Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luokkaero parisuhteessa
07.06.2025 |
Moni nykyisistä yli nelikymppisistä on tehnyt luokkaretken akateemiseksi, nuorempi sukupolvi on tehnyt luokkaretken akateemisista duunareiksi, mutta perhetausta = lapsuudenperhe. Kun asiaa on tutkittu, on havaittu, että duunaritaustassa miesten ja naisten roolit ovat eriytyneitä. Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa.
Eräs nykyajan pariutumisen vaikeuksista liittyy tutkijan mukaan tähän. Duunaritaustaiset naiset eivät halua vastaavanlaista miestä, koska he eivät halua roolia, joka heidän äideillään oli. He eivät vain saa siitä mitään, mutta toisaalta he eivät välttämättä sovi yhteen akateemisista taustoistakaan tulevan miehen kanssa.
Eroja on tietysti muitakin, mutta tämä on yksi tärkeimmistä. Akateeminen koulutus ei tarkoita sitä, että ihminen olisi luopunut tavoista, jotka kokee "normaaleina" eli perhetausta vaikuttaa moneen asiaan perhe-elämässä. Täällä on satojatuhansia naisten viestejä, joissa tuodaan ilmi, että he eivät suostu miehen palvelijan rooliin, miehen ollessa kuin teini-ikäinen omine menoineen. Eli tutkijan päätelmä vaikuttaa aivan oikealta. Tuollaisen duunaritaustan vaikutus pariutumiseen on merkittävä.
Ja en sitten tarkoita, että joka ikinen duunariperhe olisi samanlainen. Isossa kuvassa kuitenkin tutkitusti näin.
Kommentit (340)
313. Keskiluokka määritellään usein alemmaksi ja ylemmäksi keskiluokaksi. Alempi keskiluokka on käynyt vähän enemmän koulua kuin amiksen, AMK jne. Osaan duunariammateista on tullut laajempia koulutusvaatimuksia.
Duunareita ei taida enää olla kovinkaan paljon, kun ammatit tosiaan katoavat alta suurin osa. Pienyrittäjistä autonasentajiltakin katoavat työt pikkuhiljaa, ellei perusta isoa merkkihuoltamoa, koska autotekniikan huoltaminen vaatii niin paljon ja niin hintavia koneita. Suomen suurimmat varastot toimivat jo nyt 24/7 pimeässä robottien kuljettaessa tavaraa ja tarvitaan vain muutama henkilö seuraamaan tilannetta koneelta, satamissa kulkevat kuorma-autot jo itsekseen eikä tehdastyötäkään juuri enää ole, Suomessa ainakaan. Sähkömies, putkimies, kirvesmies, autonasentaja ja muut koneiden korjaajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, kouluavustajat, keittäjät, kokit, poliisit, vartijat... ei duunariammatteja enää valtavan paljon ole. Postinjakaminenkin taitaa loppua lähivuosina kokonaan.
Diktaattorikaan ei voi palauttaa töitä duunareille punaisen lippiksen hinnalla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
313. Keskiluokka määritellään usein alemmaksi ja ylemmäksi keskiluokaksi. Alempi keskiluokka on käynyt vähän enemmän koulua kuin amiksen, AMK jne. Osaan duunariammateista on tullut laajempia koulutusvaatimuksia.
Duunareita ei taida enää olla kovinkaan paljon, kun ammatit tosiaan katoavat alta suurin osa. Pienyrittäjistä autonasentajiltakin katoavat työt pikkuhiljaa, ellei perusta isoa merkkihuoltamoa, koska autotekniikan huoltaminen vaatii niin paljon ja niin hintavia koneita. Suomen suurimmat varastot toimivat jo nyt 24/7 pimeässä robottien kuljettaessa tavaraa ja tarvitaan vain muutama henkilö seuraamaan tilannetta koneelta, satamissa kulkevat kuorma-autot jo itsekseen eikä tehdastyötäkään juuri enää ole, Suomessa ainakaan. Sähkömies, putkimies, kirvesmies, autonasentaja ja muut koneiden korjaajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, kouluavustajat, keittäjät, kokit, poliisit, vartijat... ei duunariammatteja enää valtavan paljon ole. Postinjakam
Kai käsität, miten erilaisia töitä voi tehdä esimerkiksi poliisin tai sairaanhoitajan koulutuksella?
