Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
07.06.2025 |
Moni nykyisistä yli nelikymppisistä on tehnyt luokkaretken akateemiseksi, nuorempi sukupolvi on tehnyt luokkaretken akateemisista duunareiksi, mutta perhetausta = lapsuudenperhe. Kun asiaa on tutkittu, on havaittu, että duunaritaustassa miesten ja naisten roolit ovat eriytyneitä. Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa.
Eräs nykyajan pariutumisen vaikeuksista liittyy tutkijan mukaan tähän. Duunaritaustaiset naiset eivät halua vastaavanlaista miestä, koska he eivät halua roolia, joka heidän äideillään oli. He eivät vain saa siitä mitään, mutta toisaalta he eivät välttämättä sovi yhteen akateemisista taustoistakaan tulevan miehen kanssa.
Eroja on tietysti muitakin, mutta tämä on yksi tärkeimmistä. Akateeminen koulutus ei tarkoita sitä, että ihminen olisi luopunut tavoista, jotka kokee "normaaleina" eli perhetausta vaikuttaa moneen asiaan perhe-elämässä. Täällä on satojatuhansia naisten viestejä, joissa tuodaan ilmi, että he eivät suostu miehen palvelijan rooliin, miehen ollessa kuin teini-ikäinen omine menoineen. Eli tutkijan päätelmä vaikuttaa aivan oikealta. Tuollaisen duunaritaustan vaikutus pariutumiseen on merkittävä.
Ja en sitten tarkoita, että joka ikinen duunariperhe olisi samanlainen. Isossa kuvassa kuitenkin tutkitusti näin.
Kommentit (340)
Ap, mistä löysit kys. tutkimuksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen suunnilleen surkimus luokkaa ja avovaimoni parasta aa luokkaa. Olen lastenkodissa kasvanut alkoholisti äidin kakara. Avovaimo on jostain rikkaasta suvusta. Niin vaan olemme päätyneet samaan asuntoon ja samaan sänkyyn.
Koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Tasoero tuo on. Älkää naiset turhaan ottako liian kovatasoista miestä itsellenne
Koulutus
Vierailija kirjoitti:
Provider- suhde on tuollainen. Mies tuo rahan, nainen hoitaa kodin ja lapset.
Ei mene noin, myös naiset on työssä, työt jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kaikki ole ennen kaikkea yksilöllistä, riippuen ihmisestä eikä siitä onko itse tai taustaltaan akateeminen tai duunari.
Yleensäkin ihmisten jakaminen akateemisiin ja duunareihin on niin typerää ja turhaa.
Yksilötasolla kaikki on yksilöllistä, mutta kun ryhdytään katsomaan isompia ihmisjoukkoja, löytyykin säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi pariskuntien koulutustaso on useimmiten samankaltainen. Vähiten koulutetut ja ansaitsevat miehet ovat useimmiten perheettömiä sinkkuja. Jne. Onko mielestäsi turhaa pohtia mistä tämänkaltaiset asiat johtuvat ja mihin ne vaikuttavat? Esimerkiksi köyhyystutkimusta ei voitaisi tehdä, jos näitä tietoja ei kerättäisi ja analysoitaisi. Välitettavasti perheettömäksi jäämiseen liittyy valtavasti asioita, jotka eivät ole kiinni yksilöistä, vaan yksilöstä riippumattomista asi
En oikein usko, että ylisukipolviset ongelmat näkyvät akateemisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Niin ja herää mielenkiinto, minkälaisia tutkimuksia tästä on tehty?
Ns. pitkän linjan akateemisia perheitä ja sukuja, missä kaikilla järjestäen olisi ollut akateeminen koulutus, on täällä Suomessa loppujen lopuksi erittäin vähän. Kyseessä on siis pakostakin hyvin pieni otanta, mitä edes olisi voitu tutkia.
Johtuen ihan jo meidän historiasta, epävarmuuden, sodan ja rauhan keskellä monen opintie meni vähän eri tavalla kuin olisi todennäköisesti muuten mennyt. Myös kaupungistuminen on Suomessa verrattain uusi ilmiö, 1900-luvun alkupuolella asuttiin vielä pääosin maaseudulla ja elinkeinot oli sen mukaiset, kuten myös mahdollisuudet koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kaikki ole ennen kaikkea yksilöllistä, riippuen ihmisestä eikä siitä onko itse tai taustaltaan akateeminen tai duunari.
Yleensäkin ihmisten jakaminen akateemisiin ja duunareihin on niin typerää ja turhaa.
