Kohtelet vanhempiasi vanhoina samoin kuin he kohtelivat sinua, kun olit lapsi. Millainen vanhuus heillä on?
Oma isäni pelkäisi ja olisi hiljaa ja näkymätön. Väkivallan uhka päällä koko ajan. On kuitenkin kuollut, joten lempeänä ihmisenä säästyn tältä.
Kommentit (252)
Määrätään kaikesta. Jos on eri mieltä tai osoittaa omaa tahtoa, hirveä viha. Kohtelen niin, että herätän pelkoa. Sellaista se oli.
Heidän pitää pysyä näkymättöminä ja hiljaa, muistuttaisin ettei heidän olemassaolonsa ole toivottua. Lisäksi muistuttaisin miten muiden vanhemmat ovat paljon parempia kaikessa ja fiksumpia.
Isä saisi hiljaisen ja lempeän kohtelun. Äiti raukalla olisi vähän kamalampaa. Meitä oli 12 lasta ja äiti koko ajan raskaana ja imettämässä melkein 20 vuotta. Yksin hoiteli siinä sivussa karjan ja lypsyt sekä pesi suurperheen pyykit, kokkasi ja leipoi. Korjasi vaatteita ja siivosi. Äidiltä oli väsynyksestä ja jatkuvasta yövalvomsesta mennyt hermot ja hän oli kovilla. huusi meille paljon, mutta ei koskaan käynyt käsiksi. Parhaansa yrittä ja rakasti kyllä meitä lapsia.
Isästä ei kotona ollut apua, koska joutui tekemään vieraalla töitä ja kun illalla tuli kotiin yrittä jaksaa tehdä vielä niitä maatalon töitä. Varsinkin kesällä oli raskasta, kun oli kaikki peltotyöt. Kylväminenkin oli vielä käsipelillä.
En ymmärrä miten vanhemmat selvisi täysijärkisinä.
itse olisin tullut hulluksi.
Antaisin äidillekin hyvän ja lempeän vanhuuden. Nyt molemmat on jo kuolleet.
Raiskailisin isää aina kun huvittaa. Äitiä pahoinpitelisin ja mitätöisin
Pitäisi alkaa juomaan alkoholia ja jättää omiin oloihinsa.
äiti saisi nahkaremmiä ja harjanvarresta päähän ja jatkuvaa haukkumista ulkonäöstä. Faijalta peruuntuisi kyydit koska mä en olisi ajokunnossa.
Käyn töissä ja heidän pitää pärjätä itse ja ruoka olla valmiina kun tulen kotiin.
Virtsankarkailusta kärsivälle äidille en ostaisi kaappiin valmiiksi inkontinenssisuojia, vaan hänen pitäisi jokaisen paketin loputtua erikseen pyytää minua ostamaan. Sitten tenttaisin että sinulleko nämä tulevat, onko entinen paketti loppu. Tästä tehtäisiin suuri numero. Sitten kun suojat ostaisin, kuljettaisin ne vaatteiden alla piilossa hänen huoneensa ovelle ja pilkallinen virne naamalla tökkäisin ne hänen käteensä ja kertoisin miten kalliita olivat. Kun pesisin hänen alushousujaan kertoisin hänelle miten minun piti juuriharjalla niitä hangata haaroista jotta lähti puhtaaksi. Arvaatte varmaan millainen show meillä oli kuukautissuojien ostaminen ollessani teini ja kun en vielä kehdannut itse niitä ostaa.
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Kyllä se oli oikeasti todella yleistä entisaikaan, että perheissä käytettiin kurikasvatusta. Laaja ymmärrys kurin haitallisuudesta tuli vasta melko äskettäin.
Kertoisin joka päivä, ettei heidän pitäisi olla olemassa, että he haisevat luonnostaan pahalle, ovat rumia, laiskoja, lihavia, tyhmiä, itsekkäitä. Lisäksi jos naapurin vanhus perseilee, vika on heissä. Voisin vaikka nostaa hiuksista ilmaan ja ravistella.
