Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
07.06.2025 |
Moni nykyisistä yli nelikymppisistä on tehnyt luokkaretken akateemiseksi, nuorempi sukupolvi on tehnyt luokkaretken akateemisista duunareiksi, mutta perhetausta = lapsuudenperhe. Kun asiaa on tutkittu, on havaittu, että duunaritaustassa miesten ja naisten roolit ovat eriytyneitä. Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa.
Eräs nykyajan pariutumisen vaikeuksista liittyy tutkijan mukaan tähän. Duunaritaustaiset naiset eivät halua vastaavanlaista miestä, koska he eivät halua roolia, joka heidän äideillään oli. He eivät vain saa siitä mitään, mutta toisaalta he eivät välttämättä sovi yhteen akateemisista taustoistakaan tulevan miehen kanssa.
Eroja on tietysti muitakin, mutta tämä on yksi tärkeimmistä. Akateeminen koulutus ei tarkoita sitä, että ihminen olisi luopunut tavoista, jotka kokee "normaaleina" eli perhetausta vaikuttaa moneen asiaan perhe-elämässä. Täällä on satojatuhansia naisten viestejä, joissa tuodaan ilmi, että he eivät suostu miehen palvelijan rooliin, miehen ollessa kuin teini-ikäinen omine menoineen. Eli tutkijan päätelmä vaikuttaa aivan oikealta. Tuollaisen duunaritaustan vaikutus pariutumiseen on merkittävä.
Ja en sitten tarkoita, että joka ikinen duunariperhe olisi samanlainen. Isossa kuvassa kuitenkin tutkitusti näin.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaa, ylempää tai alempaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaa, ylempää tai alempaa. Ap
Työväenluokkaa on rohee kolmannes, älä unohda sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Sukupolvi tai kaksi taaksepäin, niin vähintään äidit tai isoäidit on olleet niitä kotirouvia, joiden oma koulutausta on tyyliin kiertokoulu tai muutama luokka.
Tällaiset kommentit kyllä herättävät kummastusta, että mistä nämä käsitykset oikein ovat peräisin? Ovatko ne jotain Suomen syntyyn liittyvää kansallisromanttista legendaa metsäläisistä vai mitä ihmettä? Kyllähän peruskoulussakin opetetaan millainen Suomen säätyjärjestelmä ja yhteiskunta oli 1800-luvulla nyt ainakin ja ainakin lukiossa perehdytään pidemmällekin historiaan. Kansakoulu on perustettu 1842, kiertokoulua käytiin syrjäisellä maaseudulla paikoin vielä 1900-luvun alussa, mutta kaksi sukupolvea (=60 vuotta sitten) sitten puhutaan 1960-luvusta, jolloin peruskoulunkin perustaminen (v. 1972) on jo lähellä. Kyllä 30-40 -luvulla syntyneet kaikki olivat jo käyneet pakollisen kansakoulun. 1800-luvun lopussa syntyneissä saattoi vielä olla kiertokoulun käyneitä, jos olivat asuneet syrjäisellä seudulla. Ap
Tällaiset kommentit kyllä herättävät kummastusta, että mistä nämä käsitykset oikein ovat peräisin? Ovatko ne jotain Suomen syntyyn liittyvää kansallisromanttista legendaa metsäläisistä vai mitä ihmettä? Kyllähän peruskoulussakin opetetaan millainen Suomen säätyjärjestelmä ja yhteiskunta oli 1800-luvulla nyt ainakin ja ainakin lukiossa perehdytään pidemmällekin historiaan. Kansakoulu on perustettu 1842, kiertokoulua käytiin syrjäisellä maaseudulla paikoin vielä 1900-luvun alussa, mutta kaksi sukupolvea (=60 vuotta sitten) sitten puhutaan 1960-luvusta, jolloin peruskoulunkin perustaminen (v. 1972) on jo lähellä. Kyllä 30-40 -luvulla syntyneet kaikki olivat jo käyneet pakollisen kansakoulun. 1800-luvun lopussa syntyneissä saattoi vielä olla kiertokoulun käyneitä, jos olivat asuneet syrjäisellä seudulla. Ap
Mummoni -24 syntynyt kävi pelkän kiertokoulun, Sen sijaan minua kummeksuttaa ajatus siitä, että meidän kaikkien juuret olisivat maalla. Olen syntynyt -73. Kasvoin teollisuuskaupungissa, jossa asuivat myös isovanhempani. Valtaosa suomalaisista on varmasti ollut kaupunkilaisia 70 -luvulta lähtien, siis yli viisikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin pitkää tikkua ei ole keksitty, että nykynainen koskisi sillä saaas--taiseen työläis mieheen. Naisia kiinnostaa raha. Miehiä raha ja seksi.