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
... Tarkoitan siis sitä, kun täällä on joskus kritisoitu sitä, ettei yliopistotutkinnolla välttämättä valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Ammattikoulusta sen sijaan valmistuu selkeästi johonkin tiettyyn työtehtävään. Ap
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
No vähänpä sitten aiheesta tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
... Tarkoitan siis sitä, kun täällä on joskus kritisoitu sitä, ettei yliopistotutkinnolla välttämättä valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Ammattikoulusta sen sijaan valmistuu selkeästi johonkin tiettyyn työtehtävään. Ap
Kyynel. Kävikö niin itsetunnolle se tilastollinen fakta, että moni akateeminen valmistuu kurjaan työtilanteeseen?
Ei toki kaikki, esimerkiksi omalla alallani töitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
313. Keskiluokka määritellään usein alemmaksi ja ylemmäksi keskiluokaksi. Alempi keskiluokka on käynyt vähän enemmän koulua kuin amiksen, AMK jne. Osaan duunariammateista on tullut laajempia koulutusvaatimuksia.
Duunareita ei taida enää olla kovinkaan paljon, kun ammatit tosiaan katoavat alta suurin osa. Pienyrittäjistä autonasentajiltakin katoavat työt pikkuhiljaa, ellei perusta isoa merkkihuoltamoa, koska autotekniikan huoltaminen vaatii niin paljon ja niin hintavia koneita. Suomen suurimmat varastot toimivat jo nyt 24/7 pimeässä robottien kuljettaessa tavaraa ja tarvitaan vain muutama henkilö seuraamaan tilannetta koneelta, satamissa kulkevat kuorma-autot jo itsekseen eikä tehdastyötäkään juuri enää ole, Suomessa ainakaan. Sähkömies, putkimies, kirvesmies, autonasentaja ja muut koneiden korjaajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, kouluavustajat, keittäjät, kokit, poliisit, vartijat... ei duunariammatteja enää valtavan paljon ole. Postinjakam
Myös esimerkiksi opettajat, papit ja lääkärit on duunareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
... Tarkoitan siis sitä, kun täällä on joskus kritisoitu sitä, ettei yliopistotutkinnolla välttämättä valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Ammattikoulusta sen sijaan valmistuu selkeästi johonkin tiettyyn työtehtävään. Ap
Kyynel. Kävikö niin itsetunnolle se tilastollinen fakta, että moni akateeminen valmistuu kurjaan työtilanteeseen?
Ei toki kaikki, esimerkiksi omalla alallani töitä riittää.
Mistä moinen ilkeily? Eikö asioista voi keskustella ihan normaalisti? Se on vain fakta, ettei monestakaan akateemisesta tutkinnosta valmistu suoraan ammattiin. Siksikin monet jäävät työttömiksi, sillä urasuunnittelua pitäisi tehdä opintojen alusta asti. Vaikka useimmilla tiedekunnilla jo on urasuunnittelua opetteleva kurssikokoinaisuus, ei sen suorittaminen vielä riitä, vaan tulisi omatoimisesti hakeutua harjoitteluun, kesätöihin jne.
Duunariammattien hyvä puoli on se, että työtehtävä on selkeä ja monista duunariammateista voi jatkaa opintoja halutessaan, se on tehty nykyisin helpoksi.
