Luokkaero parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onkohan tutkija muistanut huomioida että akateemisissa perheissä hyvin usein palvelut ostetaan ja siksi on helppo siihen tasa-arvoon keskittyä.   

Kodin siivous, pesulapalveluiden käyttö, autojen huollot ja puhdistukset ja monesti pihatyötkin ostetaan palveluina, ei tehdä itse ja koirakin käy trimmattavana jossain. Helpottaa kumman paljon sitä että voi panostaa siihen perhe-elämään ja olla tasa-arvoinen kun ei ole rättiväsynyt kaiken normaalin elämän ylläpidon takia.

Tuossa lehtijutussa ei sitä mainittu, kyse on siitä mitä ihmiset ovat itse kertoneet eikä tutkijan huomioista. Mutta esimerkiksi omassa perheessäni oli kotiapulainen 70-luvulla ja muitakin apulaisia silloin, kun emme asuneet Suomessa. Omien lasten kanssa meillä ei ole ollut edes siivoojaa, pärjäsimme ihan omin voimin. Kun hommia tekee kaksi, ei ainakaan pienemmässä perheessä tekemistä kerry niin

Miksei ap laittanut linkkiä? Ei siis akateeminen ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onkohan tutkija muistanut huomioida että akateemisissa perheissä hyvin usein palvelut ostetaan ja siksi on helppo siihen tasa-arvoon keskittyä.   

Kodin siivous, pesulapalveluiden käyttö, autojen huollot ja puhdistukset ja monesti pihatyötkin ostetaan palveluina, ei tehdä itse ja koirakin käy trimmattavana jossain. Helpottaa kumman paljon sitä että voi panostaa siihen perhe-elämään ja olla tasa-arvoinen kun ei ole rättiväsynyt kaiken normaalin elämän ylläpidon takia.

Tuossa lehtijutussa ei sitä mainittu, kyse on siitä mitä ihmiset ovat itse kertoneet eikä tutkijan huomioista. Mutta esimerkiksi omassa perheessäni oli kotiapulainen 70-luvulla ja muitakin apulaisia silloin, kun emme asuneet Suomessa. Omien lasten kanssa meillä ei ole ollut edes siivoojaa, pärjäsimme ihan omin voimin. Kun hommia tekee kaksi, ei ain

Miksei ap laittanut linkkiä? Ei siis akateeminen ole.

 

aihetta on tutkittu vaikka kuinka, löydät ihan googlaamalla, laita vaikka Kolbe mukaan. Ihan niin avuton ei amiskaan voi olla ettei tuoko  pysty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä voidaan sanoa, että duunarikulttuuri taitaa olla siltä osin kuollut, että tuollainen roolijako enää toimisi. Täällä on päivittäin ketjuja, missä mies toivoo tyttöystävää tai vaimoa, joka palvelee ja passaa häntä, hoitaa lapset ja on siveä. Tuollaista maailmaa ei vain enää ole olemassa, joten nämä miehet jäävät yksin. Se näkyy tilastoissa. Mitä heikompi miehen koulutus- ja tulotaso on, sitä todennäköisemmin hän on sinkku. Hänen toiveensa ovat mennyttä maailmaa, jota ei enää ole olemassa.

Valitettavasti nämä miehet eivät käsitä mitä naiset toivovat parisuhteelta. He jankkaavat vain omia sovinistia juttujaan.Ap

 

Nämä miehet puhuvat feminismistä ikään kuin heidän yksin jäämisensä liittyisi jotenkin feminismiin ymmärtämättä, että duunarikulttuurin murros on se, joka heidät on jättänyt yksin. Ihan samalla lailla kuin teht

Totta, mutta se hämmästyttää, että osa näistä miehistä on nuoria, noin kolmekymppisiä. Eli heidän elinaikanaan sellaista duunarikulttuuria, jota he haikailevat ei ole ollut olemassakaan. Selittävänä tekijänä lienee, että he ovat lukeneet netistä muiden maiden sovinistisia guruja, jotka markkinoivat duunarikulttuurin vanhoja ideoita uutuuksina nykyajan ongelmiin. Nuo guruthan ovat vanhempia miehiä, jotka ovat omassa lapsuudessaan eläneet sellaista perhe-elämää, jossa mennään "viideltä saunaan ja kuudelta putkaan". Eikä suomalaiskulttuuri koskaan ole ollutkaan niin sovinistinen kuin vaikkapa briteissä.