Vierailija kirjoitti:
onkohan tutkija muistanut huomioida että akateemisissa perheissä hyvin usein palvelut ostetaan ja siksi on helppo siihen tasa-arvoon keskittyä.
Kodin siivous, pesulapalveluiden käyttö, autojen huollot ja puhdistukset ja monesti pihatyötkin ostetaan palveluina, ei tehdä itse ja koirakin käy trimmattavana jossain. Helpottaa kumman paljon sitä että voi panostaa siihen perhe-elämään ja olla tasa-arvoinen kun ei ole rättiväsynyt kaiken normaalin elämän ylläpidon takia.
Meidän akateemisessa perheessä teetetään vain autojen huollot ulkopuolisilla, eikä aina niitäkään. Ei Suomessa akateemisuus tarkoita useinkaan korkeita tuloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin pitkää tikkua ei ole keksitty, että nykynainen koskisi sillä saaas--taiseen työläis mieheen. Naisia kiinnostaa raha. Miehiä raha ja seksi.
Ei raha niinkään vaan toisenlainen, joustavampi miehuus, joka sallii tasa-arvoisemman parisuhteen ja elämänkumppanuuden.
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kommentit kyllä herättävät kummastusta, että mistä nämä käsitykset oikein ovat peräisin? Ovatko ne jotain Suomen syntyyn liittyvää kansallisromanttista legendaa metsäläisistä vai mitä ihmettä? Kyllähän peruskoulussakin opetetaan millainen Suomen säätyjärjestelmä ja yhteiskunta oli 1800-luvulla nyt ainakin ja ainakin lukiossa perehdytään pidemmällekin historiaan. Kansakoulu on perustettu 1842, kiertokoulua käytiin syrjäisellä maaseudulla paikoin vielä 1900-luvun alussa, mutta kaksi sukupolvea (=60 vuotta sitten) sitten puhutaan 1960-luvusta, jolloin peruskoulunkin perustaminen (v. 1972) on jo lähellä. Kyllä 30-40 -luvulla syntyneet kaikki olivat jo käyneet pakollisen kansakoulun. 1800-luvun lopussa syntyneissä saattoi vielä olla kiertokoulun käyneitä, jos olivat asuneet syrjäisellä seudulla. Ap
Mummoni -24 syntynyt kävi pelkän kiertokoulun, Sen sijaan minua kummeksuttaa ajatus siitä, että meidän kaikki
Tiedätkö oliko kyse koulurakennuksen puutteesta? Kiertokoulun käsite oli vielä joillain paikkakunnilla käytössä sen vuoksi, ettei ollut vakituista koulurakennusta eikä siten vakituista koulunkäyntiäkään ja opettaja kiersi, mutta oppimäärä oli kuitenkin sama kuin kansakoulussa ainakin periaatteen tasolla.
Syrjäseuduilla oli sellaista ongelmaa vielä 30-40 -luvuillakin, että osan oppilaista (köyhiä lapsia) koulunkäynti oli satunnaista, koska heillä ei esimerkiksi ollut kuin yhdet talvikengät, joilla olisi voinut kulkea pitkän matkan kouluun tai kenkiä ei ollut lainkaan tai kunnollisia talvivaatteita ja varusteita (sukse tms.). Lisäksi kotona oli töitä, jotka lapset tekivät, eivätkä vanhemmat olleet innokkaita päästämään lapsiaan kouluun, koska menettivät työvoiman. Joten köyhien lasten koulunkäynti jäi satunnaiseksi, vaikka koulunkäynti olikin pakollista.Ne jotka asuivat lähempänä koulurakennusta tai olivat varakkaita niin että lapsi saattoi asua koulun lähellä "kortteerissa" (alivuokralaisena), pystyivät käymään koulua, vaikka koulu olisikin ollut kauempana.