Yksilötasolla kaikki on yksilöllistä, mutta kun ryhdytään katsomaan isompia ihmisjoukkoja, löytyykin säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi pariskuntien koulutustaso on useimmiten samankaltainen. Vähiten koulutetut ja ansaitsevat miehet ovat useimmiten perheettömiä sinkkuja. Jne. Onko mielestäsi turhaa pohtia mistä tämänkaltaiset asiat johtuvat ja mihin ne vaikuttavat? Esimerkiksi köyhyystutkimusta ei voitaisi tehdä, jos näitä tietoja ei kerättäisi ja analysoitaisi. Välitettavasti perheettömäksi jäämiseen liittyy valtavasti asioita, jotka eivät ole kiinni
En oikein usko, että ylisukipolviset ongelmat näkyvät akateemisilla.
Miksi et? Ei akateemisuus poista ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kykyä on opiskella akateeminen loppututkinto eivät ne ylisukupolviset ongelmat ole kovin merkittäviä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kykyä on opiskella akateeminen loppututkinto eivät ne ylisukupolviset ongelmat ole kovin merkittäviä.
Traumojen siirtäminen sukupolvelta toiselle? Päihde- ja mielenterveysongelmat? Ongelmat työllistymisessä ja työkyvyssä? Ongelmat ihmissuhteissa, ajatutuminen huonoihin suhteiisiin? Ei se pelkkä akateemisuus estä mitään näistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärräthän, että jos kykenee opiskelemaan, ongelmat eivät ole oleellisesti toimintakykyyn vaikuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärräthän, että jos kykenee opiskelemaan, ongelmat eivät ole oleellisesti toimintakykyyn vaikuttavia.
Ymmärräthän, että opiskelemaan kykeneminen ei kerro toimintakyvystä kokonaisuudessaan vielä mitään. Se kertoo, että on pystynyt opiskelemaan, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.
Taitaa hyvin harvoilla ihmisillä olla sellaista tilannetta, että vanhemmissa, isovanhemmista ja esivanhemmissa olisi pelkästään akateemisia. Sukupolvi tai kaksi taaksepäin, niin vähintään äidit tai isoäidit on olleet niitä kotirouvia, joiden oma koulutausta on tyyliin kiertokoulu tai muutama luokka.
Näen työssäni paljon ylisukupolvista ongelmaa. Se on sitä kun viimeiseen 50:een vuoteen ei ole opiskellut tai käyty töissä koko suvussa, kun jo mummi oli huostaanotettu ja jokainen sukupolvi sen jälkeen. Kun ollaan monisairaita jo nuorina, on päihdeongelma kaikilla eikä kukaan pysty edes kuvittelemaan muunlaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näen työssäni paljon ylisukupolvista ongelmaa. Se on sitä kun viimeiseen 50:een vuoteen ei ole opiskellut tai käyty töissä koko suvussa, kun jo mummi oli huostaanotettu ja jokainen sukupolvi sen jälkeen. Kun ollaan monisairaita jo nuorina, on päihdeongelma kaikilla eikä kukaan pysty edes kuvittelemaan muunlaista elämää.
Meidän yhteiskunta on pitkälti todella valheellinen ja epäinhimillinen.
Ihmiset masentuu ja oireilee, koska emme ole robotteja.
Ihminen vaatii sielullista elämää. Ei 8-17 elämää ja jatkuvaa samalaista rutiinien toistoa. Täysin tyhjää elämää ilman mitään todellista sisältöä. Tarkoitettu vain suurenpääoman tulojen kartuttamiseksi. Ihminen on kuitenkin tärkeä ja merkittävä.
Opiskelu on hyvä ja ihminen opiskelee ihan ilman koulujakin, koska meillä on aivot ja terve mielenkiinto. Tämä mielenkiinto on valjastettu valheelliseksi koulutukseksi, jossa koulutus on pakollinen oppivelvollisuus ja sitä tuotetaan minimaalisilla kustannuksilla tarkoituksena tuottaa mahdollisimman tuottavia robotteja, jotka toimii kuten on käsketty toimia.
Ihmisiltä odotetaan enemmän kuin eläintarhan eläimiltä. Eläintarhassakin eläimet saa sentään olla vankeudessa, mutta vankeuden lisäksi meiltä odotetaan tuottavuutta oman terveytemme kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärräthän, että jos kykenee opiskelemaan, ongelmat eivät ole oleellisesti toimintakykyyn vaikuttavia.
