Kannattaako hyvästä suhteesta erota nelivitosena?

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteletko tosiaan että tuossa iässä löytyy ihania miehiä suhteeseen? Komeita, seksikkäitä, viriilejä, ja hyviä sängyssä, luotettavia ja uskollisia, tasa-arvoisia, hyviä keskustelemaan ja jotka haluavat jakaa arkensa kanssasi. 

 

Kyllä tipahdat ja kovaa alas totuuteen. Olen yrittänyt nyt kohta 10 v löytää hyvää miestä Pk seudulla, mutta ei löydy. Komeat lentää kukasta kukkaan, ja muutoinkin paljastuu miehestä jokin ikävä asia, seksi huonoa, alkoholiongelmaa, peliriippuvaisia, vastuuttomia mieslapsia, epäsosiaalisia ym ym lista on loputon. Hyvät miehet on pitkissä liitoissa. Jos markkinoille tulee leskimies se viedään heti, siis heti

Eihän ap kaipaa mitään pitkää suhdetta - sellainen hänellä jo on ja se tylsistyttää. Ap kaipaa ensihuumaa eli 1-3 kk mittaisia panosuhteita mieluiten ketjutettuna, jotta koko ajan on huuma päällä. Sellaisiin varmasti löytyy komeita, seksikkäitä, viriilejä ja hyviä rakastajia, jos ap on siedettävän näköinen.

Siinä on ihminen, joka on saanut kaiken: vanhemmuuden, hyvän ja pitkän parisuhteen sekä taloudellisen turvan, mutta mikään ei riitä. Pitää saada vielä lisää.

T: lapseton sinkku

Ei kannata erota noilla ennakkotiedoilla. Suosittelen itse eroa ainoastaan, jos suhde on huono ja ei ole toivoa sen paranemisesta. Teidän suhteenne kuulostaa hyvältä ja tasapainoiselta.



Lasten aikuistuminen ja muuttaminen kotoa on tunnettu kriisin paikka suhteelle, ja siitähän tässä on kyse. Haluat kokea perhosia vatsassa ja sellaista nuoruuden ihastumishuumaa. Huonoja uutisia: nuoruutta ei voi saada takaisin. Aikuisena koetut ihastumiset ja ensisuudelmat EIVÄT tunnu samalta kuin 20-vuotiaana, jolloin koko elämä on uutta ja ihan kaikesta tulee perhosia vatsaan. On ymmärrettävää kaivata sitä tunnetta, mutta se ei palaa. 



Teidän tilanteessanne panostaisin suhteeseen, etsisin yhteisiä harrastuksia ja tapoja löytää kipinää takaisin. Teillä on taloudellisesti väljää, niin panostakaa: käykää terapiassa juttelemassa ruuhkavuosina juttelemattomat asiat, harrastakaa, matkustakaa ja käykää vaikka tantrakurssilla. Olkaa uteliaina auki elämälle ja toisillenne, antakaa tilaa ihastua uudelleen ja syttyä kumppaniin. 



Olen itse eronnut oikeasti kamalasta suhteesta (henkistä ja fyysistä väkivaltaa), joka oli myös oma ensirakkauteni. Ehdittiin olla yhdessä yli 10 vuotta, ja ero oli jotakin aivan hirveää. Siinä revittiin rikki koko identiteetti, vanhemmuus (toki oli yhteisiä lapsiakin siinä kohtaa) ja sydän. Erosta toipumiseen (niin, että viha ja suru eivät enää hallitse elämääni) meni kuutisen vuotta, joista kolme vuotta kävin kerran viikossa terapiassa. Ero ei välttämättä ole mikään läpihuutojuttu, josta toipuu onnelliseksi ja kokonaiseksi ihmiseksi kovin nopeasti. Oma eroni varmaan näytti ulospäin siltä, että kukoistin ja olin onnellinen (aloin uuteen suhteeseen nopeasti ja kuntoilin pakkomielteisesti), mutta tosiasiassa olin aivan ihmisraunio ja yritin pitää itseni jotenkin kasassa.

Minä olen eronnut puoli vuotta sitten. Avioliittoni ei ollut onnellinen. Miehellä oli toisia naisia. Myöhemmin minäkin ajattelin kokeilla rakastajaa (siinä vaiheessa kun mies oli jo rauhoittunut ja lopettanut syrjähypyt).

Minulla oli kahden vuoden pituinen suhde. Sen jälkeen en halunnut enään olla aviomieheni kanssa yhdessä. Yhteistuumin päätimme erota. Kyllä eroon liittyy vaikeita hetkiä ja tunteita vaikka parisuhde olisi huonompikin. Ainoa mitä kadun oli se kun en eronnut aiemmin. Viihdyn nyt näin. Minulla on rakastaja, varattu. Hän käy luonani ja saan ihanaa läheisyyttä . Ehkä löydän joskus jonkun tärkeän. Tai sitten en, mutta näin on hyvä.