Nämä nuoret miehet ovat siis omaksuneet duunarikulttuurin tuontitavarana. Osa heistä lienee keskiluokkaista taustaa myös. He ovat tarvinneet itseään isompaa ideologiaa, johon sitoutua, kun jokin asia on mennyt pieleen. Pariutuminen, työelämä, opinnot. Lääkkeeksi haetaan myyttistä alfamiehuutta, jollaisena duunarikultturi ja machoilu esitetään. Mutta se on satumaailmaa täysin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onkohan tutkija muistanut huomioida että akateemisissa perheissä hyvin usein palvelut ostetaan ja siksi on helppo siihen tasa-arvoon keskittyä.   

Kodin siivous, pesulapalveluiden käyttö, autojen huollot ja puhdistukset ja monesti pihatyötkin ostetaan palveluina, ei tehdä itse ja koirakin käy trimmattavana jossain. Helpottaa kumman paljon sitä että voi panostaa siihen perhe-elämään ja olla tasa-arvoinen kun ei ole rättiväsynyt kaiken normaalin elämän ylläpidon takia.

Tuossa lehtijutussa ei sitä mainittu, kyse on siitä mitä ihmiset ovat itse kertoneet eikä tutkijan huomioista. Mutta esimerkiksi omassa perheessäni oli kotiapulainen 70-luvulla ja muitakin apulaisia silloin, kun emme asuneet Suomessa. Omien lasten kanssa meillä ei ole ollut edes siivoojaa, pärjäsi

Olen YTT ja oikeesti täällä peruskoululaisetkin laittaa linkin. 

MIstä tutkimuksesta tässä puhutaan, kuka tutkija? Ei taida tutkimus olla suomalaisista.

Vierailija kirjoitti:

MIstä tutkimuksesta tässä puhutaan, kuka tutkija? Ei taida tutkimus olla suomalaisista.

No nimeomaan on

Kerroin jo toiseen ketjuun, että ainakin Katriina Järvinen ja Laura Kolbe ovat kirjoittaneet aiheesta useamman, tutkimuksiin perustuvan popularisoidun tietokirjankin. Harmi ettei sitä Hesarin NYT-liitteen juttua, missä olisi ollut nuo asiat pähkinänkuoressa ei löydy. Siitä luin asiasta ensimmäisen kerran. Juttu on ainakin 10 vuotta vanha. Mutta tuossa on pari muuta juttua samasta aiheesta:

https://www.hs.fi/elama/art-2000006250147.html

https://www.hs.fi/elama/art-2000006249556.html

Ap

Vierailija kirjoitti:

On vale, emävale ja tutkimukset. 

Voi kultsipuppeli, kun se on oikeasti Vale, emävale, tilasto. Eri asia.

Ap ei ole ymmärtänyt Järvisen sanomaa ollenkaan. Järvinen toteaa juuri päinvastaista, mitä ap selittää.

"Järvinen oli tuolloin yliopisto-opintojensa loppuvaiheessa ja noussut jo omalla yhteiskunnallisella luokkaretkellään. Hänellä riitti keskustelukykyä ja -intoa. Mutta sitä hän ei ymmärtänyt, että professoriperheen illanistujaisissa miehet keskustelevat yhteiskunnasta ja tärkeistä asioista ja naiset olivat omassa porukassaan. Heillä oli lapsuudenkotona puhuttu aina tasavertaisesti."

https://www.hs.fi/elama/art-2000006249556.html

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole ymmärtänyt Järvisen sanomaa ollenkaan. Järvinen toteaa juuri päinvastaista, mitä ap selittää.