Aivan samanlaista on nykyajan kehitysmaissakin, jollainen Suomi tuolloin oli. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Sukupolvi tai kaksi taaksepäin, niin vähintään äidit tai isoäidit on olleet niitä kotirouvia, joiden oma koulutausta on tyyliin kiertokoulu tai muutama luokka.
Tällaiset kommentit kyllä herättävät kummastusta, että mistä nämä käsitykset oikein ovat peräisin? Ovatko ne jotain Suomen syntyy
1920-luvulla syntyneillä (omat isovanhemmat) tilanne oli vielä aika toinen, varsinkin naisilla. Itselläni varsinainen opiskeltu ammatti oli vain toisella isoisistä. Toisaalta muutos oli aika nopeaa, sillä omat vanhempani ovat molemmat akateemisia. Mutta kyllä ennemminkin kallistuisin olemaan samaa mieltä siitä, Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Varsinkin maalla, kaukana yliopistokaupungeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Niin ja herää mielenkiinto, minkälaisia tutkimuksia tästä on tehty?
Ns. pitkän linjan akateemisia perheitä ja sukuja, missä kaikilla järjestäen olisi ollut akateeminen koulutus, on täällä Suomessa loppujen lopuksi erittäin vähän. Kyseessä on siis pakostakin hyvin pieni otanta, mitä edes olisi voitu tutkia.
Johtuen ihan jo meidän historiasta, epävarmuuden, sodan ja rauhan keskellä monen opintie meni vähän eri tavalla kuin olis
Yläluokkaa on vähän suhteessa muihin väestöryhmiin kuten kaikissa maissa. Suomessa yläluokka oli hyvin kosmopoliitti kuten se oli muissakin maissa, sillä kansallisvaltion ideaa ei vielä oltu keksitty. Esimerkiksi oma sukuni liikkui Venäjän, Suomen, Saksan ja Ranskan välillä, avioliitot olivat monikulttuurisia jne.
Jos tullaan uudempiin aikoihin, niin Laura Kolbe on kirjoittanut kirjan suomalaisesta yläluokasta/ eliitistä:
Yläluokkaa? Eipä akateemisuus ole yhtä kuin yläluokka, joten turhaa sekoittaa näitä keskenään.
Oli kyse pitkän linjan akateemisista perheistä. Heitä, joiden esivanhemmat esimerkiksi neljä sukupolvea taaksepäin on kaikki olleet akateemisia, on hyvin vähän. Jos miettii, pelkästään isovanhempien vanhempia on jokaisella kahdeksan, heidän vanhempiaan taas 16. Millä todennäköisyydellä näistä yhden henkilön esivanhemmista kaikki on olleet akateemisia? Sanoisin että ihan äärimmäisen pienellä. Ottaen huomioon esimerkiksi koulutusmahdollisuudet 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa sekä sen faktan, että varsinkaan naisten kohdalla akateminen kouluttautuminen tuohon aikaan ei ollut todellakaan yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Varsinkin maalla, kaukana yliopistokaupungeista."
Tässä tullaan jälleen käsitteeseen suomalaisuus eli kun puhutaan ajoista ennen itsenäisyyttä, puhutaanko silloin suomalaisista, koska sellaisiahan ei silloin ollut. Ja kuten aiemmin kirjoitin, ovat yhteiskunnan vauraimmat säädyt olleet hyvin kansainvälisiä.
Jos taas lähdetään siitä mitä akateemisuus tuolloin tarkoitti, se tarkoitti samaa kuin muidenkin maiden kohdalla eli akateemiseksi voitiin laskea nekin, jotka eivät suorittaneet akateemista loppututkintoa. Naisten kohdalla oli monesti näin, koska oli tiedekuntakohtaista miten loppututkintoon sai luvan. Ja tutkintoja suoritettiin Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Euroopassa, koska Suomessa ei voinut opiskella läheskään kaikkia tutkintoja, joita kuitenkin suoritettiin ja joille oli tarvetta yhteiskunnassa. Esimerkiksi 1940-luvulla oma isoisäni suoritti insinööriopinnot Saksassa, koska kyseisen erikoisalan opintoja ei Suomessa voinnut suorittaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Sukupolvi tai kaksi taaksepäin, niin vähintään äidit tai isoäidit on olleet niitä kotirouvia, joiden oma koulutausta on tyyliin kiertokoulu tai muutama luokka.