Hyvää jatkoa sinulle AP. On luonnollista pohdiskella asioita, sitä mitä haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Joko olet hyvässä suhteessa tai haluat kokea uutta. En usko hetkeäkään, että molemmat voi olla yhtä aikaa totta, itsekin erosin kun entinen suhde oli huono, ja nyt en mistään syystä vaihtaisi uutuudenviehätykseen, vaikka nykyisen kanssa on seitsemän vuotta yhdessä eli ei mitään alkuhuumaa ole enää.

Eli käsittele ne oikeat ongelmat. 

Tai lakkaa provoamasta.

Ihan hyvin voi olla. Ihmiset haluavat säästää kakun ja syödä sen. Lähtökohtaisesti me haluamme kaiken, se on syvällä meidän luonnossa.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on ihminen, joka on saanut kaiken: vanhemmuuden, hyvän ja pitkän parisuhteen sekä taloudellisen turvan, mutta mikään ei riitä. Pitää saada vielä lisää.

 

T: lapseton sinkku

Sinäkö olet mittapuu ja määrität sen, mitä kukakin saa haluta ja tavoitella? 

Ei hyvästä suhteesta kannata erota.

"Ihan hyvästä" suhteesta, jossa on oikeasti onneton ja vain luulee, että kaikkea kuuluu sietää koska kumppani ei sentään hakkaa, kannattaa erota. Sellaisesta suhteesta, että oikeasti olisi onnellisempi yksin kuin siinä suhteessa. Ei kuulosta siltä, että sinulla olisi tällainen suhde. Mutta mistä minä tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka tällä nauratte ettei keski-ikäiselle sinkkunaiselle enää ole vientiä, niin onko tosiaan noin?

Itse olen varattu 44 v. ja kyllä mulle vaikuttais edelleen olevan hyvinkin vientiä, eikä tosiaan pelkkiä 60+ miehiä. (itseasiassa kukaan 60+ ei oo lähestynyt.. Vanhin minusta kiinnostunut taisi olla 58 v.) 

Taannoin yks oikeasti komea 46 v. mies osoitti kiinnostuksen merkkejä, laitteli viestejä jne mutta lopetti tietysti kun kuuli että olen varattu. Parina viime vuotena mulle laitellut viestejä esim itseäni 7vuotta nuorempi mies, olisi kovasti ollut kiinnostunut suhdemielessä, ja muutama muu ikäiseni mies. Yks 51-vuotias ihan kovastikin ihastui minuun työpaikalla ja sen huomasi kyllä jo koko työyhteisö, oli jo hieman noloa.

Mutta olenko siis muka joku harvinainen poikkeus sääntöön? En jaksa uskoa? 

Miehet siis kokeilevat, että lohkeaisiko sinulta pikaisesti persettä, ja sinä tulkitset sen kiinnostuksena parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kuin kysyisi että kannattaako kakata housuun kun on puhtaat alkkarit mutta kun haluaisi vielä kokea sen lämmön tunteen edes hetken.

Kannustan ehdottomasti kaikkia kakkaamaan ja pissaamaan vapaasti! Se on sinun oikeutesi! Kukaan ei voi kieltää sinua, aikuista naista, kakkaamasta housuun!

Vierailija kirjoitti:

>Vaikka sinänsä oon onnellinen ja kiitollinen parisuhteestani ja miehestäni, oon kuitenkin kauhean kateellinen kaikille sinkuille. Varsinkin näin kesäisin. Haaveilen siitä että saisin ihastua vapaasti muihin, treffailla uusia miehiä, kokea jännitystä, ihastusta, ensihuumaa. Perhosia vatsassa.

 

Postaa kuvasi, niin arvioidaan idean kannattavuus. Jos näytät keskiverrolta 45-vuotiaalta suomituraanilta, niin todennäkösyydet uuteen intohimoiseen suhteeseen taitaa olla aika lähellä nollaa. 

Rahalla saa ja Gambiasta löytyy.

Kannattaa erota, jos ei haittaa, että se ex-mies alkaa ramppaamaan jossain Thaimaassa.

Ainakin omassa tuttavapiirissä olen tämmöisen ilmiön havainnut eronneilla keski-ikäisillä miehillä, jos rahaa on. Yhdellä on jopa uusi perhe ja vauva (vanhalla ukolla). Tätä nyt sitten vähän väkisin joutuu seuraamaan, jos on yhteisiä lapsia.