti kannettavaksi.
Kommentit (154)
Isoisän joukkue oli ensimmäisiä jotka saivat liekinheittimet käyttöönsä. Karuja juttuja. Vaikka palava rysssähän on aina ilon aihe.
Uskoisin että oma isoisäni oli sodasta traumatisoinut eikä toisaalta uskonut sellaisten ymmärtävän mitään kokemuksistaan jotka eivät olleet siellä itse olleet.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että oma isoisäni oli sodasta traumatisoinut eikä toisaalta uskonut sellaisten ymmärtävän mitään kokemuksistaan jotka eivät olleet siellä itse olleet.
Se ymmärtääkö vai ei riippuu paljon siitä miten asiat kerrotaan. Kovin jäsentyneesti harva pystyy niitä kertomaan. Ehkä juuri siksi päiväkirjojen pohjalta toimitetut kirjat kertoo tarinat parhaiten heille jotka tuollaista eivät ole kokeneet itse.
Toinen isoisä oli kyllä kertonut isälleni jo lapsena. Kuoli, kun olin 13v., joten en itse kuullut suoraan, mutta isä on kertonut isänsä juttuja. Äidinisä taas ei puhunut lapsilleen, mutta mulle kertoi kaiken mahdollisen ja mieluusti kuuntelin sekä kyselin. Olin silloin yli 20v., kun näistä puhuttiin.
Eli meillä toisella ei ollut koskaan ongelmaa ja toinen puhui sitten vanhemmiten ihan mielelläänkin ainakin aikuisille lapsenlapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että oma isoisäni oli sodasta traumatisoinut eikä toisaalta uskonut sellaisten ymmärtävän mitään kokemuksistaan jotka eivät olleet siellä itse olleet.
Se ymmärtääkö vai ei riippuu paljon siitä miten asiat kerrotaan. Kovin jäsentyneesti harva pystyy niitä kertomaan. Ehkä juuri siksi päiväkirjojen pohjalta toimitetut kirjat kertoo tarinat parhaiten heille jotka tuollaista eivät ole kokeneet itse.
Ei se riipu, kun jotkut asiat vain täytyy kokea ymmärtääkseen ne.
Naapurissa oli sodan käynyt mies. Oli tuonut pystykorva kiväärin ja sillä metsästi hirviä ja lintuja. Joskus sanoi että "nyt on tasan rssät ja hirvet" Oli 87 hirveä silloin kaatanut sillä. Muuten ei jutellut niistä hommista, (kuoli n.10v sitten)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että oma isoisäni oli sodasta traumatisoinut eikä toisaalta uskonut sellaisten ymmärtävän mitään kokemuksistaan jotka eivät olleet siellä itse olleet.
Se ymmärtääkö vai ei riippuu paljon siitä miten asiat kerrotaan. Kovin jäsentyneesti harva pystyy niitä kertomaan. Ehkä juuri siksi päiväkirjojen pohjalta toimitetut kirjat kertoo tarinat parhaiten heille jotka tuollaista eivät ole kokeneet itse.
Ei se riipu, kun jotkut asiat vain täytyy kokea ymmärtääkseen ne.
Harva sotilas haluaa kokea. Ja vaikka olisi ollut samassa osastossa kokemukset voi olla hyvinkin erilaisia. Senkin vuoksi kannattaa lukea noita päiväkirjojen pohjalta kirjoitettuja kirjoja.
Sellainen yksinkertainen asia kun miehet tulivat rintamilta tyttöystäviään katsomaan oli että miehet kävelivät kumarassa. Monen oli vaikea ymmärtää sitä mutta juoksuhautasodan kokenut ymmärtää varmasti.
Koska hän kuoli vankileirillä 1918.
Vierailija kirjoitti:
Koska hän kuoli vankileirillä 1918.
Mun isoisäni selvisi hengissä, mutta ei halunnut kertoa, mitä oli joutunut kokemaan Tampereella 1918.
Kaiken tämän, toisesta maailmansodasta keskustelemisen aikana kannattaa kuitenkin pitää mielessä ja muistaa että sen päättymisestäkin on nyt kulunut jo 80 vuotta.
