Valmentaako lukio järin hyvin korkeakouluun?

Valmentaa. Teknillisen alan opinnot saattaisivat olla melko vaikeita ilman lukion matematiikkaa ja fysiikkaa. Lukiossa pääsee kehittämään argumentointitaitoja sekä loogista ja analyyttista ajattelua.

Miksi puhut korkeakoulusta ja tieteellisestä kirjoittamisesta? Ei amikseen kuulu tieteellinen kirjoittaminen millään tavalla. Junttien käskijäpomoja siellä koulutetaan. Tieteellinen tutkimus, dokumentointi ja seuranta kuuluu YLIOPISTOJEN opetukseen. Lukio ei opeta suoraan sitä, mutta ymmärrys tehdä työtä ymmärryksensä eteen, sen toivottavasti lukio opettaa. 

Älä puhu yliopistoista ja "korkeakouluista" samassa lauseessa, ei nyt alenneta tieteellistä työtä amis-tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut korkeakoulusta ja tieteellisestä kirjoittamisesta? Ei amikseen kuulu tieteellinen kirjoittaminen millään tavalla. Junttien käskijäpomoja siellä koulutetaan. Tieteellinen tutkimus, dokumentointi ja seuranta kuuluu YLIOPISTOJEN opetukseen. Lukio ei opeta suoraan sitä, mutta ymmärrys tehdä työtä ymmärryksensä eteen, sen toivottavasti lukio opettaa. 

Älä puhu yliopistoista ja "korkeakouluista" samassa lauseessa, ei nyt alenneta tieteellistä työtä amis-tasolle.

 

Kuka tässä on mitään ammattikouluista puhunut?

AP:llä on pointti. Toki kun menet yliopistoon, joudut itse oppimaan sitä tieteellistä englantia, tieteellistä kirjoittamista, esitelmien pitoa, yms. Se on osa yliopistonkin opetusta. Mutta olisihan se helpompaa aloittaa yliopisto-opinnot, jos olisi edes jonkinlaista alkeellista osaamista noista. Enkä usko että AMK:ssakaan olisi haittaa, että lukiossa jo oppi alkeet.

Varsinkin nykyään kun nuoremmille sukupolville pelkkä kirjan lukeminen omalla äidinkielelläkin on vaikeaa. Kun sellainen nuori saa tenttikirjaksi ensimmäisen englanninkielisen tieteellisen teoksen, niin siinä voi tulla tilanne, missä hän antaa periksi, koska se on "too much, too soon".

Käytännön alojen korkeakouluun valmentaa ammattikoulu tai ainakin kaksoistutkinto paremmin kuin pelkkä lukio. 

Ammattikoulussa tieteellistä kirjoittamista ym. yliopistotaitoja oppii vielä vähemmän.

"Älä puhu yliopistoista ja "korkeakouluista" samassa lauseessa, ei nyt alenneta tieteellistä työtä amis-tasolle."

Näin on, onhan korkeakoulu sentään paikka, jossa opitaan, kun taas yliopisto, no se on vain yliopisto, eikä anna pätevyyttä oikein mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut korkeakoulusta ja tieteellisestä kirjoittamisesta? Ei amikseen kuulu tieteellinen kirjoittaminen millään tavalla. Junttien käskijäpomoja siellä koulutetaan. Tieteellinen tutkimus, dokumentointi ja seuranta kuuluu YLIOPISTOJEN opetukseen. Lukio ei opeta suoraan sitä, mutta ymmärrys tehdä työtä ymmärryksensä eteen, sen toivottavasti lukio opettaa. 

Älä puhu yliopistoista ja "korkeakouluista" samassa lauseessa, ei nyt alenneta tieteellistä työtä amis-tasolle.

 

Esiintyykö täällä nyt joku muka-älykkäänä, eikä tiedä, että yliopisto on korkeakoulu?

IB opinnot ovat pelkästään lukio-tason opintoja, siihen ei kuulu peruskoulutasoa.

Vierailija kirjoitti:

IB opinnot ovat pelkästään lukio-tason opintoja, siihen ei kuulu peruskoulutasoa.

Valmentavat huomattavasti paremmin korkeakouluun kuin suomalainen lukio.

Vierailija kirjoitti:

"Älä puhu yliopistoista ja "korkeakouluista" samassa lauseessa, ei nyt alenneta tieteellistä työtä amis-tasolle."

Näin on, onhan korkeakoulu sentään paikka, jossa opitaan, kun taas yliopisto, no se on vain yliopisto, eikä anna pätevyyttä oikein mihinkään.