Tällaiset kommentit kyllä herättävät kummastusta, että mistä nämä käsitykset oikein ovat peräisin? Ovatko ne jotain Suomen syntyyn liittyvää kansallisromanttista legendaa metsäläisistä vai mitä ihmettä? Kyllähän peruskoulussakin opetetaan millainen Suomen säätyjärjestelmä ja yhteiskunta oli 1800-luvulla nyt ainakin ja ainakin lukiossa perehdytään pidemmällekin historiaan. Kansakoulu on perustettu 1842, kiertokoulua käytiin syrjäisellä maaseudulla paikoin vielä 1900-luvun alussa, mutta kaksi sukupolvea (=60 vuotta sitten) sitten puhutaan 1960-luvusta, jolloin peruskoulunkin perustaminen (v. 1972) on jo lähellä. Kyllä 30-40 -luvulla syntyneet kaikki olivat jo käyneet pakollisen kansakoulun. 1800-luvun lopussa syntyneissä saattoi vielä olla kiertokoulun käyneitä, jos olivat asuneet syrjäisellä seudulla. Ap
No esimerkiksi omista 20-luvun lopussa ja 30-luvun alussa syntyneistä isovanhemmista kaikkien koulunkäynti on ollut hyvin satunnaista. He on olleet kouluikäisiä lapsia ja teinejä 30- ja 40-lukujen vaihteessa. Yksi syy tähän oli sota, mikä keskeytti koulunkäynnin, kun koulut suljettiin. Lisäksi oli käytännön pakko siirtyä työelämään, eikä heillä ollut opiskeluun sellaisia mahdollisuuksia kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
172. Käytännössä kaikki akateemisen tutkinnon suorittaneet olivat yläluokkaa Suomessa, kun puhutaan 1800-luvusta ja 1900-luvun alusta. Pitkiin opintoihin tarvittiin yksinkertaisesti niin paljon varoja, ettei se ollut muille mahdollista. Ainoa poikkeus tähän oli pappissääty. Se oli jo keskiajalla mahdollinen ura myös muille kuin yläluokalle myös Suomessa.
On hieman hankalaa puhua nykyajan käsitteillä entisajan asioista. Aloituksenihan käsitteli tämän päivän akateemisuutta ja tämän päivän duunareita -siis siinä on yksi luokkahyppy välillä, ellei sitten alempaa keskiluokkaa lasketa duunareiksi. Nykyisin monella voi olla myös useampi ammatti, toinen duunariammatti ja toinen alemman keskiluokan AMK-ammatti. Ap
Tietyn tyyppiset naiset ja miehet pyrkivät löytämään itsensä tasoisen kumppanin ja yleensä sellainen löytyykin koska suhteen syntymisessä ei ole välttämättä ainakaan aluksi kysymys rakastumisesta vaan muista seikoista.
Vierailija kirjoitti:
172. Käytännössä kaikki akateemisen tutkinnon suorittaneet olivat yläluokkaa Suomessa, kun puhutaan 1800-luvusta ja 1900-luvun alusta. Pitkiin opintoihin tarvittiin yksinkertaisesti niin paljon varoja, ettei se ollut muille mahdollista. Ainoa poikkeus tähän oli pappissääty. Se oli jo keskiajalla mahdollinen ura myös muille kuin yläluokalle myös Suomessa.