Eli siis yhtä paljon kuin silloin oli kulunut vuodesta 1865 jolloin Gettysburgin taistelun tykit olivat vaienneet ja Yhdysvaltain sisällissota päättyi Unionin armeijan voittoon ja Etelän konfederaation tappioon.
Vuonna 1939 jolloin II maailmansota alkoi syyskuussa Saksan armeijan hyökkäyksellä Puolan maaperälle.
Silloin ei Yhdysvaltain sisällissodan kokeneita ollut jäljellä kuin kourallinen liki satavuotiaita sotavanhuksia (samaan aikaan Euroopassakin muuten käytiin, moniakin sotia. Esim. Preussin Otto Bismarckin johdolla saksalaiset hyökkäsivät Tanskaan)
Näistä sodista ei silloin tietenkään ollut tehty mitään filmejä ja valokuviakin niistä oli vähän,eikä tietenkään ollut mitään audiomateriaalia, esim. sen ajan sodankäyneiden aikalaishaastatteluja.
Sellaisiinhan ei ollut vielä mitään tekniikkaa olemassakaan.
1900-luvun ihmisiä eivät 1800-luvun menneet sodat enää ylipäätään paljon kiinnostaneet. Oman ajan myllerryksissä oli heillä ihan tarpeeksi.
Tekniikka oli kehittynyt entisistä ajoista kehittynyt niin pitkälle ,ette 1800-luvun sodissa ollut siinä mielessä enää mitään opittavaa.
Tekniiikan avulla lennettiin jo kilometrien korkeuksissa ja liikuttiin jo mannerten välisestikin merten syvyyksissä.
1800-luvun tekniikka oli vielä niin alkeistasolla että sitä ei olisi tullut kenellekään mieleenkään verrata 1930-luvunkaan tunnettuun tekniikkaan silloisine moderneine uusine aseineen.
Nykyään tekniikka on puolestaan kehittynyt siitäkin (ja vielä paljon suuremmin harppauksin) kun se kehittyi 1800-1900 lukujen välissä.
Siinä mielessä oman aikamme sotia ei kannata enää verratakaan siihen mitä ja millaista sota oli 1940-luvulla.
Siitähän on jo 80 vuotta.
Vertailu ei näin ollen paljon siis kannata,eikä sotimisen oppien hakeminen sieltä enää ole hyödyllistä eikä edes järkevää.
Niitä hävetti kun hävisivät sodan ja lopputuloksena Suomi menetti alueitaan ja joutui maksamaan raskaat sotakorvaulset. Ei häviäjät koskaan halua muistella tappiotaan, saksalaisetkin vaikenevat sodasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska hän kuoli vankileirillä 1918.
Mun isoisäni selvisi hengissä, mutta ei halunnut kertoa, mitä oli joutunut kokemaan Tampereella 1918.
Minun isoisäni teloitettiin Lahdessa 20.4.1918. Syyllisiä ei koskaan tuomittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehet aloittavat sodat, nuoret köyhät miehet niissä tapp avat ja kuolevat. Suurin osa sotilaista ei koskaan edes yritä tap paa vihollistaan vaan ampuu tahallaan ohi. Kertoo kaiken oleellisen keskimääräisen ihmisen halusta sotia.
Paskapuhetta tuo ohiampuminen. Muuten vähän sinnepäin.
Eipä ole. Ihan tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Vain noin 20% sotilaista aktiivisesti yrittää ampua vihollistaan. Keskimääräinen mies ei ole väkivaltainen tai halua satuttaa toista. Mutta tarjoa toki tilastoja omien väitteidesi tueksi.
Eri. Ehkä ohi ampuminen on yleisempää kun kukaan ei käy päälle. Kun vihollinen tulee päälle, niin itsesuojeluvaisto laittaa ampumaan kohti.
Toki mutta lopulta harva sotatilanne on tuollainen. Enimmäkseen ammutaan vain etäisyyden päästä, ja silloin ei usein tähdätä, jos ammutaan lainkaan.
