Luokkaero parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

23. Aivan, juuti tätä tarkoitin. Olen itse syntynyt 60-luvun lopussa ja asuinalueellamme asui hyvin köyhistä oloista (vanhemmat) ponnistanut perhe, jonka äiti oli taiteilija ja jotka olivat voimakkaan vasemmistolaisia. Heillä oli mahtavia bileitä ja olivat todella mukavia, lukeneita ihmisiä. Isä oli hyvässä ammatissa, jota en tässä kuitenkaan viitsi sanoa.

Sitten taas ensimmäinen poikaystäväni ja toinenkin olivat duunariperheistä, joissa kirjoja ei liiemmin luettu. Nykyisiä duunareita en tunne, mutta ainakin tunnusmerkeiksi siinä NYT-liitteen jutussa annettiin tavaroiden ja kalliiden härpäkkeiden ostelu, rahalla siis leveillään, kirjoja ei lueta, mutta katsotaan televisiota, ei kuitenkaan välttämättä uutisia, vaan viihdettä. Ja tunnusmerkkinä mainittiin miesten ja naisten kulttuurin erottelu kuten jo kirjoitin. Ap

 

Moni tälläkin palstalla kirjoittava

Totta, aluksi pidin sitä trollauksena, koska se oli niin vierasta, mutta kyllä he taitavat ajatella niin oikeasti. Ei tästä montaa päivää ole, kun törmäsin kommenttin, missä mies piti aivan turhana "jatkuvaa puhumista" naisen tai vaimon kanssa. Hänestä riitti, että arjen asioista puhutaan, ei mitään ylimääräistä. En itse siihen kommentoinut, mutta joku muu kirjoitti, että eihän tuollaisessa suhteessa opi edes tuntemaan puolisoaan. No ei, koin kommentin todella eksoottisena. Kulttuurierot täällä Suomessa voivat olla yhtä isoja kuin pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välissä tai isompiakin, jos se toisen maan kulttuurin edustaja on samaa yhteiskuntaluokkaa.

Olen aiemmin pitänyt erikoisena, ehkä myös miesvihana sitä ajatusta, miten jotkut naiset kirjoittaneet olevansa vain kodinkone tai seksintarpeiden tyydyttäjä miehelle, ei mitään muuta. Mutta tuollainen perhekulttuuri selvästi on olemassa, missä "akkaa" komennetaan tekemään milloin mitäkin, "akka" nalkuttaa jne. Sukupuolten välillä on ikään kuin jatkuva sotatila, vaikka parisuhteessa oleminen on ihan vapaaehtoista molemmille. Sama näkyy myös kommenteissa eli jokaiseen hyvää suhdetta kuvailevaan ketjuun tulee viestejä, missä tuodaan esille kuinka mies pettää ja sikailee kuitenkin. Ei siis muunlaisesta perhe-elämästä ole kokemusta, joten kuvitellaan, että se on ainoa todellisuus.

Tästä näkökulmasta on ihan loogista, että palstalla ylistetään aasialaisia naisia, jotka ovat perinteisiä ja palvelevat miestään. Aasialaiset köyhät naiset, jotka menevät köyhien länkkärien kanssa naimisiin jakavat samanlaisen näkemyksen parisuhteesta. Köyhät naiset ovat tottuneet siihen, ettei heillä ole sananvaltaa mihinkään, mutta toisaalta he voivat myös olla todella street wise ja suomalainen mies voi havaita, ettei se riitä mihinkään, että hän on mies. Perinteinen macho-ajatteluhan lähtee siitä, että sukupuoli itsessään on etuoikeus muiden silmissä, vaikka se omin silmin onkin huteralla pohjalla (koska sen vahvistamiseen machoutta tarvitaan). Ap

40. Ok, ymmärrän. Mulle herraviha on jotain sellaista "rötösherra"-SMP-settiä, jota oli lapsuudessani 70-80-luvulla. En tunne ketään, joka oikeasti ajattelisi niin, se oli meidän perheessä sellainen oikein komediallinen juttu mitä Vennamo milloinkin sanoi ja teki. Yksi varhaisimpia muistojani politiikasta, ehkä ensimmäinen, oli se, kun Vennamo kannettiin ulos eduskunnasta. Häntä ja hänen puheitaan pidettiin klovneriana. Ap

Vierailija kirjoitti:

Duunarikulttuurin muutos on kyllä ollut jättimäinen, mihin syynä on hyvinvointivaltio. Ennen koulutuksen ulkopuolelle jäi paljon lahjakkaita ihmisiä, mutta nykyisin sellainen on hyvin harvinaista.