On hieman hankalaa puhua nykyajan käsitteillä entisajan asioista. Aloituksenihan käsitteli tämän päivän akateemisuutta ja tämän päivän duunareita -siis siinä on yksi luokkahyppy välillä, ellei sitten alempaa keskiluokkaa lasketa duunareiksi. Nykyisin monella voi olla myös useampi ammatti, toinen duunariammatti ja toinen alemman keskiluokan AMK-ammatti. Ap
Mitäpä, jos edes yrittäisit ymmärtää, miten marginaalinen ilmiö tuo, että suvussa jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella akateeminen tutkinto ulkomailla tai edes täällä Suomessa, on ollut edes tuohon entisaikaan? Varsinkaan kaikkien, yleensä eri perheistä tulevien, neljän isovanhemman, kahdeksan isoisovanhemman tai kuudentoista heidän vanhemman kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
172. Käytännössä kaikki akateemisen tutkinnon suorittaneet olivat yläluokkaa Suomessa, kun puhutaan 1800-luvusta ja 1900-luvun alusta. Pitkiin opintoihin tarvittiin yksinkertaisesti niin paljon varoja, ettei se ollut muille mahdollista. Ainoa poikkeus tähän oli pappissääty. Se oli jo keskiajalla mahdollinen ura myös muille kuin yläluokalle myös Suomessa.
On hieman hankalaa puhua nykyajan käsitteillä entisajan asioista. Aloituksenihan käsitteli tämän päivän akateemisuutta ja tämän päivän duunareita -siis siinä on yksi luokkahyppy välillä, ellei sitten alempaa keskiluokkaa lasketa duunareiksi. Nykyisin monella voi olla myös useampi ammatti, toinen duunariammatti ja toinen alemman keskiluokan AMK-ammatti. Ap
Mitäpä, jos edes yrittäisit ymmärtää, miten marginaalinen ilmiö tuo, että suvussa jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella akateeminen tutkinto ulkomail
En ole missään väittänytkään, että se olisi yleistä. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Varsinkin maalla, kaukana yliopistokaupungeista."
Tässä tullaan jälleen käsitteeseen suomalaisuus eli kun puhutaan ajoista ennen itsenäisyyttä, puhutaanko silloin suomalaisista, koska sellaisiahan ei silloin ollut. Ja kuten aiemmin kirjoitin, ovat yhteiskunnan vauraimmat säädyt olleet hyvin kansainvälisiä.
Kyllä autonomian aikana Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat olivat virallisesti nimenomaan suomalaisia, eivät venäläisiä, vaikka keisarikunnan alamaisia olivatkin. Et kai ajatellut, että vuonna 1917 joukko luoteisvenäläisiä päätti kehittää itselleen tyhjästä uuden identiteetin ja kulttuurin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Varsinkin maalla, kaukana yliopistokaupungeista."
Tässä tullaan jälleen käsitteeseen suomalaisuus eli kun puhutaan ajoista ennen itsenäisyyttä, puhutaanko silloin suomalaisista, koska sellaisiahan ei silloin ollut. Ja kuten aiemmin kirjoitin, ovat yhteiskunnan vauraimmat säädyt olleet hyvin kansainvälisiä.
Kyllä autonomian aikana Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat olivat virallisesti nimenomaan suomalaisia, eivät venäläisiä, vaikka keisarikunnan alamaisia olivatkin. Et kai ajatellut, että vuonna 1917 joukko luoteisvenäläisiä päätti kehittää itselleen tyhjästä uuden identiteetin ja kulttuurin?
Ehkä emme nyt kuitenkaan ala keskustella fennomaaneista. Yksi sukulaiseni oli yksi heistä, jotka olivat mukana tuossa suomalaisuuden käsitteen synnyttäneessä liikkeessä. Fennomaanit ja kansallisvaltioiden synty Euroopassa eivät kuitenkaan liity mitenkään aiheeseen. Nekin ovat osa peruskoulun oppimäärää, joten pitäisi olla kaikille selvää miten suomalaisuus ja Suomen idea ovat syntyneet? Ap
Yläluokkaa on vähän suhteessa muihin väestöryhmiin kuten kaikissa maissa. Suomessa yläluokka oli hyvin kosmopoliitti kuten se oli muissakin maissa, sillä kansallisvaltion ideaa ei vielä oltu keksitty. Esimerkiksi oma sukuni liikkui Venäjän, Suomen, Saksan ja Ranskan välillä, avioliitot olivat monikulttuurisia jne.
Jos tullaan uudempiin aikoihin, niin Laura Kolbe on kirjoittanut kirjan suomalaisesta yläluokasta/ eliitistä:
https://www.suomalainen.com/products/ylaluokka?srsltid=AfmBOor4W0-n_0f7…
Ap