Toki mutta lopulta harva sotatilanne on tuollainen. Enimmäkseen ammutaan vain etäisyyden päästä, ja silloin ei usein tähdätä, jos ammutaan lainkaan.
Käsiaseiden tulella on lähinnä tarkoitus pysäyttää/pitää vihollinen paikallaan jotta se voidaan tuhota muilla tavoin. Ei siihen tähtäämistä tarvita.Mutta suomalaisten käyttämä 7.62/39 patruuna sopii tuohon käyttöön huonosti, koska on liian painava ja suurikokoinen. Määrä, ei laatu, ratkaisee modrnissa sodankäynnissä.
Yx mies kertoi mut sillä ei ollut lapsia jopa kirjoitti kirjan. Miten venäläisiä räjähti palasiksi ja niiden osia oli puiden oksilla. Sellaista . Myös Ukrainan sotilaat kertovat ja näyttävät videoita miten venäläisiä räjähtää ilmaan. Palasina. Ja miten ne jättää autonsa ja juoksee metsään miinoihin. Tai kun venäläinen ajaa suoraan miinaan ja räjähtää. Kyllä näitä on videoilla netissä kuin uutisissa kuin YouTube. Lapsille ei kerrota kuin Venäjällä ja Arabiassa. Totuus on että enemmistö ei edes ollut sodassa. Ja sodan jälkeen käytiin töissä kuin rakennettiin kouluja venäläisten pommittamien koulujen tilalle. Ettei ole ollut aikaa. Siihen aikaan kun ei ollut edes katuvaloja saati asfalttia. Vähän kovaa työtä. Stalinistille urholliisuusmitali koulujen ampumisesta ??? Historian kirjoissa näistä kerrotaan. Hyvät teot puuttuu . Mihin lienee sielunsa joutuu kun itse kuolevat. Asuvat varastetuista taloissa joten " viimeisellä tuomiolla " varmaan loistava kuoleman jälkeinen helvetti.
Ukrainan sota kuvissa näkyy mongoloideja liekö koreakiinamongolia. Yksi p- Korean ryhmä kuoli pellolle kun ryntäsivät sinne miinoihin. Itsetuhoisia. Venäjä on laittanut kettinkiä kaapelia sementti kolmioiden välille kun ne sai helposti siirrettyä sivuun . Saa ne nytkin , mutta pitää katkaista se naru . Työleirit SIBERIASSA kehitti henkilö nimeltä Naftali Frenckell. Kukahan niitä kehitti venäjän miehittämässä Puolassa ja Itäsaksassa ???
Oliko Saksan miehittänyt venäjä se kaasuntuottaja silloinkin. Venäjä hyökkäsi myös Puolaan joten miten ne kaasujutut menikään ? Kertooko kukaan totuutta vai jatkaa valheilla.
Oma ukkini ei sodasta puhunut meille lapsenlapsille. Muistan yhden kerran kun olin pieni ja olimme sotainvalidien veljesliiton jollain lomapaikalla. Siellä ukki ja muut paikalla olleet sotainvalidit sitten humaltuessaan kertoivat niitä juttuja, joita kuulin salaa.
Oli rujoa ja rajua kuultavaa. Karjalan kannaksella ja Syvärin rannoilla koettua kauhua ja tuskaa. Tämä oli tosiaan ainoa kerta, kun kuulin ukkini näistä puhuvan. Muuten hän piti nämä sisällään. Varmaan oli veteraaneille puhdistavaa ja terapeuttista jakaa muistoja keskenään, silloin kun tapasivat. Ei niitä ulkopuoliset voi koskaan täysin käsittää.
Tämähän se, korvaavia kokemuksia ja kivoja elämyksiä eikä traumassa vellomista.
Trauma toimii niin, että se purkaantuu aikansa ja loppuu sitten. Kun se on loppunut, jäljellä on jonkinlainen ehdollistuma välttääkseen saman tapahtumista uudestaan. Tällöin asia on käsitelty loppuun ja sen levittäminen ei ole järkevää.