Jos lukee vaikkapa Raimo Sailaksen elämäkerran, pääsee tuntumaan millainen oli työväenkulttuuri ja siitä tehty huikea luokkanousu. Monilapsisen torpan älykäs poika pääsi pitkälle. Yhteiskunnalliset uudistukset takasivat, että jokainen halukas pystyi kouluttautumaan niin pitkälle kuin halusi (toki myöhemmin kuin Sailaksen aikaan) ilman opintolainan takaajaa tai perheen varallisuutta, kun valtio ryhtyi takaajaksi. Tukien määrä oli suurimmillaan 80-luvulla ennen lamaa. 

Olemme palaamassa tilanteeseen, missä lahjakkaita lapsia ei enää tueta eteenpäin, koska he joutuvat käymään surkeita kouluja ja koulut muutenkin ovat vain varjo entisestä. Meillä on jopa luku- ja laskutaidottomia teinejä. Kuten oli vuosisadan alussa. Ap

&nbsp

Siis väitätkö, että koulut ovat niin huonoja, että lahjakas opiskelija ei pääse eteenpäin ?

 

Järvinen ja Kolbe on haastatellut muutamaa ihmistä. Ei sen perusteella voi tehdä yleistyksiä, joita ap. tekee

ap vielä valikoi haastatteluista vain esimerkit, joissa duunarit näyttäytyy ikävässä valossa, päinvastaiset esimerkit, kuten tuo tutkija Järvisen kokemus, ei ole tietysti minkään arvoinen.

Tulen duunariperheestä, mutta kolme neljästä isovanhemmastani oli akateemisia ja hyvissä töissä. Vanhaa rahaakin on jonkin verran, ja isoäitini oli merkittävässä roolissa kasvatuksessani.

 

Äitini kummankin vanhemman puolella oli tutkijoita ja pitkän linjan akateemikkoja. Jos joku tuomitsee minut vanhempieni duunaritaustan perusteella, se on heidän ongelmansa mutta myös harhaanjohtavaa. 

 

Lapsuudenperheessäni ei kyllä todellakaan opetettu, että naiset passaavat miehiä. Se tuli minulle yllätyksenä teini-iässä, kun huomasin miten monessa perheessä asiat menevät niin. Meillä isä ja äiti harrastivat yhdessä ja erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä analyysi ap

Samaa mieltä. Olen ilahtunut tämän ketjun tasosta, ap:lle kiitos. Muutama yrittää sotkea tätä, mutta se oikestasn vain korostaa aloittajan selkeää esitystä. 

Vierailija kirjoitti:

onkohan tutkija muistanut huomioida että akateemisissa perheissä hyvin usein palvelut ostetaan ja siksi on helppo siihen tasa-arvoon keskittyä.   

Kodin siivous, pesulapalveluiden käyttö, autojen huollot ja puhdistukset ja monesti pihatyötkin ostetaan palveluina, ei tehdä itse ja koirakin käy trimmattavana jossain. Helpottaa kumman paljon sitä että voi panostaa siihen perhe-elämään ja olla tasa-arvoinen kun ei ole rättiväsynyt kaiken normaalin elämän ylläpidon takia.

Ei osteta enää, liian kallista

Meillä me molemmat tulemme keskiluokkaisista työläisperheistä. Minun lapsuudenkodissani isä ja äiti jakoivat kotityöt ilman selkeitä miesten ja naisten töitä. Isäni laittaa esim. hyvin ruokaa ja siivoaa.

Mieheni lapsuudenkodissa oli tarkat miesten ja naisten työt, ja mieheni äiti suunnilleen palveli miestään, joka ei suostunut tekemään mitään kotitöitä.

Me olemme molemmat akateemisia mieheni kanssa. Mieheni siivoaa ja pesee pyykkiä, mutta hän ei esim. juurikaan laita ruokaa tai tiskaa. Mies huolehtii kuitenkin pitkälti lasten harrastuksiin ja kouluun viemiset. 

Ei meillä akateemisinakaan ole varaa ostaa mitään siivoojapalveluita. Suomessa on progressiivinen verotus ja maksullinen lasten päivähoito keski- ja hyvätuloisille. Verottaja huolehtii tehokkaasti sen, ettei mitään ylimääräistä jää. Pahimmillaan maksettiin lähes 600 e/kk lasten päiväkotimaksuja. Siis jotta me vanhemmat pääsemme töihin. Hyvä kun saa leivän ostettua lasten pöytään, etteivät nälkään kuole. 

"Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa."

Puhdasta roskaa. Mitään tutkimusta tai tilastoa ei ole, josta voi tällaisen päätelmän tehdä. 

ap:n omaa duunarivihaa.

#miesvihanäkyväksi

Vierailija kirjoitti:

"Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa."

Puhdasta roskaa. Mitään tutkimusta tai tilastoa ei ole, josta voi tällaisen päätelmän tehdä. 

ap:n omaa duunarivihaa.

 

Oikeassa näytät olevan. Itse löysin:

https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/63486066-kotityot-ja-tasa-arvo.pdf

Sivu 49. kotityöt koulutustason mukaan. Ei merkittävää eroa miehillä. Tasa-arvoisemmaksi menee koulutustason kasvaessa siinä, että naiset tekevät vähemmän kotitöitä. Koulutetummat käyvät useammin ulkona syömässä, omistavat pesukoneen (eikö kaikki?)? Lastenhoitoon akateemiset sekä miehet että naiset käyttävät enemmän aikaa. 

Tilastoja pitkän linjan akateemisista perheistä tuskin on olemassa.  

Korjaus ylempään 51. astianpesukoneen.

"Siis väitätkö, että koulut ovat niin huonoja, että lahjakas opiskelija ei pääse eteenpäin ?"

Väitän, että osa lahjakkaista ei pääse, mutta siihen liittyy muutakin kuin koulu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Järvinen ja Kolbe on haastatellut muutamaa ihmistä. Ei sen perusteella voi tehdä yleistyksiä, joita ap. tekee

ap vielä valikoi haastatteluista vain esimerkit, joissa duunarit näyttäytyy ikävässä valossa, päinvastaiset esimerkit, kuten tuo tutkija Järvisen kokemus, ei ole tietysti minkään arvoinen.

Ei tutkimus perustu muutamaan haastatteluun. Mutta se on totta, että tuosta NYT-liitteen jutusta poimin yhden esimerkin, koska se tuli ilmi niin valtavan selvästi täällä. Naisten vastaavansisältöisiä kommentteja on satojatuhansia, päivittäin ja lähes jokaisessa ketjussa. Selkeästi tutkijat ovat tässä oikeassa, mutta se ei tarkoita, että jokainen duunarimies olisi samanlainen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tulen duunariperheestä, mutta kolme neljästä isovanhemmastani oli akateemisia ja hyvissä töissä. Vanhaa rahaakin on jonkin verran, ja isoäitini oli merkittävässä roolissa kasvatuksessani.

 

Äitini kummankin vanhemman puolella oli tutkijoita ja pitkän linjan akateemikkoja. Jos joku tuomitsee minut vanhempieni duunaritaustan perusteella, se on heidän ongelmansa mutta myös harhaanjohtavaa. 

 

Lapsuudenperheessäni ei kyllä todellakaan opetettu, että naiset passaavat miehiä. Se tuli minulle yllätyksenä teini-iässä, kun huomasin miten monessa perheessä asiat menevät niin. Meillä isä ja äiti harrastivat yhdessä ja erikseen. 

Akateemikko on arvonimi, akateemikon arvoja on myönnetty kautta aikojen vain muutamille kymmenille henkilöille, joten tuskin suvussasi niitä useita on ollut. Akateeminen sen sijaan tarkoittaa akateemisen koulutuksen saanutta ihmistä, sitä varmaan tarkoitit?

En usko, että kukaan tuomitsee duunaritaustan perusteella, en minä ainakaan. Mutta luokkaeroja on olemassa, vaikka Suomessa hierarkiat ovat aika matalia vaikka Ruotsiin verraten. Se että luokkaeroja on olemassa ei tarkoita, että jokainen akateemisen taustan tai duunariperheen taustan perhe olisi samanlainen, vaan todennäköisyyksiä sille miten asiat ovat. Suomessa valtaosa on keskiluokkaa kuten sinunkin taustasi on, sekoitus duunareita ja akateemisia eli seilataan alemman ja ylemmän keskiluokan välillä vuosikymmenten kuluessa. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä analyysi ap

Samaa mieltä. Olen ilahtunut tämän ketjun tasosta, ap:lle kiitos. Muutama yrittää sotkea tätä, mutta se oikestasn vain korostaa aloittajan selkeää esitystä. 

