Lue keskustelun säännöt.
Eläkeläisenä olemisesta
13.06.2025 |
Olin työelämässä ilman taukoja. Ensin 20 v yksinhuoltajana ja sitten 10 v työn ohessa opiskellen. Viimeiset 10 v työelämään täysillä panostaen. Sitten jäin ansaitulle eläkkeelle. Järkytys se muutos! En ymmärrä miksi eläkkeellä olia ylistetään. Herään aamulla ilman mitään elämänsisältöä. Käyn asioilla tai kävelyllä ja tulen kotiin. Käyn jossain retkillä, museoissa, lueskelen sun muuta. Palaan taas kotiin miettimään, mitä tekisin.
Elämän merkitys ja laatu putosi nollaan eläköidyttyäni. Mietin paljon, mitä eläkeläiset yleensä tekevät? Entä muut työ- ja opiskeluelämän ulkopuoliset niin kuin työttömät tai välivuotta viettävät? Kertokaa. Joka päivä tuntuu vuoden mittaiselle miettiessä, mitä tekisi. Herään kuudelta ja kahdeksaan mennessä olen jo tehnyt yhden päivittäisen kävelyretkistä. Sitten mietin, mitä teen..
Kommentit (174)
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa eläkeläiset voivat tehdä vaikka parina päivänä viikossa jotain työtä, meillä siitä varmaan seuraisi jotain sakkoja ja eläkkeen maksun lopetus.
Voisihan vaikka kerätä pienen eläkeläisporukan ja yhdessä käydä lenkillä tai joissan tapahtumista. Ilmoitus vaikka kaupan ilmoitustaululle (onko niitä vielä).
Kaikenlainen aktiivisuus on hyvin tuntematonta suomalaisille, koska olemme niin tottuneet siihen, että yhteiskunta hoitaa kaiken.
Työeläkeläinen saa tehdä töitä niin paljon kuin jaksaa. Ei siitä rankaista. 68 vuotiaaksi tulot kerryttää eläkettä. Pitää vaan hakea itse, että ne huomioidaan
Kansaneläkeläisellä kansaneläke tietääkseni pienenee, jos teet töitä. Mutta vapaaehtoustöitä saat kyllä tehdä.
Eläkeläisenä oleminen ja päivästä toiseen lomalla olemista. Kotiasioihin joita ennen on tehnyt työpäivän jälkeen, on aikaa kaikki päivät. Sitten kun kotihommat on tehty yrittää keksiä jäljelle jäävälle ajalle jotain järkevää tekemistä. Kotihommiin menee max tunti päivässä.
Onnellisimmat tuntemani eläkeläiset ovat tehneet työtä, ei kokopäiväisesti vaan omilla ehdoillaan ja just sen verran kun huvittaa.
Eläkkeen saa silti vaikka pyörittäisit osa- tai kokopäiväisesti jotain bisnestä. Eikä sen ole pakko olla palkkatyötä vaan voi tehdä myös vapaaehtoistyötä jonkun itselleen tärkeän asian tai liikkeen eteen.
Ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä ja kokemuksen että on oleellinen ja tarpeellinen osa yhteisöä.
Vierailija kirjoitti:
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Kuvittele olevasi lomalla tai työtön seuraavat 10 vuotta. Mitä itse tekisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun päiväni.
Aamupuuron ja kahvin keitto 8-9
Asunnon järjestelyä, petaus, mahd, tiskikoneen ja pyykkikoneen täyttö, järjestelyä, siistimistä, kukkien hoitoa, lukemista.
Puoliltapäivin ruoan laittoa 2 Henk.
Mahd, kaupassa, kirjastossa käynti.
Kotiin päivä kahville,
Puutarhanhoitoa, lukemista, oleilua, puheluita.
Naapurin kanssa 8-10 km lenkki.
Jotain syömistä lukemista, uutisten ym, katsominen,
Lukemiista
En ole vielä pitkästynyt.
Joskus käyn vielä töissä kun pyydetään tuuraamaan.
7 vuotta eläkkeellä, 70 v.
Hienoa, että koit tekeväsi todella merkityksellistä työtä töissä ollessasi. Oliko se sitä onkin kokonaan toinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt iso osa siirtyy eläkkeelle heti kun lapsilisä loppuu. Eikö Tik Tokeissa kerrota kuinka eläkkeellä olo sujuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Kuvittele olevasi lomalla tai työtön seuraavat 10 vuotta. Mitä itse tekisit?
Voi vitsi! Mistä aloittaisin? Tekemistä olisi niin paljon.
- Ihan aluksi kävisin läpi koko talon, siistisin ja järjestelisin kaikki paikat, vähentäisin tavaraa. Tekisin pieniä kunnostuksia ja kohennuksia. Teettäisin pieniä remontteja.