Ruokaa antaisin vain kerran päivässä ja säännöstelen annoskokoja. Aamupalaa on turha vinkua, täällä kun ei vanhukset määrää!
Vedän röökiä kuin korsteeni sisällä. Viikonloppuisin vedän perseet olille, riehun ja tappelen. Pistän kämpän remonttiin. Vanhukset voi siivota jäljet. Itse voin huutaa ja raivota huonosta työnjäljestä.
Ihmettelen, kuinka ei olla kiitollisia hyvistä kotioloista. Kaikkeni olen tehnyt, että vanhuksilla olisi kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
itse tähän vastanneena hätkähdin kuinka yleistä ainakin henkinen v-valta on ollut ja myös fyysinen. Surullista luettavaa. Ne oli ainakin kasarilla meillä normikasvatusta, ei niistä kodin ulkopuolella puhuttu. En usko että kovin moni tänne alkaisi valehtelemaan, omassa lähipiirissäkin menee tilanne n. 50/50. Enemmänkin taitaa olla myytti perusturvallinen lapsuus eli kannattaa olla iloinen jos sellaisen on päässyt viettämään.
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Minusta taas vaikuttaa siltä, että monet tähän ketjuun vastanneista ovat eläneet lapsuutensa 70-luvulla suurten ikäluokkien lapsena. Niin tutuilta ja samaistuttavilta nämä muistot tuntuvat.
Kyllä siinä kärsittiin kaikki. Joistain asioista tekisi mieli sanoa ihan oikeasti, jos niistä aletaan vielä valittaa.
Havahduttava ketju, aloittaja teki hyvän kysymyksen.
Omat vanhempani ovat jo kuolleet. Jos varhaislapsuuden perusteella ajattelen, niin he saisivat ihan hyvää kohtelua, joskus ehkä sentään selkäsaunan. Myöhemmin jättäisin enimmäkseen oman onnensa nojaan, toisinaan voisin käydä muistuttamassa, miten paljon heitä saa hävetä ja että he kyllä pystyisivät parempaan jos yhtään viitsisivät yrittää.
Heidän pitäisi aamulla herätä töihin firmaani ja tehdä pitkä työpäivä. Lisäksi tutkisin heidän kaikki henkilökohtaiset tiedot ja lukisin päiväkirjat. Kehuisin naapurin mummot ja papat taivaaseen.
Heidän pitäisi kerran päivässä tehdä joku elonmerkki, joko soittaa tai käydä näyttäytymässä. Paikalla ollessaan saisivat rauhoitella minun ja mieheni välisiä riitoja ja yrittää estää meitä tappamasta toisiamme. Kertoisimme heille että nämä on aikuisten välisiä asioita eikä kuulu vanhuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Minusta taas vaikuttaa siltä, että monet tähän ketjuun vastanneista ovat eläneet lapsuutensa 70-luvulla suurten ikäluokkien lapsena. Niin tutuilta ja samaistuttavilta nämä muistot tuntuvat.
70-luvun loppua/80-lukua, äitini vm58, isä vm53.
-20- Ainiin, äiti saisi häpeillä alapään vuotojaan ja miettiä mistä saisi rahaa ostaa suojia. En puhuisi hänen kanssaan sanaakaan naiseuteen liittyvistä asioista. Isälle tärkeät tavarat möisin (tapauksessaki mm kastehopeat, iso 1m korkuinen nukke jobka iho oli eebenpuun vaalea, houlset kiiltävän mustat ja vaalensininen mekko valkoisella pitsillä niin kaunis) saadakseni niistä rahat.
En veisi lääkäriin/sairaalaan, kun tarvitsevat apua, jos kohtelisin samoin kuin minua kohdeltiin. Itseltäni lapsena korvasta puhkesi rumpukalvo hirveän korvakivun aikana. No, ei kai pikkusäryn vuoksi lääkäriin. No, olen vienyt lääkäriin, eli en ole noudattanut heidän malliaan.