Aivan niin, yliopistosta ei välttämättä "pätevöidytä" yhden rajatun työtehtävän tekijäksi, vaan siellä opitaan vaativiin asiantuntijatehtäviin tarvittavia taitoja sekä tullaan asiantuntijoiksi omalta opiskelualalta. Yliopistotutkinnon avulla voi sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, ainevalikoima ei useinkaan rajaa sitä. Lisäksi tutkinnot ovat usein hyvin henkilökohtaisia, koska opiskelija itse valitsee mihin suuntautuu ja viimeistään gradua tehdessä tavallaan erikoistuu johonkin aihepiiriin oman alansa sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Valmentaa. Teknillisen alan opinnot saattaisivat olla melko vaikeita ilman lukion matematiikkaa ja fysiikkaa. Lukiossa pääsee kehittämään argumentointitaitoja sekä loogista ja analyyttista ajattelua.

Oikikseen lukio ei valmenna sitten ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmentaa. Teknillisen alan opinnot saattaisivat olla melko vaikeita ilman lukion matematiikkaa ja fysiikkaa. Lukiossa pääsee kehittämään argumentointitaitoja sekä loogista ja analyyttista ajattelua.

Oikikseen lukio ei valmenna sitten ollenkaan.

Yliopistossa on paljon aineita, joita ei lukiossa opeteta lainkaan. Eikä tarkoitus varmaan olekaan tehdä lukiosta tietylle alalla valmentavaa laitosta vaan että annettaisiin yliopisto-opintoihin yleisesti tarvittavaa perustietoa kuten AP ehdotti.

Vierailija kirjoitti:

AP:llä on pointti. Toki kun menet yliopistoon, joudut itse oppimaan sitä tieteellistä englantia, tieteellistä kirjoittamista, esitelmien pitoa, yms. Se on osa yliopistonkin opetusta. Mutta olisihan se helpompaa aloittaa yliopisto-opinnot, jos olisi edes jonkinlaista alkeellista osaamista noista. Enkä usko että AMK:ssakaan olisi haittaa, että lukiossa jo oppi alkeet.

Varsinkin nykyään kun nuoremmille sukupolville pelkkä kirjan lukeminen omalla äidinkielelläkin on vaikeaa. Kun sellainen nuori saa tenttikirjaksi ensimmäisen englanninkielisen tieteellisen teoksen, niin siinä voi tulla tilanne, missä hän antaa periksi, koska se on "too much, too soon".

Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksoilla luetaan kirjoja. Samoin englannin opintojaksoilla. Yhdellä opintojaksolla on nimenomaan ajatuksena lukea populaaritieteen kirja. Jos valitsee esim. "Astrophysics for people in a hurry"-kirjan, niin eikö tuo anna aika hyvät lähtökohdat? 

Vierailija kirjoitti:

 

Varsinkin nykyään kun nuoremmille sukupolville pelkkä kirjan lukeminen omalla äidinkielelläkin on vaikeaa. Kun sellainen nuori saa tenttikirjaksi ensimmäisen englanninkielisen tieteellisen teoksen, niin siinä voi tulla tilanne, missä hän antaa periksi, koska se on "too much, too soon".

Ei kai tuollainen ihminen edes pääse yliopistoon. 

Ammattikorkeaan ainakin joillekin aloille, kuten estenomiksi tai restonomiksi tai rakennumestariopintoihin olisi hyvä omata myös käytännön kokemusta ja näkemystä opiskellusta alasta. Eli ammattikoulu tai kaksoitutkinto olisi paras pohja amk opinnoille. Ravintolan päällikkö, joka ei tajua käytännön ravintolatyöstä ja realiteeteista olisi painajaismainen esihenkilö. 

 

Yliopistoon taasen lukiopohja lienee vahvin, mutta ei akateemikollekaan ole haitaksi ymmärtää käytäntöä ja realiteetteja. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä oppilaitos ei suoraan yliopistoon tiettyyn alaan valmentava. Yliopistoon sisäänpääsyä voi kuitenkin laskelmoida, jos tietää mihin opintoihin on hakemassa. Eri linjoille korostetaan todistusvalinnassa eri aineiden yo arvosanoja ja pääsykokeissakin painotetaan eri osa-alueita. Eli jos jo lukioon mennessä tietää mihin aikoo pyrkiä jatko-opintoihin niin kannattaa tiety aineet, jotka kirjoittaa yo-kirjoituksissa ja painottaa kurssivalinnoissa kyseisen aineen kursseja. Lisäksi uudistunut pääsykoekäytäntö tasasi sisäänpääsymahdollisuuksia, koska nyt ei ole suuria määriä omaksuttavaa pääsykoemateriaalia, jolloin jokainen on samalla viivalle eikä suosita heitä, joilla on kuukausia aikaa keskittyä lukemaan pääsykokeisiin.