- Sen jälkeen kesällä käyttäisin aikaa pihan hoitoon
- Riippuu fyysisestä kunnosta, mutta jos sitä olisi, tekisin paljon polttopuita. Kunnan maa-alueilta saa käydä keräämässä ns. roskapuuta, joten tekemistä riittäisi todella paljon.
- Sitten väliaikoina tekisin sukututkimusta, kotiseutu- ja paikallishistorian tutkimusta, pari kirjaa, joihin kyllä jo riittäisi aineisto, jota olen jo koonnut.
- Rahatilanteesta riippuen matkailisin, joko kotimaassa tai ulkomailla. Jos myisin kesämökin, ostaisin matkailuauton, jolla lähtisin kiertelemään. Sellaisen ylläpito olisikin melkein halvempaa kuin kesämökin, eikä olisi ainakaan yhtä paljon työtä. Tätä ollaan kyllä suunniteltu..
- Kun kaikkia näitä asioita olisi tehty, alkaisin yhdistystoiminta-aktiiviksi. Minua on jo kyselty useisiin yhdistyksiin, seuroihin ja säätiöihin, joille olen joutunut jatkuvasti antamaan pakkeja.
- Sitten aloittaisin uudelleen opiskelut avoimessa yliopistossa. Opiskelisin jotakin kiinnostavaa. Suorittaisin verkkokursseja. Kulkisin kaikille avoimilla luennoilla ja tilaisuuksissa. Saattaisin suunnitella väitöskirjan kirjoittamista, jos aikaa ja jaksamista olisi.
Sukulaiseni oli niin aktiivinen eläkkeelle jäätyään, että kertoi puolitosissaan suunnittelevansa rengin palkkausta. Jos vain itsellä on yhtään terveyttä jäljellä, niin aikoisin itsekin olla aktiivinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Kuvittele olevasi lomalla tai työtön seuraavat 10 vuotta. Mitä itse tekisit?
Kaikkea sitä mitä kiinnostaa. Lisäksi kalastelen, marjatan, kerään sieniä. Halpoja harrastuksia, jotka pienentävät kauppalaskua.
Työttömänäkin olen ollut. Veistelin silloin itselleni mökin ja laavun. Tontti sattui olemaan ja kaadoin puut sieltä. Ei maksanut paljoa, lähinnä omaa hikeä. Opin samalla uuden taidon, josta on ollut myöhemminkin iloa, jopa tuloakin. Hain tietysti töitä ja sainkin kun lama hellitti.
Oikeastaan ongelma ei ole eläkkeelle jääminen. Ongelma on alkanut jo työssä. Ihminen voi tehdä työstä ainoan elämänsisällön. Hän kokee pätevänsä työn kautta ja olevansa ehkä korvaamaton.
Pitäisi ymmärtää, että työ on vain työtä, vaikka se olisi vaativaa asiantuntijatyötäkin. Työpaikalla ihminen korvataan hetkessä uudella. Kukaan ei ole korvaamaton. Olisi hyvä, jos voisi hyväksyä sen, että oma työpanos on annettu ja alkaa uusi elämänvaihe. Menneeseen ei kannata takertua. Mielenkiintoista olisi pohtia, miten ihminen, joka ei pysty suuntautumaan uuteen elämäntilanteeseen, on työssä pystynyt jatkuvasti kehittymään, siirtymään tehtävästä toiseen ja omaksumaan koko ajan uutta. Ehkä sieltä löytyisi avain myös nykytilanteen ymmärtämiseen.
Kannattaa rakentaa itselleen muutakin elämää kuin työ. Harrastukset, erilaiset järjestöt ja suku tarjoavat mahdollisuuden toisten seuraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut koskaan osa jotain yhteisöä. Pätkätyössä koko työelämä. Eläkkeellä helppoa, en kaipaa yhteisöä, mulle käy kiva naapuri ja omat tutut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Kuvittele olevasi lomalla tai työtön seuraavat 10 vuotta. Mitä itse tekisit?
Hah! Olen ollut 10 vuotta eläkkeellä ja aina olen tekemistä keksinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla lastenlapsia, jotka tarvitsevat silloin tällöin hoitoa? Siinä yksi ajankulu.
Lastenlapset eivät ole ajankulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa eläkeläiset voivat tehdä vaikka parina päivänä viikossa jotain työtä, meillä siitä varmaan seuraisi jotain sakkoja ja eläkkeen maksun lopetus.
Voisihan vaikka kerätä pienen eläkeläisporukan ja yhdessä käydä lenkillä tai joissan tapahtumista. Ilmoitus vaikka kaupan ilmoitustaululle (onko niitä vielä).