Olen itse leikitellyt joskus ajatuksella, että entäs jos ryhtyisin kampaajaksi, luulen, että tykkäisin siitä. Mutta nyt olen jo liian vanha. Muutama päivä sitten uutisoitiin virolaistutkimuksesta Hesarissa, jossa vertailtiin työtyytyväisyyttä eri aloilla. Kampaajat olivat tyytyväisempien joukossa ja löytyi samasta joukosta myös oma ammattini. Tulos ei yllättänyt, sillä tiedän, että mitä enemmän ihminen saa omaan työhönsä vaikuttaa, sitä tyytyväisempi hän on. Tämä on tiedetty ainakin 15 vuotta ja jokainen tutkimustulos, joka aiheen tiimoilta tulee vahvistaa sitä. Ehkä sitä pitäisi pitää esillä myös ammatinvalintaopetuksessa (vai mikä sen nimi on peruskoulussa, en muista). Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
No vähänpä sitten aiheesta tiedät.
No valista minua? Poliisit voivat opiskella lisää ja päätyä johtotehtäviin, sairaanhoitaja voi opiskella vaikka psykoterapeutiksi, mutta tehtäväkuvan muutokseen tarvitaan lisäopintoja eikä työtehtävä sitten enää ole se entinen, vaan aika toisenlainen. Vai olenko aivan väärässä? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
... Tarkoitan siis sitä, kun täällä on joskus kritisoitu sitä, ettei yliopistotutkinnolla välttämättä valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Ammattikoulusta sen sijaan valmistuu selkeästi johonkin tiettyyn työtehtävään. Ap
Kyynel. Kävikö niin itsetunnolle se tilastollinen fakta, että moni akateeminen valmistuu kurjaan työtilanteeseen?
Ei toki kaikki, esimerkiksi omalla alallani töitä riittää.
Mistä moinen ilkeily? Eikö asioista voi keskustella ihan normaalisti? Se on vain fakta, ettei monestakaan akateemisesta tutkin
Monet akateemiset tutkinnotkin tähtää tiettyihin työtehtäviin, joten siinä se urasuunnittelu monille jo tuleekin, jos vaihtoehtoja on, niin siitä sitten vaan valitsemaan. Valitettavasti on myös olemassa yliopistotutkintoja, mitkä eivät auta työllistymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
No vähänpä sitten aiheesta tiedät.
No valista minua? Poliisit voivat opiskella lisää ja päätyä johtotehtäviin, sairaanhoitaja voi opiskella vaikka psykoterapeutiksi, mutta tehtäväkuvan muutokseen tarvitaan lisäopintoja eikä työtehtävä sitten enää ole se entinen, vaan aika toisenlainen. Vai olenko aivan väärässä? Ap
Sekä poliisit että sairaanhoitajat voivat työskennellä erilaisissa ympäristöissä ja työtehtävissä ihan siellä omallakin alalla ja ilman erillisiä lisäopintoja. Samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkärit, psykologit tai opettajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Myös esimerkiksi opettajat, papit ja lääkärit on duunareita."
Aivan, ja kokoomus on työväenpuolue. Se oli mielestäni aika hauska slogan takavuosina, koska tottahan se on. Duunareita ovat kaikki työtätekevät. Mutta silloin mennään jo yhteiskuntatieteen kielenkäytön ulkopuolelle ja keskustelunaihe muuttuu.
Kenelläkään ei taida enää olla sanottavaa itse aiheeseen, se keskustelu loppui jo muutama sivu sitten. Ap
"Valitettavasti on myös olemassa yliopistotutkintoja, mitkä eivät auta työllistymisessä."
Jos yliopistoon tulee sillä ajatuksella, että tutkintopaperilla saa töitä, tulee valita lääkis, oikis, sosiaalityö tai luokanopettajakoulutus, suurin osa tutkinnoista nimittäin ei valmista suoraan ammattiin. Ura pitää itse tehdä aivan alusta asti. Olen huomannut, että tätä ajatusta ei aina ole ymmärretty vielä opintojen loppuvaiheessakaan. Toivottavasti pakolliset työelämäohjauksen kurssit ovat tuoneet tilanteeseen parannusta. Yliopisto-opinnot eroavat juuri tässä asiassa ammattikoulutuksesta, joka on nimensä mukaisesti juuri sitä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Myös esimerkiksi opettajat, papit ja lääkärit on duunareita."
