Lue keskustelun säännöt.
Se, että lapseton ei voi koskaan tajuta täysin, millaista on olla vanhempi. Lapseton kuvittelee tajuavansa, niin itsekin kuvittelin. 😊
12.06.2025 |
Ei sitä tajua, jos ei itse ole vanhempi. Eikä sisarusten/kaverien lasten seuraaminen vierestä ole sama asia. Vanhempana se vastuu on ihan oikeasti 24/7, eikä sitä kukaan perheen ulkopuolinen näe.
Enkä siis tällä kommentillani tarkoita, että lapseton olisi jotenkin huonompi tai jollain tavalla vajaa. Hän ei vain voi täysin tajuta vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin en itse vaikka ymmärrä, mitä koiran omistajan elämä oikeasti on, kun minulla ei ole koiraa.
Kommentit (171)
Perheelliset eivät myöskään tiedä millaista on olla lapseton. En ymmärrä siis aloitusta alkuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on aina ärsyttänyt vähän kaikki sanonnat että "sinä et ymmärrä kun et ole kokenut tai sinulla ei ole". Mistä toinen tietää toisen ymmärryksestä yhtään mitään tai kyvyistä.
Lasten myötä opin tietämään, mitä sellainen rakkaus on, että on valmis kuolemaan jonkun toisen puolesta.
Rakastan miestäni paljon, mutta en kuolisi hänen vuokseen. Mutta lapset, heidän vuokseen antaisin henkeni hetkeämään miettimättä jos sellainen valintatilanne tulisi.
Ei ole suurempaa rakkautta olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Eli oletatko että lapsellinen ei ole koskaan elänyt lapsetonta elämää? En tajua logiikkaasi. Kaikki elävät jossain vaiheessa lapsetonta elämää, kaikki eivät elä lapsellista elämää.
Niinhän se on.Minä sain lapseni vasta 40 ja 42 vuotiaana joten elin aikuiselämäå yli 20 vuotta ilman lapsia. Asuin ulkomailla, matkustelin, opiskelin,olin parisuhteessa,sinkku jne kaikenlaisia elämänvaiheita. Siksi on nyt kiva elää tätä lapsiperhe- elämänvaihdetta.
En ole koskaan osannut kaivata asiaa, jota en koskaan ole halunnut.
t: vela M59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi tietää, millaista on olla vanhempi? Mitä jos tämä aihepiiri ei kiinnosta minua ollenkaan?
Ja olet vauvapalstalla kommentoimassa asiaa, joka ei kiinnosta sinua tippaakaan?
Tämä on Vauva-lehden keskustelupalsta Aihe vapaa, eikä mitenkään liity vain vauvoihin/lapsiin.
TÄlläiset aloitukset on ooikein vittuilua, niille jotka ei voi saada lapsia vaikka haluaisivat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla nainen ei voi koskaan tietää miltä tuntuu miehestä joka ei koskaan voi olla 100% varma siitä että lapsi on oikeasti hänen
No voi ny vide kun nykyisin saa tehtyä dna-testinkin niin miten muka ei saa tietää?
Lässytilää, käännä vaan veistä haavassa oikein urakalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kyllä koskaan ajatellut että tietäisin minkälaista on olla vanhempi. Outo ajatus. En myöskään ajattele että tietäisin minkälaista on olla maanviljelijä, hevosenomistaja tai minkälaista olisi asua Etelänavalla. En silti halua yhtäkään näistä asioista, enkä oikein usko että voisin kuitenkaan ymmärtää mitä menetän kun en niiden pariin hakeudu. Varmaan ihan hirveästi. Mutta sellaista se elämä on.
Vierailija kirjoitti:
TÄlläiset aloitukset on ooikein vittuilua, niille jotka ei voi saada lapsia vaikka haluaisivat...
Et ole todellakaan menettänyt mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla nainen ei voi koskaan tietää miltä tuntuu miehestä joka ei koskaan voi olla 100% varma siitä että lapsi on oikeasti hänen
Isyystestillä asia tule riittävän selväksi.
Mitä blondi kysyi synnärillä ? "Onko tämä varmasti minun?" : )
Niin ajattelin itsekin elää ilman lapsia, mutta, niinkun todettu mikään ei voita tunnetta, kun oman tenavan kanssa telmii! Ei mitään menetä omien lapsien kanssa, mutta sitä tunnetta ei lapseton pysty tajuamaan, ja siinä mielessä väittely on loppumaton loru!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tiedän, että en voi tietää. Miten voisinkaan tietää? Ihan samalla lailla lapsia haluava ei voi tietää, miltä tuntuu olla vapaaehtoisesti lapseton. Eikä tarvitsekaan.
Kumppanillani on lapsi, ja lapsi on mulle todella tärkeä. Uskallan sanoa rakastavani lasta. En kuitenkaan ajattele sen vertautuvan vanhemman rakkauteen lasta kohtaan, koska en ole lapsen vanhempi. Eikä tarvitsekaan.
Sain kuopuksen 36vuotiaana niin kyllä tiedä millaista olla lapseton.
Toisaalta lapsetkin voivat olla keskenään niin erilaisia, että vanhemmuuskin on erilaista. Monta kertaa olen kuullut kuinka on ajateltu, että vanhemmuus jo hallitaan ja sitten kuopus syntyy ja luulot häviävät. Minulla taas esikoinen oli Asperger ja mikään "normaali kasvatus" ei toiminut. Kuopus palautti osan uskosta itseeni. No, sen opin, että tosi varovainen olen jakelemaan kaikkitietäviä neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Jokainen tietää, millaista on olla lapseton. Ihan kaikki ovat olleet lapsettomia. Tietysti, jos kovin nuorena on saanut lapsen, on näkökulma rajoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Ei voi tietää ei. Sen sijaan lapsellinen tietää, millaista on elää elämäänsä ilman lapsia. Jokainen heistä on sen kokenut.
Karvas pala tämä fakta on monille.
Vierailija kirjoitti:
Perheelliset eivät myöskään tiedä millaista on olla lapseton. En ymmärrä siis aloitusta alkuunsa.
Toki tietävät, hupsu.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Minä tiedän minkälaista on elää ilman lasta. En ole aina ollut äiti.
Just tätä inhoan vanhemmuudesta, että joku alkaa aina tekemään asiasta kilpailua. Yksi syy miksi en vanhemmaksi.