Lue keskustelun säännöt.
Olen ylpeä kun olen taannut lapsilleni ydinperheen ja rauhallisen arjen
14.06.2025 |
Lapset 16v. ja 19v., saaneet elää yhdessä kodissa, käydä samat koulut ja elää rauhallisessa kodissa, jossa äidillä ja isällä on ollut molemmille aikaa jne.
Vakaa parisuhde ja turvallinen kasvuympäristö on parasta lapsille oikeasti. Kunpa useammat ymmärtäisivät tämän.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itselläni on suhde yhden perheenisän kanssa, joka on ymmärtänyt tuon. Ei missään nimessä halua rikkoa perhettään, eikä minunkaan mielestäni tarvitse. Joku toinen pesköön hänen sukkansa ja täyttäköön jääkaapin. Keskityn itse vähän muuhun silloin kun näemme.
Omien lasteni perhe hajosi, kun heidän isälleen kehittyi päihdeongelma. Ollaan sitten elelty rauhassa näin. Yksi ihminen ei valitettavasti pysty kahden ihmisen parisuhdetta pelastamaan, vaan siihen tarvittaisiin molemmat. No elämä on epätäydellistä.
Miten tämä liittyy tähän aloitukseen, muuten kuin sinun katkeruutesi takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Meilläkin on turvallinen ydinperhe eikä mitään pettäijen uusiosirkusta.
Tälläkin palstalla moni huutaa EROA! jokaisen pienen erimielisyyden, yms. jälkeen. Sitten toisaalta itketään kun yksinhuoltajan rahat ei riitä asunnon ostoon opiskelevalle nuorelle. Nii-in. Valintoja, valintoja..
Hyvästä asiasta puhut, mutta myös empatia on tärkeää opettaa lapsille. Sellainen me tehdään kaikki oikein ja eletään puhe synnyttää eriarvoista ajattelumallia. Onko eroperheiden lapset automaattisesti epäonnistuneita?
Itse tunnen henkilökohtaisesti kaveriperheen jossa äiti aikanaan kovin sanoin arvosteli omaa eroani lasteni isästä (hänellä oli ongelmia alkoholin kanssa, hoitamattomia mielenterveyden haasteita joihin otti apua vastaan vasta eron jälkeen, väkivaltaa jne) olimme sellainen kulissiperhe. Tämä äiti oli Itse tehnyt mielestään kaikki täydellisen oikein. Nykyään heillä on mies sairastunut, alkoholisoitunut sen myötä kulissit pidetään pystyssä. Hänellä ei ollut 10 vuotta sitten kristallipalloa, jolla nähdä tämä lopputulema. Kuten ei myöskään minulla ollut, että kaikki meni lopulta hyvin omassa ja lasten elämässä. Tuolle entiselle kaverille en silti kehuskelisi omaa elämääni, tämä tie on vaatinut paljon. Toivon heille apua ja tukea ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itselläni on suhde yhden perheenisän kanssa, joka on ymmärtänyt tuon. Ei missään nimessä halua rikkoa perhettään, eikä minunkaan mielestäni tarvitse. Joku toinen pesköön hänen sukkansa ja täyttäköön jääkaapin. Keskityn itse vähän muuhun silloin kun näemme.
Omien lasteni perhe hajosi, kun heidän isälleen kehittyi päihdeongelma. Ollaan sitten elelty rauhassa näin. Yksi ihminen ei valitettavasti pysty kahden ihmisen parisuhdetta pelastamaan, vaan siihen tarvittaisiin molemmat. No elämä on epätäydellistä.
Miten tämä liittyy tähän aloitukseen, muuten kuin sinun katkeruutesi takia?
No mietippä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kuulin kuinka yksi aviopari eroaa, lapset heillä 2v. ja 4v. Miksi? No kun ei ole enää tunnetta ja ruoho vihertää aidan takana. Lapset kahteen kotiin asumaan ja mikäs siinä.