Kaikenlainen aktiivisuus on hyvin tuntematonta suomalaisille, koska olemme niin tottuneet siihen, että yhteiskunta hoitaa kaiken.
Työeläkeläinen saa tehdä töitä niin paljon kuin jaksaa. Ei siitä rankaista. 68 vuotiaaksi tulot kerryttää eläkettä. Pitää vaan hakea itse, että ne huomioidaan
Kansaneläkeläisellä kansaneläke tietääkseni pienenee, jos teet töitä. Mutta vapaaehtoustöitä saat kyllä tehdä.
Rangaistaanpas. Minä olen vanhuuseläkkeellä ja jatkan töitäni freelancerina. Ansiotulojen verotus 38 %.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan ongelma ei ole eläkkeelle jääminen. Ongelma on alkanut jo työssä. Ihminen voi tehdä työstä ainoan elämänsisällön. Hän kokee pätevänsä työn kautta ja olevansa ehkä korvaamaton.
Pitäisi ymmärtää, että työ on vain työtä, vaikka se olisi vaativaa asiantuntijatyötäkin. Työpaikalla ihminen korvataan hetkessä uudella. Kukaan ei ole korvaamaton. Olisi hyvä, jos voisi hyväksyä sen, että oma työpanos on annettu ja alkaa uusi elämänvaihe. Menneeseen ei kannata takertua. Mielenkiintoista olisi pohtia, miten ihminen, joka ei pysty suuntautumaan uuteen elämäntilanteeseen, on työssä pystynyt jatkuvasti kehittymään, siirtymään tehtävästä toiseen ja omaksumaan koko ajan uutta. Ehkä sieltä löytyisi avain myös nykytilanteen ymmärtämiseen.
Kannattaa rakentaa itselleen muutakin elämää kuin työ. Harrastukset, erilaiset järjestöt ja suku tarjoavat mahdollisuuden toisten seuraan.
Jospa pomo/esimies on aina sanonut, mitä ap:n kulloinkin pitää tehdä? Nyt ei osaa tehdä mitään, kun kukaan ei ole käskemässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla lastenlapsia, jotka tarvitsevat silloin tällöin hoitoa? Siinä yksi ajankulu.
Lastenlapset eivät ole ajankulu.
Miksei? Jos heitä hoitaa, leikkii heidän kanssaan ja samalla opettaa elämisen taitoja, niin kyllä siinä aikakin kuluu.
Tämä ei tietenkään sinua koske.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totaalista mielikuvituksen puutetta, jos ei tiedä mitä tekisi.
Kuvittele olevasi lomalla tai työtön seuraavat 10 vuotta. Mitä itse tekisit?
Vau! Laatisin itselleni kuntoiluohjelman: aamu- ja iltalenkki luontoa ihaillen, kävisin uimassa kesällä järvessäkin, tekisin listan kaikista klassikoista, jotka olen aina halunnut lukea ja lukisin niitä, pitäisin perjantaisin elokuvaillan herkkuineen.
Kävisin konserteissa ja tapahtumissa, kansalaisopiston kurssilla, ehkä ulkomaillakin reissaisin, hemmottelisin itseäni kiireettömyydellä aamuisin, kuuntelisin musiikkia, myös klassista ja opettelisin tuntemaan sitä, leipoisin ja laittaisin uusia ruokia, viikonloppuisin kutsuisin sukulaisia ja ystäviä kylään ja vaikka pelaamaan korttia, kävisin itsekin kylässä, harrastaisin valokuvausta ja lähettäisin kuviani julkaistavaksi. Luettelo on loputon.
Kyllä tekemistä piisaa, jos on itsensä kanssa sinut eli viihtyy omassa seurassaan. Silloin kyllä viihtyy muittenkin seurassa ja ymmärtää olla kivaa seuraa muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa eläkeläiset voivat tehdä vaikka parina päivänä viikossa jotain työtä, meillä siitä varmaan seuraisi jotain sakkoja ja eläkkeen maksun lopetus.
Voisihan vaikka kerätä pienen eläkeläisporukan ja yhdessä käydä lenkillä tai joissan tapahtumista. Ilmoitus vaikka kaupan ilmoitustaululle (onko niitä vielä).
Kaikenlainen aktiivisuus on hyvin tuntematonta suomalaisille, koska olemme niin tottuneet siihen, että yhteiskunta hoitaa kaiken.
Kyllä Suomessa on ihan sallittua työskennellä eläkkeellä ollessa. Ei sakoteta eikä lopeteta eläkettä.
No yritäpä löytää elämällesi tarkoitus. Voi jestas.