Kiitos, unohdin kiittää palautetta myös edellistä samantyyppisen palautteen antajaa, joten tässä tulee kiitos hänellekin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä me molemmat tulemme keskiluokkaisista työläisperheistä. Minun lapsuudenkodissani isä ja äiti jakoivat kotityöt ilman selkeitä miesten ja naisten töitä. Isäni laittaa esim. hyvin ruokaa ja siivoaa.

Mieheni lapsuudenkodissa oli tarkat miesten ja naisten työt, ja mieheni äiti suunnilleen palveli miestään, joka ei suostunut tekemään mitään kotitöitä.

Me olemme molemmat akateemisia mieheni kanssa. Mieheni siivoaa ja pesee pyykkiä, mutta hän ei esim. juurikaan laita ruokaa tai tiskaa. Mies huolehtii kuitenkin pitkälti lasten harrastuksiin ja kouluun viemiset. 

Ei meillä akateemisinakaan ole varaa ostaa mitään siivoojapalveluita. Suomessa on progressiivinen verotus ja maksullinen lasten päivähoito keski- ja hyvätuloisille. Verottaja huolehtii tehokkaasti sen, ettei mitään ylimääräistä jää. Pahimmillaan maksettiin lähes 600 e/kk lasten päiväkotimaksuja. Siis jotta me vanhemmat pääsemme töihin. Hyvä kun sa

Minä vuosikymmeninä vanhempasi ovat syntyneet? Sivistyneitä, eteenpäin elämässä pyrkiviä duunariperheen vanhempia oli vielä todella paljon 40-70 -luvulla, koska elimme yhtenäiskulttuurissa ja koulutusta arvostetttiin. Ihmiset lukivat paljon enemmän kuin nykyään, ei ollut sellaista kulttuurin ja lukeneisuuden halveksuntaa mikä nykyään on tavallista ja yleistä, tosin ehkä kuitenkin alaluokan parissa eniten. Ehkäpä herraviha on nykyään hyväksyttävämpää sanoa ääneen kuin ennen eli ennen se oli peitellympää tapakulttuurin takia? Ap

Vierailija kirjoitti:

"Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa."

Puhdasta roskaa. Mitään tutkimusta tai tilastoa ei ole, josta voi tällaisen päätelmän tehdä. 

ap:n omaa duunarivihaa.

 

En minä vihaa duunareita. Päinvastoin, kunnioitan ammattimiehiä, jotka osaavat hommansa. Kysehän on kulttuurieroista vain, kun todetaan, että jokin asia on erilaista. Jos olisin joutunut kärsimään tuollaisesta asetelmasta, saattaisin inhota ja jopa vihata, mutta kun en ole. Nuoruuden duunaripoikaystävät kohtelivat minua kuin kukkaa kämmenellä, joten ei ole minkäänlaisia huonoja kokemuksia. Ei myöskään työmiehistä, joita meillä on ollut, päinvastoin. Läheisesti en enää tunne yhtäkään duunaria enkä ole tuntenut vuosikymmeniin. Nuorena ja teininä kyllä. Ap

Yli nelikymppiset tehneet luokkaretken? Juuri laskin esikoiseni lakkiaispuhetta varten, että hänen esipolvistaan yhdeksällä on ylioppilastutkinto (vanhemmat, kaikki isovanhemmat, kolme isoisovanhempaa) ja seitsemällä yliopistotutkinto (vanhemmat, kaikki isovanhemmat, yksi isoisovanhempi).

51. Kannattaa tutustua niihin tutkimuksiin, jotka mainitsin. Kirjat löytyvät lähikirjastostasi. Minusta tuo tutkimustulos on sikäli poikkeuksellinen, että sen todistusvoima on livenä niin voimakas, siis naisten kommentit täällä. Vuodesta toiseen tätä asiaa tuodaan esille. NYT-liitteen juttua ei enää ole netissä saatavilla, josta sen luin. Juttu kiinnosti itseäni siksi, että tosiaan minulla oli pari duunaripoikaystävää nuorena. Toisen vanhemmat olivat eronneet, toisen kotielämästä muistan, että äiti palveli, kun istuimme päydässä, mutta niin tosin on nykyperheessäni, kun vieraat tulevat. Mieheni vain tarjoilee juomia. Ja meillä on muutenkin perinteinen työnjako, mutta se on vain minun omasta tahdostani eikä perinteiden vuoksi. Ap