Tuollaiset vanhemmat pitäisi viedä saunan taakse. Nykyajan ihmiset ovat kyllä niin säälittävää saastaa, että. Kun on vähän ongelmia niin voi kyynel sentään.
ja sillä tulisi tasapainoisia lapsia, kun vanhemmat vietäisiin saunan taakse?
Nostan sinulle hattua, olet esimerkillinen vanhempi. T. Vela
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olikin kyse ydinperheestä.
Parisuhde on asia täysin erikseen tässä yhtälössä, mutta voin kertoa siitäkin:
Olemme tavanneet nuorina, olemme entisiä naapureita. Seurustelimme opiskeluaikana, menimme naimisiin ja saimme lapset.
Molemmat olemme aika introverttejä, pidämme liikunnasta ja viihdymme paljon kotona. Minä olen saanut aika perinteisen kasvatuksen ja hoivavietti on vahva, mieheni taas tulee yksinhuoltajan perheestä, hän on oppinut ottamaan vastuuta jo nuorena, joten hänelle on tärkeää että muut voivat hyvin. Kunnioittaa naisia.
Arki on rauhallista, käydään töissä ja lapset harrastivat ratsastusta, joten ulkona on vietetty paljon aikaa. Nyt heillä enemmän omia menoja joihin ei vanhempia kaivata, joten parisuhdeaikaa on paljon.
Käymme joskus keikoilla, ulkona syömässä ja kutsutaan kavereita pelaamaan lautapelejä.
Joka päivä pussataan ja halataan, seksiä on viikottain ja se on vähän hauskempaa aina kun ollaan reissussa kahdestaan.
Mä olen hieman laiska välillä, vietän aikaa paljon myös kavereiden kanssa ja omissa harrastuksissa, mieheni taas käy paljon treenaamassa. Illalla me jutellaan niitä näitä ja katsotaan leffaa tai sarjaa tms.
Tulevaisuuden suunnitelmia on mökin kunnostus ja pidempi pyöräretki Euroopassa, mutta nyt just on rahat vähän piukassa, ylioppilasjuhliin meni aika paljon ylimääräistäkin.
Kesällä varmaan tehdään reissu Ruotsiin kahdestaan, mieheni osti uuden grillin niin varmaan tulee aika paljon syötyä ym.
Meidän parisuhde on tällainen. Ihan normaali, arkinen ja välillä jopa "tylsä", mutta mä oon onnellinen.
AP
Ihanne ydinperheestä opettaa lapsille vain sen että siitä ydin perheestä on pidettävä kiinni oli tilanne mikä hyvänsä. Itse olen onnellinen että lapset ovat kokeneet olevansa perheessä hyväksyttyjä ihan omina itsenään. Parisuhteen tai seurustelusuhteen loppuminen eivät ole maailmanloppuja. Riitoja pystytään sopimaan vaikka ne eivät aina ole vältettävissä. Kun lapsilla on myös niitä erilaisia malleja elää kuin vain se oman kodin malli mielestäni se antaa elämään paremmat lähtökohdat kuin yhden perhemallin ihannointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä pysyvästä parisuhteesta yhtään millään tavalla seuraa sitä, että isällä on aikaa lapsille ja koti on rauhallinen ja turvallinen. Toki on mukavaa, etteivät lapset joudu matkustamaan eivätkä vaihtamaan koulua, sitä tuskin kukaan kiistää.
"Ylpeys käy lankeemuksen edellä", ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas kuulin kuinka yksi aviopari eroaa, lapset heillä 2v. ja 4v. Miksi? No kun ei ole enää tunnetta ja ruoho vihertää aidan takana. Lapset kahteen kotiin asumaan ja mikäs siinä.
Eräs fiksu mies, joka itse erosi vaimostaan lapsen ollessa 1,5v, kertoi, että noin puolet hänen tunteistaan ihmisistä erosi pikkulapsiaikana. Eli tosi yleistä erota kun lapsi on pieni. Ja tämä mies on siis ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja, niin luulisi, että hän on sen verran sivistynyt, että on ainakin itse tehnyt kaikkensa , ettei olisi tullut avioeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itselläni on suhde yhden perheenisän kanssa, joka on ymmärtänyt tuon. Ei missään nimessä halua rikkoa perhettään, eikä minunkaan mielestäni tarvitse. Joku toinen pesköön hänen sukkansa ja täyttäköön jääkaapin. Keskityn itse vähän muuhun silloin kun näemme.