"Järvinen oli tuolloin yliopisto-opintojensa loppuvaiheessa ja noussut jo omalla yhteiskunnallisella luokkaretkellään. Hänellä riitti keskustelukykyä ja -intoa. Mutta sitä hän ei ymmärtänyt, että professoriperheen illanistujaisissa miehet keskustelevat yhteiskunnasta ja tärkeistä asioista ja naiset olivat omassa porukassaan. Heillä oli lapsuudenkotona puhuttu aina tasavertaisesti."

https://www.hs.fi/elama/art-2000006249556.html

 

Nyt oli puhe luokkaeroja käsittelevistä tutkimustuloksista, ei Järvisen omista kokemuksista. Totta kai voi aina olla myös perheitä, joissa menikin aivan päinvastoin. Ap

Myös syntyvyyden laskua tutkivien mediakommenteissa on joskus sivuttu aihetta. Varsinaista tutkimustulosta ei ole ainakaan omaan silmiini tästä osunut, vaikka miesten ja naisten arvomaailmojen eroa on kyllä tutkittu ja uutisoitu runsaasti. 

Luokkaeroista on pakko ryhtyä puhumaan ja tutkimaan enemmän, sillä Suomeen on syntymässä luokkayhteiskunta eikä se oikeastaan edes koskaan kadonnut, jos Järvistä ja Kolbea on uskominen. Toki sellainen duunarikulttuurikin on suht pienen ajan tuote, missä ostetaan paljon tavaraa ja ansaitaan hyvin. Sellaista oli 70-80-luvulla, kun taas aiemmin duunarikulttuuriin kuului monesti sivistys - lukeminen ja kansansivistys, eikä vain rahan haaliminen ja telkkarin katsominen. Näissä asioissa olisi todellakin paljon tutkimista jo ihan ulkopuolisenkin silmin (en siis ole missään tekemissä itse tuollaisen tutkimustyön kanssa). Ap

Duunarikulttuurin muutos on kyllä ollut jättimäinen, mihin syynä on hyvinvointivaltio. Ennen koulutuksen ulkopuolelle jäi paljon lahjakkaita ihmisiä, mutta nykyisin sellainen on hyvin harvinaista.

Jos lukee vaikkapa Raimo Sailaksen elämäkerran, pääsee tuntumaan millainen oli työväenkulttuuri ja siitä tehty huikea luokkanousu. Monilapsisen torpan älykäs poika pääsi pitkälle. Yhteiskunnalliset uudistukset takasivat, että jokainen halukas pystyi kouluttautumaan niin pitkälle kuin halusi (toki myöhemmin kuin Sailaksen aikaan) ilman opintolainan takaajaa tai perheen varallisuutta, kun valtio ryhtyi takaajaksi. Tukien määrä oli suurimmillaan 80-luvulla ennen lamaa. 

Olemme palaamassa tilanteeseen, missä lahjakkaita lapsia ei enää tueta eteenpäin, koska he joutuvat käymään surkeita kouluja ja koulut muutenkin ovat vain varjo entisestä. Meillä on jopa luku- ja laskutaidottomia teinejä. Kuten oli vuosisadan alussa. Ap

Hyvä analyysi ap

Vierailija kirjoitti:

Myös syntyvyyden laskua tutkivien mediakommenteissa on joskus sivuttu aihetta. Varsinaista tutkimustulosta ei ole ainakaan omaan silmiini tästä osunut, vaikka miesten ja naisten arvomaailmojen eroa on kyllä tutkittu ja uutisoitu runsaasti. 

Luokkaeroista on pakko ryhtyä puhumaan ja tutkimaan enemmän, sillä Suomeen on syntymässä luokkayhteiskunta eikä se oikeastaan edes koskaan kadonnut, jos Järvistä ja Kolbea on uskominen. Toki sellainen duunarikulttuurikin on suht pienen ajan tuote, missä ostetaan paljon tavaraa ja ansaitaan hyvin. Sellaista oli 70-80-luvulla, kun taas aiemmin duunarikulttuuriin kuului monesti sivistys - lukeminen ja kansansivistys, eikä vain rahan haaliminen ja telkkarin katsominen. Näissä asioissa olisi todellakin paljon tutkimista jo ihan ulkopuolisenkin silmin (en siis ole missään tekemissä itse tuollaisen tutkimustyön kanssa). Ap

