Se, että lapseton ei voi koskaan tajuta täysin, millaista on olla vanhempi. Lapseton kuvittelee tajuavansa, niin itsekin kuvittelin. 😊
Ei sitä tajua, jos ei itse ole vanhempi. Eikä sisarusten/kaverien lasten seuraaminen vierestä ole sama asia. Vanhempana se vastuu on ihan oikeasti 24/7, eikä sitä kukaan perheen ulkopuolinen näe.
Enkä siis tällä kommentillani tarkoita, että lapseton olisi jotenkin huonompi tai jollain tavalla vajaa. Hän ei vain voi täysin tajuta vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin en itse vaikka ymmärrä, mitä koiran omistajan elämä oikeasti on, kun minulla ei ole koiraa.
Kommentit (171)
Ja taas se jankutus alkaa. Ap, monesko aloitus jo samasta aiheesta?
En kuvittele tajuavani millaista on olla vanhempi, enkä halua kuvitellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Jokainen lapsia saanut nainen ja mies on ensin elänyt elämäänsä ilman lapsia, jopa ne joista on tullut vanhempia 15-vuotiaina.
Eli jokainen lapsellinen on ennen lasten saamista ollut lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Perheelliset eivät myöskään tiedä millaista on olla lapseton. En ymmärrä siis aloitusta alkuunsa.
Perheelliset tietävät millaista on olla lapseton. Kaikki äidit ja isät ovat olleet lapsettomia ennen kuin he ovat saaneet lapsia.
Kyllä tiedän, että olet vastuussa piltistä 247, siksi en myöskään mitään rajoittavaa lasta halua.
Vierailija kirjoitti:
En kuvittele tajuavani millaista on olla vanhempi, enkä halua kuvitellakaan.
Eikö sinulla ole ollut omia vanhempia? Koeputkessako sinut on kasvatettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuvittele tajuavani millaista on olla vanhempi, enkä halua kuvitellakaan.
Eikö sinulla ole ollut omia vanhempia? Koeputkessako sinut on kasvatettu?
tyhmä
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.
Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.
Sinä tarjoat tätä samaa vastausta kaikkiin lapsettomuuskeskusteluihin. On sinulla kapea käsitys vanhemmuudesta kun se rajoittuu vain lapsen kikatukseen.
En tietenkään lapsettomana voi tietää. Sen tiedän, että lapsi on yleensä vanhemmilleen maailman tärkein asia ja menee ykköseksi joka asiassa ja niin sen kuuluukin olla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi tietää, millaista on olla vanhempi? Mitä jos tämä aihepiiri ei kiinnosta minua ollenkaan?
Missä kohtaa sanottiin, että pitäisi?
Ei voikaan, eikä lapsellinen voi koskaan tajuta millaista hänen oma elämänsä olisi esim. 50-vuotiaana lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Minä tiedän minkälaista on elää ilman lasta. En ole aina ollut äiti.
Kohta joku tulee sanomaan, että se on kuitenkin Eri Asia kuin Pyhä Vapaaehtoinen Lapsettomuus.
Sinänsä on totta että kun saa lapsia ei enää voi erottaa mikä omassa henkisessä kehityksessa, arvoissa ja mielentilassa liittyy vanhemmuuteen. Aika isoja asioita kävin läpi 30-40v iässä, ja ilman lapsettomia ystäviåni olisin ajatellut että muutokset liittyisivät ilman muuta lapsiin. Mutta näin se ei ole, ja nykyään tämä on itse asiassa vielä selvempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Ei voi tietää ei. Sen sijaan lapsellinen tietää, millaista on elää elämäänsä ilman lapsia. Jokainen heistä on sen kokenut.
Karvas pala tämä fakta on monille.
Kyse ei ole siitä, etteikö ihmiset ole lapsettomia ennen lapsia ja tiedä mitä se on, vaan jos olet 65v. ja lapseton, niin millaista se on kun ei ole koskaan ollutkaan lapsia. Elämä on vähän erilaista sekin. Toisekseen, on ihmisiä jotka eivät saa jostain syystä lapsia, joten perheelliset eivät tiedä millaista on olla lapseton, joka ei ikinä saa lapsia biologisesti itse. Myöskään he ketkä ovat adoptoineet eivät voi tietää miltä tuntuu kun on biologinen lapsi ja vice versa. Toisinsanoen tässä aloituksessa ei ole järjen hiventäkään, haiskahtaa vaan semmonen uhriutuminen että te ette tiedä miltä musta tuntuu plaaplaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Minä tiedän minkälaista on elää ilman lasta. En ole aina ollut äiti.
Kohta joku tulee sanomaan, että se on kuitenkin Eri Asia kuin Pyhä Vapaaehtoinen Lapsettomuus.
Oikeinkirjoituksesi on päin persettä.
Ei tietenkään voi tietää, miksi edes pitäisi? Voin toki kuvitella sitä taakkaa ja stressiä jos lapsesta tulee vaikka nisti, alkkis, sairastuu vakavasti, tekee it...han, tap..aa jonkun toisen ihmisen lapsen. Mutta minun ei tarvitse moisia murehtia. Koskaan. Vanhempi taas ei pääse ikinä taakastaan eroon.
Mitä jos se äiti onki huono äiti jota ei kiinnosta oma lapsi? Piriporukoissa yleistä on että vauva syntymän jälkeen joutuu katkolle koska äiti vetänyt suonensisäistä yms vaikka ollut raskaana, vauva ihan sininen ja äitiä kiinnosta. Mietipä sitä! Sitten on äitejä jotka jättää oman lapsen heitteille kun baarit ja miehet tärkeintä maailmassa eikä viranomaiset tai sosiaalihuolto puutu. Mieti esim vilja eerikan tapausta.
Niin? Mitä sitte?