Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua

Vierailija kirjoitti:

muuten kyllä mielestäni uudistus on hyvä eli ne jolla on mahis päästä todistuksella eivät turhaan pänttää erikseen pääsykokeisiin. Niihin menee sitten ne muut ja ei ensikertalaiset tms.

Aikamoinen ajatuksenjuoksu, jos korkeakouluopiskelija ajattelee, että alan kirjallisuuden lukeminen on turhaa pänttäystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.

Itse luen helposti 500-600 sivua päivässä.

Ei se lukeminen vaan se muistaminen.

 

Ei se muistaminen, vaan se ymmärtäminen.

EK:n määräyshän tämä(kin) on. Yhdistyy vaatimukseen että opiskelijat pitää saada yliopistoista ulos mahdollisimman nuorina jolloin myös yliopistoissa kaikki pitää päästää kaikista tenteistä läpi. Tätä opiskelun nopeuttamista ainoana arvona on hoettu nyt 30 vuotta politiikkojen ja elinkeinoelämän taholta. 

Mahtaisiko tämä kaikki vaikuttaa osaamisen laatuun mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja  omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.

Oikiksestako ne lääkärit valmistuu?

https://yliopistovalinnat.fi/valintakokeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.

Itse luen helposti 500-600 sivua päivässä.

Ei se lukeminen vaan se muistaminen.

 

Ei se muistaminen, vaan se ymmärtäminen.

Oikiksessa pitää muistaa. Ei riitä, että ymmärrät ja sävellät pari sivua tekstiä. On laitettu rivirajoitus

En koskaan jaksanut opiskella kuin 50 sivua ennen kuin alkoi janottaa. Pääsin silti korkeakouluun, mutten tuonne.

200 sivua kolmessa päivässä tarkoittaa käytännössä sitä, että luetusta ei jää juurikaan mitään päähän.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa laittaa joku opettaja suorittamaan se sama pääsykoe.

Voin ainakin omalta kohdaltani vakuuttaa, että vaikka olen pian tohtori omalta oikeudenalaltani, niin en löisi vetoa, että 100% varmuudella selviäsin jonkun kokonaan tosien ja itselleni  vieraamman oikeuden alan kysymyksien ratkomisesta pääsykokeessa. Voi olla, että selviäsin mutta kuten sanottu, mitenkään varmaa se ei olisi.

Vastaukseni voi tietysti joku mieltää varovaisuudeksi ja harkinnaksi ja turhaksi empimiseksi. Mutta sama pätee ymmärtääkseni moneen muuhunkin alaan; mitä enemmän periaatteessa pitäsi tietää ja osata sitä vähemmän tietää mitään aivan varmaksi ja ehdottomaksi.

Pääsykoe ei myöskään antane mahdollisuutta tarkistaa asiaa, vaan siihen vastatstessa on vain sen varassa, minkä muistaa tai sitten on muistamatta; jotain tietysti voi soveltaa. Mutta pääsykokeessa yleensä edellytetään kerrottavan sen pohjalta, miten asia on esitetty pääsykoekirjassa / pääsykoemateriaalissa  ei sen pohjalta mitä mahd muualta saanut tietää ja oppial, 

Aina ei edes riitä se, että asian muistaa. - Tuli mieleeni yksi kevät jolloin toimin valmennuskurssiopettajana. Tuona keväänä pääsykokeen ensimmäinen vaihe oli mahdollsita  etänä. - Tuosta jaksosta selviämisestä en itse olsi selvinnyt pelkästään siksi, että oma motoriikkani ei olisi ollut niin nopea, että olsin ennättänyt kirjoittaa ("tykittää") kaikki vastaukseni annetussa määräajassa ja olen täysin varma, että moni erinomainen hakija jäi ilman mahdollsiuutta jatkoon - toiseen vaijheeseen pääsemistä- siksi, että ei ennättänyt vastata niin nopeasti kuin mitä olsi pitänyt. 

Ei pääsykoe saisi olla ensi-sijaisesti pikajuoksu kilpailu 

^ Moni opettaja on lukenut kymmenen kertaa enemmän päästäkseen yliopistoon.

Ja ette tiedäkään paljonko monet meistä tohtoreistabon lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Hitaammin kypsyvät voivat mennä pääsykokeeseen 24- tai 30-vuotiaita. 

Et voi tehdä mitään enää jos YO menee pieleen. 

siis eihän tuo ole mitään. Itse tekisin niin, että 1. ja 2. päivinä lukisin 100 sivua/pvä, niin että sisäistän asian. 3. päivä kertausta. 

Hyvästä lukutekniikasta lienee edelleen joillekin hyötyä. Tiedä sitten kuka jaksaa oikeustieteisiin suhtautua niin intohimoisesti, että kokee kaiken aiheesta lukemisen vaivan arvoiseksi. Ehkä toive korkeista tuloista toimii motivaattorina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja  omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.

Oikiksestako ne lääkärit valmistuu?

Niinpä, luetun ymmärtäminen on nykyään erittäin heikkoa

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kaikki kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

Laitetaan tekoäly shuntilla korvan taakse kirurgisesti, ei tarvisi lukea, kaikki opiskelu jäisi kirurgisen käsityöharjoittelun varaan. Tieto on jo ulottuvilla laitteellisesti.

Eikö juristin työhön kuulu omaksua laajoja aineistoja varsin lyhyessä ajassa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kaikki kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

Munkin lapsella on pelkkiä kymppejä todistuksessa!

Vierailija kirjoitti:

Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja  omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.

Kiire on aina tullut lääkiskokeissa, ei oo ulkoa pänttäämistä, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kaikki kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

Munkin lapsella on