 

Olen syntynyt 70 -luvulla ja kasvanut työläiskaupungissa. Omassa lapsuudessa työläisperheissä luettiin ja koulutusta arvostettiin. Itse oli ehkä jääty oppikoulun ulkopuolelle osin rahasyistä. Vanhat työläismiehet, vahvasti vasemmistolaiset, punaisten jälkeläiset lausuivat mielellään päissään runoja. Oli opeteltu runonlausuntaa, vaikka formaali koulutus oli varmasti aika heikkoa. Nykyisin duunariperheen tuntee siitä, että ruudut talossa ovat isoja, mutta kirjoja ei löydy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös syntyvyyden laskua tutkivien mediakommenteissa on joskus sivuttu aihetta. Varsinaista tutkimustulosta ei ole ainakaan omaan silmiini tästä osunut, vaikka miesten ja naisten arvomaailmojen eroa on kyllä tutkittu ja uutisoitu runsaasti. 

Luokkaeroista on pakko ryhtyä puhumaan ja tutkimaan enemmän, sillä Suomeen on syntymässä luokkayhteiskunta eikä se oikeastaan edes koskaan kadonnut, jos Järvistä ja Kolbea on uskominen. Toki sellainen duunarikulttuurikin on suht pienen ajan tuote, missä ostetaan paljon tavaraa ja ansaitaan hyvin. Sellaista oli 70-80-luvulla, kun taas aiemmin duunarikulttuuriin kuului monesti sivistys - lukeminen ja kansansivistys, eikä vain rahan haaliminen ja telkkarin katsominen. Näissä asioissa olisi todellakin paljon tutkimista jo ihan ulkopuolisenkin silmin (en siis ole missään tekemissä itse tuollaisen tutkimustyön kanssa). Ap

 

Ole

Suomessahan työväenkulttuuriin on kuulunut mielenkiintoisia ilmiöitä kuten raittiusliike, työväen sivistäminen jne... Siksihän meillä edelleen on työväenopistot ja kansalaisopistot sekä aikuisopistot. Sekä Työväen sivistysliitto, joka tukee yhteiskuntaan osallistumista, oppimista, kansainvälisyyttä ja kulttuuria. Myös osuustoiminta on aina ollut osa työväenliikettä Suomessa.

23. Aivan, juuti tätä tarkoitin. Olen itse syntynyt 60-luvun lopussa ja asuinalueellamme asui hyvin köyhistä oloista (vanhemmat) ponnistanut perhe, jonka äiti oli taiteilija ja jotka olivat voimakkaan vasemmistolaisia. Heillä oli mahtavia bileitä ja olivat todella mukavia, lukeneita ihmisiä. Isä oli hyvässä ammatissa, jota en tässä kuitenkaan viitsi sanoa.

Sitten taas ensimmäinen poikaystäväni ja toinenkin olivat duunariperheistä, joissa kirjoja ei liiemmin luettu. Nykyisiä duunareita en tunne, mutta ainakin tunnusmerkeiksi siinä NYT-liitteen jutussa annettiin tavaroiden ja kalliiden härpäkkeiden ostelu, rahalla siis leveillään, kirjoja ei lueta, mutta katsotaan televisiota, ei kuitenkaan välttämättä uutisia, vaan viihdettä. Ja tunnusmerkkinä mainittiin miesten ja naisten kulttuurin erottelu kuten jo kirjoitin. Ap

Vierailija kirjoitti:

23. Aivan, juuti tätä tarkoitin. Olen itse syntynyt 60-luvun lopussa ja asuinalueellamme asui hyvin köyhistä oloista (vanhemmat) ponnistanut perhe, jonka äiti oli taiteilija ja jotka olivat voimakkaan vasemmistolaisia. Heillä oli mahtavia bileitä ja olivat todella mukavia, lukeneita ihmisiä. Isä oli hyvässä ammatissa, jota en tässä kuitenkaan viitsi sanoa.