Omien lasteni perhe hajosi, kun heidän isälleen kehittyi päihdeongelma. Ollaan sitten elelty rauhassa näin. Yksi ihminen ei valitettavasti pysty kahden ihmisen parisuhdetta pelastamaan, vaan siihen tarvittaisiin molemmat. No elämä on epätäydellistä.
Miten tämä liittyy tähän aloitukseen, muuten kuin sinun katkeruutesi takia?
Minusta tuossa oli kyllä pointteja. Eteenkin se että tyhmää syyllistää äitejä siitä että parisuhde ei toimi. Kyllä siihen tarvitaan kaksi.
Kyllä tässä aloituksessa oli taas se naista syyllistävä poljento, olihan se kirjoitettu sunnuntaiaamuna mammapalstalle. Itse elän erittäin hyvässä parisuhteessa ja lapsellani on turvallinen elämä kahden toisiaan rakastavan vanhemman kodissa. Mutta ei tulisi mielernkään tehdä jotain aloitusta siitä. Olen nöyrästi kiitollinen joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kuulin kuinka yksi aviopari eroaa, lapset heillä 2v. ja 4v. Miksi? No kun ei ole enää tunnetta ja ruoho vihertää aidan takana. Lapset kahteen kotiin asumaan ja mikäs siinä.
Tuollaiset vanhemmat pitäisi viedä saunan taakse. Nykyajan ihmiset ovat kyllä niin säälittävää saastaa, että. Kun on vähän ongelmia niin voi kyynel sentään.
Tiedän parikin tapausta, joissa isä kertakaikkiaan lakkasi tekemästä mitään perheensä eteen ja lapset jäivät äidin vastuulle. Molemmissa tapauksissa mies vaikutti aivan täyspäiseltä ja vastuulliselta, kunnes lapsi tuli maailmaan. En hirveästi huutelisi tuollaista, että molempien vanhempien vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itselläni on suhde yhden perheenisän kanssa, joka on ymmärtänyt tuon. Ei missään nimessä halua rikkoa perhettään, eikä minunkaan mielestäni tarvitse. Joku toinen pesköön hänen sukkansa ja täyttäköön jääkaapin. Keskityn itse vähän muuhun silloin kun näemme.
Omien lasteni perhe hajosi, kun heidän isälleen kehittyi päihdeongelma. Ollaan sitten elelty rauhassa näin. Yksi ihminen ei valitettavasti pysty kahden ihmisen parisuhdetta pelastamaan, vaan siihen tarvittaisiin molemmat. No elämä on epätäydellistä.
Miten tämä liittyy tähän aloitukseen, muuten kuin sinun katkeruutesi takia?
No mietippä sitä.
Minun ei tarvitse miettiä koska näen tällaisen kirjoituksen taakse. Sinun kyllä kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Meillä 22v ja 18v lapset eli toinen asuu enää kotona.
Olen kuullut joskus sanonnan, että parasta mitä voit antaa lapsillesi on vanhempien hyvä parisuhde ja rakkaus.
Minusta on ihanaa ja olen kiitollinen, kun on tasapainoinen perhe-elämä, ei riitoja tai ongelmia. Kaikki sujuu niin helposti, kun perhe on yhteinen yritys ja kaikilla on siinä hyvä olla.
Meilläkin oli eroon asti. Ensin lähti aikuinen lapsi, sitten mies.
