Onko se siis huono asia jos työllistymisen kannalta kouluttautuu alalle joka ei kiinnosta??

"Jos työ herkkua olis, niin herrathan sen tekis."

Taide on hyvä juttu. Ja klassinen taide.

Älä ainakaan sotealaa valitse. Liikaa vastuuta, kiirettä ja paineita, ei sitä kannata tehdä jos ei ole mitään kiinnostusta ihmisten auttamiseen tai vastaavaan. Sijaiskärsijänä sitten lopulta potilaat ja muut alan ammattilaiset. 

Ennemmin vaikka töihin johonkin kauppaan, tilinpitoon, it-alalle. Selaile ammattikoulujen tarjontaa jos haluat opiskella parissa vuodessa ammatin, välillä voi löytyä lyhyempiäkin kursseja suoraan johonkin työhön, esim. raitiovaunun kuljettajiksi haettiin yhdessä vaihessa koulutettavia.

Ota sellainen ala joka ei tunnu täysin vastenmieliseltä. Mieti sen kautta mikä vituttaisi ja kuormittaisi vähiten ja jäisi sitten energiaa taiteilla.

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan sotealaa valitse. Liikaa vastuuta, kiirettä ja paineita, ei sitä kannata tehdä jos ei ole mitään kiinnostusta ihmisten auttamiseen tai vastaavaan. Sijaiskärsijänä sitten lopulta potilaat ja muut alan ammattilaiset. 

Ennemmin vaikka töihin johonkin kauppaan, tilinpitoon, it-alalle. Selaile ammattikoulujen tarjontaa jos haluat opiskella parissa vuodessa ammatin, välillä voi löytyä lyhyempiäkin kursseja suoraan johonkin työhön, esim. raitiovaunun kuljettajiksi haettiin yhdessä vaihessa koulutettavia.

Ota sellainen ala joka ei tunnu täysin vastenmieliseltä. Mieti sen kautta mikä vituttaisi ja kuormittaisi vähiten ja jäisi sitten energiaa taiteilla.

IT-alan voi sitten suoraan unohtaa, jos motivaationa on vain päästä töihin. Alan työtilanne on nyt sellainen, että vastavalmistuneista vain ne joilla on kovaa harrastuneisuutta työllistyvät alan työtehtäviin, ja kokeneemmillakin on vaikeaa. Harrastaminen väkisin vapaa-ajalla vasta syökin sen energian, jos oikeaa kiinnostusta ei ole. Tekoälyn myötä on myös iso kysymysmerkki, että riittääkö alalla töitä senkään vertaa kuin nyt tulevaisuudessa.

Ei tietenkään ole, kaikkia töitä pitää jonkun tehdä. Voi suhtautua positiivisesti ja palkan takiahan yleensä töissä käydään.

Joku ammatti kyllä on hankittava jos aikoo itsensä elättää. Voithan hakea taidealan koulutukseen, kapea ja epävarma leipä on tiedossa. Itse olin varsin kiinnostunut musiikista nuorena ja hakeuduin sen alan koulutukseen. Palkat ja työajat ja työolot oli tosi surkeita, koko musiikki alkoi tuntua pakkopullalta kun se ei ollutkaan enää harrastus vaan työ, jota piti tehdä tosi paljon saadakseen elannon. Vaihdoinkin sitten alaa, olen nykyään ihan kivassa toimistotyössä johon ei kyllä ole mitään suurta kutsumusta, mutta palkka juoksee ja työolot on kohdallaan. Musiikista nautik nykyisin konserteissa käyden ja välillä itse huvikseni soitellen.

Mulle työkkärin/kuntakokeilun tyyppi sanoi ihan suoraan, että vaikka ala olisi työllistävä niin sitä ei kannata lähteä opiskelemaan, jos se ei tunnu yhtään omalta. Onneksi löysin toisen koulutusohjelman, ja valmistuinkin juuri sieltä koulusta. Sain viimeisestä työharjoittelupaikastani vakityön.

Vierailija kirjoitti:

Suomen ongelma on oikeasti se, että liian monet tekevät työtä, joka ei heitä oikeasti pätkääkään kiinnosta. Tämä johtaa alisuorittamiseen, mennään siitä missä aita on matalin. Sen takia talouskin menee huonosti.

Eli kun jollain on vakituinen työpaikka ammatissa, joka ei häntä oikeasti edes pätkääkään kiinnosta, niin joku sellainen, jolle se olisi oikeasti se unelmien työ ja jossa hän on hyvä, ei pääse siihen työpaikkaan kiinni.

Pakko. Laskut pitää maksaa. Vaihtaisin alaa jos voisin mut minkäs teet