Aivan, ja kokoomus on työväenpuolue. Se oli mielestäni aika hauska slogan takavuosina, koska tottahan se on. Duunareita ovat kaikki työtätekevät. Mutta silloin mennään jo yhteiskuntatieteen kielenkäytön ulkopuolelle ja keskustelunaihe muuttuu.
Kenelläkään ei taida enää olla sanottavaa itse aiheeseen, se keskustelu loppui jo muutama sivu sitten. Ap
Vanhempani ovat opettajia ja ihan tavallisia työtä tekeviä ihmisiä he ovat, kuten kaverinkin vanhemmat jotka ovat lastenhoitaja ja bussikuski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
No vähänpä sitten aiheesta tiedät.
No valista minua? Poliisit voivat opiskella lisää ja päätyä johtotehtäviin, sairaanhoitaja voi opiskella vaikka psykoterapeutiksi, mutta tehtäväkuvan muutokseen tarvitaan lisäopintoja eikä työtehtävä sitten enää ole se entinen, vaan aika toisenlainen. Vai olenko aivan väärässä? Ap
Sekä poliisit että sairaanhoitajat voivat työskennellä erilaisissa ympäristöissä ja työtehtävissä ihan siellä omallakin alalla ja ilman erillisiä lisäopintoja. Samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkärit
Poliisi voi toki ryhtyä vaikka koulupoliisiksi tai koiranohjaajaksi, mutta kun kirjoitettiin, että "Kai käsität, miten erilaisia töitä voi tehdä esimerkiksi poliisin tai sairaanhoitajan koulutuksella?" niin ymmärsin, ettei kyse ole vain siitä missä ympäristössä työskentelee. Sairaanhoitaja voi tehdä karvanpoistoa laserilla tai neuvoa huumeidenkäyttäjiä neulanvaihtopisteessä, mutta en näe noita tehtäviä "erilaisina töinä", vaan saman työn tekemisenä eri työpaikoilla. Lääkäri voi tehdä tutkimusta eikä potilastyötä lainkaan, mutta lääkärin työtä se silti on. Kaikissa ammateissa on vaihtelevia tehtäviä ja erilaisia työympäristöjä. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Valitettavasti on myös olemassa yliopistotutkintoja, mitkä eivät auta työllistymisessä."
Jos yliopistoon tulee sillä ajatuksella, että tutkintopaperilla saa töitä, tulee valita lääkis, oikis, sosiaalityö tai luokanopettajakoulutus, suurin osa tutkinnoista nimittäin ei valmista suoraan ammattiin. Ura pitää itse tehdä aivan alusta asti. Olen huomannut, että tätä ajatusta ei aina ole ymmärretty vielä opintojen loppuvaiheessakaan. Toivottavasti pakolliset työelämäohjauksen kurssit ovat tuoneet tilanteeseen parannusta. Yliopisto-opinnot eroavat juuri tässä asiassa ammattikoulutuksesta, joka on nimensä mukaisesti juuri sitä. Ap
Tuolla kaikki tarkoitettiin tilannetta, missä on hakeuduttu alalle, missä työttömyys on jo todellinen ongelma.
Eihän se yliopistotutkinnossa haittaa, vaikka tutkinto itsessään ei valmistaisi just johonkin tiettyyn työhön. Sillä tutkinnolla kun voi etsiä niitä työpaikkoja, kunhan täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
323. No ei nyt niin kovin erilaisia ilman lisäkoulutusta ainakaan. Monet akateemiset ammatit sen sijaan voivat johtaa mitä erilaisimpiin työtehtäviin riippuen aineyhdistelmistä ja työkokemuksesta.
No vähänpä sitten aiheesta tiedät.