Sama täällä. Lapset 20 ja 16. Vanhempi lapsikaan ei pitänyt mitään kiirettä muuttaa pois kuten kaikki uusperheissä asuvat kaverinsa. Niissä tulee se paine lähteä pois heti täysi-ikäisenä. Meillä taas on ilmoitusasia, onko täällä vai missä. Ei varmaan suhde ole aina se hempein, mutta olemme miehen kanssa hyviä ystäviä ja emme riitele käytännössä koskaan. Arki on sujuvaa ja leppoisaa. Rakkaus on toki siellä pinnan alla pitkässä suhteessa, mutta kunnioittavasti toista kohdellaan ja lasten kanssa on hauskaa. Edelleen reissataan perheenä ja lasten ei koskaan tarvi miettiä, onko ok olla täällä, saako tehdä mitä ja onko aidosti hyväksytty vanhempansa luona.
Vierailija kirjoitti:
Moraaliposeeraamisella et ainakaan pelasta lapsiasi. Monien nuorten yliannostuskuolemien ja itsemurhien taustalla on väitetysti ihan tavallinen perhe.
Tässä mennään myös vikaan. Perhetaustalla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, että lapsi ajautuu väärään seuraan tai sairastuu masennukseen. Nuoret tekevät virheitä ja vaikka vanhemmat olisivat kuinka erinomaisia, he eivät voi suojata lapsiaan kaikelta. Joskus nuoren tekemät virheet ovat kohtalokkaita, joskus vain pieniä mutkia matkassa. Vanhempien ylistäminen siitä, että lapsilla menee hyvin tai toisaalta syyttäminen siitä, jos lapsella on ongelmia, ei aina ole perusteltua. Omat muksuni ovat pärjänneet, mutta tuskin se tekee minusta ihmeellisen ansiokasta ja erinomaista vanhempaa. En myöskään kehuskelisi aloittajan tapaan pitkällä avioliitolla. Itse olen viihtynyyt lasteni isän kanssa yhdessä jo vuosikymmeniä. Olin nuori, kun menimme yhteen ja aivan yhtä hyvin olisin voinut tehdä silloin väärän valinnan ja päätyä yhteen henkilön kanssa, jonka kanssa avioliitto ei olisi jatkunut. Ihmiset ovat hanakoita kehumaan itseään myös asioista, joissa sattumalla on ollut suurempi osuus kuin heidän omalla erinomaisuudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itselläni on suhde yhden perheenisän kanssa, joka on ymmärtänyt tuon. Ei missään nimessä halua rikkoa perhettään, eikä minunkaan mielestäni tarvitse. Joku toinen pesköön hänen sukkansa ja täyttäköön jääkaapin. Keskityn itse vähän muuhun silloin kun näemme.
Omien lasteni perhe hajosi, kun heidän isälleen kehittyi päihdeongelma. Ollaan sitten elelty rauhassa näin. Yksi ihminen ei valitettavasti pysty kahden ihmisen parisuhdetta pelastamaan, vaan siihen tarvittaisiin molemmat. No elämä on epätäydellistä.
Miten tämä liittyy tähän aloitukseen, muuten kuin sinun katkeruutesi takia?
Minusta tuossa oli kyllä pointteja. Eteenkin se että tyhmää syyllistää äitejä siitä että parisuhde ei toimi. Kyllä siihen tarvitaan kaksi. 
Mutta eihän ap syyllistänyt äitejä mitenkään!!
Hän ilmaisi vain kiitollisuuden ja tyytyväisyyden kun on ydinperhe, vakaa ja "tylsä" perhe-elämä.
Tuon yhden kirjoittajan pointti on kylvää pahaa oloa ap:n kaltaisille tyytyväisille naisille, että todennäköisesti miehesi pettää kuitenkin vaikka sinä sinisilmäinen vaimo oletkin tyytyväinen ydinperheestäsi. Mutta minäpä tiedän mitä miehesi oikeasti touhuaa!
Aijaa. Me olemme tyytyväisiä siihen, että lapset ovat käyneet kouluja myös ulkomailla eikä olla koko aikaa kökötetty samalla paikkakunnalla. Tuo aika paljon perspektiiviä elämään ja ihmisiin, ja he ovat aidosti kaksikielisiä ja puhuvat kolmattakin kieltä sujuvasti. Suomalaisia tuppisuisia ja puhelimella notkuvia nuoria kun katsoo, niin olen tosi iloinen siitä, että omat lapset ovat saaneet muunlaista mallia.