Kyllä meille opetettiin lukiossa tieteellistä kirjoittamista, lähdekritiikkiä ja lähteiden moninaisuuden huomioimista. Ei yliopistoon mennä valmiina vaan hakeudutaan opiskelemaan.

"A-englanti valmenna englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden lukemiseen."

Puuttuu "EI valmenna."

"Lisäksi vielä liikuntaa, kuvataidetta ja musiikkia on viisi pakollista kurssia,"

On pitaisi olla "ovat."

Tuo oli muutenkin putkitekstiä, eli mahdollinen lahjakkuus lienee tällä hetkellä päihteessä.

Ei ole mitään järkeä siinä, että tieteellisen tutkimuksen teon opetusta viedään yhä nuoremmille ihmisille. Heillä eivät ole edes aivot kehittyneet tarpeeksi. Nyt jo lukiolaisilta vaaditaan liikaa. Kyllä yliopisto on paikka, jossa vasta tulee opettaa tieteen tekoa ja tieteellistä kirjoittamista. 

Lukion A-englannin koe on yksi maailman vaikeimmista kielikokeista, joten sen hyvin läpäisseellä on varmasti valmius oppia myös tieteellistä englantia. Sitä vaan pitää sitten ihan itse opiskella, niinkuin ylipäätään tieteen harjoittamiseen kuuluu. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion A-englannin koe on yksi maailman vaikeimmista kielikokeista, joten sen hyvin läpäisseellä on varmasti valmius oppia myös tieteellistä englantia. Sitä vaan pitää sitten ihan itse opiskella, niinkuin ylipäätään tieteen harjoittamiseen kuuluu. 

Ei ole. IB-lukion SL-English (standard level) on huomattavasti vaativampi puhumattakaan HL-Englishistä (higher level)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:llä on pointti. Toki kun menet yliopistoon, joudut itse oppimaan sitä tieteellistä englantia, tieteellistä kirjoittamista, esitelmien pitoa, yms. Se on osa yliopistonkin opetusta. Mutta olisihan se helpompaa aloittaa yliopisto-opinnot, jos olisi edes jonkinlaista alkeellista osaamista noista. Enkä usko että AMK:ssakaan olisi haittaa, että lukiossa jo oppi alkeet.

Varsinkin nykyään kun nuoremmille sukupolville pelkkä kirjan lukeminen omalla äidinkielelläkin on vaikeaa. Kun sellainen nuori saa tenttikirjaksi ensimmäisen englanninkielisen tieteellisen teoksen, niin siinä voi tulla tilanne, missä hän antaa periksi, koska se on "too much, too soon".

Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksoilla luetaan kirjoja. Samoin englannin opintojaksoilla. Yhdellä opintojaksolla on nimenomaan ajatuksena lukea populaaritieteen kirja. Jos valitsee esim. "Astrophysics for people in a hurry"-

Pelkkä kirjojen lukeminen ei ole mielestäni se juttu tässä. Enemmänkin olisi ehkä tarve opettaa miten luetaan, miten hallitaan kokonaisuuksia, miten etsitään lukemista tukevaa tietoa, ja semmoista.

Englanninkielessä antaisin edes jotain perustietoa siitä mitä tieteellinen englanti on, miten erilaista sanasto ja niin edelleen. DeGrasse Tysonin kirja on enemmänkin suurelle yleisölle suunnattu tietokirja, kun taas tieteellinen teksti on erilaista muodoltaan. Antaisin mielummin oppilaille esimerkin artikkelista tai kirjasta jossa olisi jokin selkeä tieteellinen väite, joka tyypillisen kaavan kautta pyrittäisiin todistamaan. Sellaisen tekstin rakenne on erilainen kuin mainittu tietokirja. Olisi hyvä nähdä jo lukiossa, miten lähdeviitteet ja kirjallisuusluettelot tehdään todella (englanninkielellä järjestelmiä on lukuisia ja niissä on kaikissa omat tarkat sääntönsä miten tekstin sisäiset viitteet tehdään yms.). Jotain tän tyyppistä ajattelisin.