No valista minua? Poliisit voivat opiskella lisää ja päätyä johtotehtäviin, sairaanhoitaja voi opiskella vaikka psykoterapeutiksi, mutta tehtäväkuvan muutokseen tarvitaan lisäopintoja eikä työtehtävä sitten enää ole se entinen, vaan aika toisenlainen. Vai olenko aivan väärässä? Ap
Sekä poliisit että sairaanhoitajat voivat työskennellä erilaisissa ympäristöissä ja työtehtävissä ihan siellä omallakin alalla ja ilman erillisiä lisäop
Poliisi voi toki ryhtyä vaikka koulupoliisiksi tai koiranohjaajaksi, mutta kun kirjoitettiin, että "Kai käsität, miten erilaisia töitä voi tehdä esimerkiksi poliisin tai sairaanhoitajan koulutuksella?" niin ymmärsin, ettei kyse ole vain siitä missä ympäristössä työskentelee. Sairaanhoitaja voi tehdä karvanpoistoa laserilla tai neuvoa huumeidenkäyttäjiä neulanvaihtopisteessä, mutta en näe noita tehtäviä "erilaisina töinä", vaan saman työn tekemisenä eri työpaikoilla. Lääkäri voi tehdä tutkimusta eikä potilastyötä lainkaan, mutta lääkärin työtä se silti on. Kaikissa ammateissa on vaihtelevia tehtäviä ja erilaisia työympäristöjä. Ap
Kannattanee tutustua kyseisten alojen mahdollisuuksiin, jos ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
"Valitettavasti on myös olemassa yliopistotutkintoja, mitkä eivät auta työllistymisessä."
Jos yliopistoon tulee sillä ajatuksella, että tutkintopaperilla saa töitä, tulee valita lääkis, oikis, sosiaalityö tai luokanopettajakoulutus, suurin osa tutkinnoista nimittäin ei valmista suoraan ammattiin. Ura pitää itse tehdä aivan alusta asti. Olen huomannut, että tätä ajatusta ei aina ole ymmärretty vielä opintojen loppuvaiheessakaan. Toivottavasti pakolliset työelämäohjauksen kurssit ovat tuoneet tilanteeseen parannusta. Yliopisto-opinnot eroavat juuri tässä asiassa ammattikoulutuksesta, joka on nimensä mukaisesti juuri sitä. Ap
En ole millään näistä aloista, mutta ihan yliopiston tutkintopapereilla olen saanut töitä.
Ei ole merkitystä meidän suhteessa
Alue: Aihe vapaa
314. "Koen että meidän suhde toimii kuitenkin oikein hyvin, ihan tavallista arkea ja välillä lomaa. Suoraan sanoen en tiedä, millä tavalla meidän elämä olisi erilaista vaikka meidän molempien kummankin vanhemmat, kaikki isovanhemmat jne. olisivat akateemisia. Mitä eroa sillä olisi nykyiseen elämään?"
Ketjun tai kysymykseni tarkoitus ei ollut pohtia mitään tuollaista, vaan sitä, jos pariskunta tulee hyvin erilaisista kotitaustoista. Toisen vanhemmat ovat esimerkiksi täysin kouluttamattomia, toisen vanhemmat taas akateemisia monessa polvessa, jolloin tavoissa voi olla isojakin eroja - tai sitten ei, varmasti sellaisiakin pareja löytyy.
Mutta koska et tuollaista omasta parisuhteestasi tunnista, taustanne ilmeisesti ovat hyvin samantyyppisiä sosioekonomisesti ja kulttuurisesti. Niin voi tosiaan olla, vaikka pariskunta olisi monikulttuurinen, jos yhteiskuntaluokka on sama. Tunnen erään pariskunnan, jota yhdisti yhteiskuntaluokan lisäksi lapsuudenperheen monilapsisuus, kiinnostus ruuan tekemiseen ja siitä nautiskeluun, musiikkiin, viiniin (vähän erikoisempaa suomalaisittain) sekä se, että molempien toinen vanhempi oli taiteilija. Vaikka kulttuurieroja oli kotimaiden suhteen runsaasti, yhdistäviä ja samoja tekijöitä oli enemmän. Ap