Ymmärräthän, että vaikka yksilö ulkokohtaisesti tarkastellen täyttäisikin yhteiskunnan asettamat vaatimukset, kuten kouluttautumisen ja työssäkäymisen, se ei tarkoita, etteikö hänen ongelmansa olisi oleellisia.
Ja että hän ei voisi siirtää näitä ongelmiaan sitten seuraavalla sukupolvelle, joka enää ei kykenekään täyttämään noita ulkoapäin määriteltyjä pärjäämisen kriteerejä.
Koulutus on ainoastaan yksi asia muiden joukossa, yliopistokoulutus on tutkinto siinä missä muutkin koulutukset. En anna kovasti painoarvoa koulutustaustalle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ärsyttää sen takia, että selvästi se on aloitettu innostuneena jostain toisesta ketjusta, johon koko ajan viittaillaan tyyliin että nämä asiat on jo selitetty. Voisi laittaa sitten linkin ketjuun missä on asioita pohtinut eikä tässä antaa kuvaa, että muut on tyhmiä, kun eivät ole lukeneet sitä ja tätä.
Itse asiasta, kyse ei ole kuitenkaan ole minunkaan mielestä sinällään luokkaeroista, vaan ikäkysymys, eli tuota ihme junttiutta, jjossa haetaan jotain viiskytluvun naista on kyllä niin duunareissa kuin valkokauluksisissa nuorissa miehissä.
Aloitin sen ketjun samanaikaisesti sen toisen ihmisen kanssa, mutta siinä oli keskustelua alkuun enemmän, joten keskustelin myös siinä. Valitettavasti en muista ketjun nimeä.
Osaat varmaan käyttää googlea, sieltähän tutkijoiden nimellä löytyisi kaikenlaista. Useampi minun lisäkseni oli lukenut po. tutkijoiden kirjojakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ärsyttää sen takia, että selvästi se on aloitettu innostuneena jostain toisesta ketjusta, johon koko ajan viittaillaan tyyliin että nämä asiat on jo selitetty. Voisi laittaa sitten linkin ketjuun missä on asioita pohtinut eikä tässä antaa kuvaa, että muut on tyhmiä, kun eivät ole lukeneet sitä ja tätä.
Itse asiasta, kyse ei ole kuitenkaan ole minunkaan mielestä sinällään luokkaeroista, vaan ikäkysymys, eli tuota ihme junttiutta, jjossa haetaan jotain viiskytluvun naista on kyllä niin duunareissa kuin valkokauluksisissa nuorissa miehissä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/6094093/olen-todennut-etta-taysin-erila…
Tuossa se toinen ketju, löytyikin ensiyrittämällä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju ärsyttää sen takia, että selvästi se on aloitettu innostuneena jostain toisesta ketjusta, johon koko ajan viittaillaan tyyliin että nämä asiat on jo selitetty. Voisi laittaa sitten linkin ketjuun missä on asioita pohtinut eikä tässä antaa kuvaa, että muut on tyhmiä, kun eivät ole lukeneet sitä ja tätä.
Itse asiasta, kyse ei ole kuitenkaan ole minunkaan mielestä sinällään luokkaeroista, vaan ikäkysymys, eli tuota ihme junttiutta, jjossa haetaan jotain viiskytluvun naista on kyllä niin duunareissa kuin valkokauluksisissa nuorissa miehissä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/6094093/olen-todennut-etta-taysin-erila…
Tuossa se toinen ketju, löytyikin ensiyrittämällä. Ap
https://www.suomalainen.com/products/sopivia-ja-sopimattomia-1?srsltid=…
Ja tässä on kirja, jossa puhutaan luokkaeroista parisuhteessa tutkimustietoa refereoiden. Jos nyt osaattee googlea tai kirjaston hakukonetta käyttää, Laura Kolbe yksinään ja yhdessä Katriina Järvisen kanssa on kirjoittanut luokkaeroista suomalaisessa yhteiskunnassa useammankin tietoteoksen.
Se josta näistä ensimmäisen kerran luin, oli Hesarin NYT-liitteen artikkeli, jota ei ole netissä. On sen verran vanha. Ap
Oikeastaan en ole koskaan ajatellut luokkaeroja tällä tavalla kuin tässä keskustelussa. En tosin minun tai miehen "luokkataustaakaan", enkä suoraan sanoen edes osaa määritellä, olemmeko tai vanhempamme akateemisia vai duunareita. Meidän vanhemmista ja isovanhemmista löytyy jos jonkinlaista koulutusta ja taustaa, mutta en usko sen erityisesti vaikuttavan meidän parisuhteeseen.