Sitten taas ensimmäinen poikaystäväni ja toinenkin olivat duunariperheistä, joissa kirjoja ei liiemmin luettu. Nykyisiä duunareita en tunne, mutta ainakin tunnusmerkeiksi siinä NYT-liitteen jutussa annettiin tavaroiden ja kalliiden härpäkkeiden ostelu, rahalla siis leveillään, kirjoja ei lueta, mutta katsotaan televisiota, ei kuitenkaan välttämättä uutisia, vaan viihdettä. Ja tunnusmerkkinä mainittiin miesten ja naisten kulttuurin erottelu kuten jo kirjoitin. Ap

Moni tälläkin palstalla kirjoittava mies oikein kerskailee miten ei halua keskustella naisten kanssa. Naisen paikka on sängyssä ja siivoamassa. En oikein usko, että on enää sellaisia naisia, jotka eivät haluaisi käydä puolisonsa kanssa keskusteluja koskevat ne sitten sitä mitä syödään tai politiikkaa, kirjallisuutta tai vaikka historiaa. 

Vierailija kirjoitti:

On vale, emävale ja tutkimukset. 

Tämä on yksi hyvä kiteytymä, miksi en ole enää tekemisissä lapsuuden duunariperheeni kanssa, oli siinä paljon muutakin toki. Mutta suhtautuminen tietoon oli juuri tätä. Pienellä muuttotappiopaikkakunnalla hankittu arkijärki voitti tieteellisen tiedon. Lähdin lopullisesti, kun yhtenä kesänä opiskeluaikana palasin, hirveän tenttirupeaman jälkeen ja isäni oletti, että alan tehdä koko päivän kotona maanneille veljilleni ruokaa. Keskityn vain omaan perheeseeni, joka on mieheni, lapsemme ja ihanat, tasa-arvoiset appivanhempani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vale, emävale ja tutkimukset. 

Tämä on yksi hyvä kiteytymä, miksi en ole enää tekemisissä lapsuuden duunariperheeni kanssa, oli siinä paljon muutakin toki. Mutta suhtautuminen tietoon oli juuri tätä. Pienellä muuttotappiopaikkakunnalla hankittu arkijärki voitti tieteellisen tiedon. Lähdin lopullisesti, kun yhtenä kesänä opiskeluaikana palasin, hirveän tenttirupeaman jälkeen ja isäni oletti, että alan tehdä koko päivän kotona maanneille veljilleni ruokaa. Keskityn vain omaan perheeseeni, joka on mieheni, lapsemme ja ihanat, tasa-arvoiset appivanhempani. 

Olitteko koskaan päässeet keskustelemaan noista asioista isäsi kanssa tai äidin? Helppo sanoa, kun ei ole kokemusta, mutta tuli vain mieleen, etteivät he ehkä tuota pahuuttaan tehneet. Olisiko se auttanut, jos olisitte keskustelleet? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vale, emävale ja tutkimukset. 

Tämä on yksi hyvä kiteytymä, miksi en ole enää tekemisissä lapsuuden duunariperheeni kanssa, oli siinä paljon muutakin toki. Mutta suhtautuminen tietoon oli juuri tätä. Pienellä muuttotappiopaikkakunnalla hankittu arkijärki voitti tieteellisen tiedon. Lähdin lopullisesti, kun yhtenä kesänä opiskeluaikana palasin, hirveän tenttirupeaman jälkeen ja isäni oletti, että alan tehdä koko päivän kotona maanneille veljilleni ruokaa. Keskityn vain omaan perheeseeni, joka on mieheni, lapsemme ja ihanat, tasa-arvoiset appivanhempani. 

Olitteko koskaan päässeet keskustelemaan noista asioista isäsi kanssa tai äidin? Helppo sanoa, kun ei ole kokemusta, mutta tuli vain mieleen, etteivät he ehkä tuota pahuuttaan tehneet. Olisiko se auttanut, jos olisitte keskustelleet? Ap

Kyllähän minä yritin, mutta ei haluttu kuunnella. Meillä siihen kuului vielä ämpärillinen herravihaa (täysin katteetonta), joten lopetin pulushakin.