Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa mitään pääsykokeesta:
Mutta itse kursseilla sinun täytyy osata opiskella 1000 sivuinen esim kuntaoikeuden kirja, jotka tuntuu siltä kuin 10 sivua tuntuu kuin olisi lukenut 100 sivua kaunokirjallisuutta. Tästä opiskelupanoksesta saat vain 5 opintopistettä kun muiden aineiden kursseilla olisit käynyt 12 tuntia luentoja ja niiden perusteella olisit osannut vastata tentteihin. Ja ei saa unohtaa, että samaan aikaan olet istunut viidellä 4 tunnin luennolla viikon aikana.
Voin sanoa, että nämä kurssit vaativat kymmenkertaisen opiskelumäärän verrattuna esimerkiksi historian kursseihin. Voin sanoa, että oikiksen opiskelijana varmasti joudut tekemään enemmän työtä kuin muina opiskelijoina.
Terveisin Hissan opiskelija, jolla vaatimuksena 15 op yhteiskuntaopin opettajan kokonaisuuteen oikeustietoa.
Nojaa, ite suoritin oikiksen työn ohella ja synnytin siinä lapsenkin välissä.
Paljon rankempana koin ekan tutkintoni (pääaineena vieras kieli), jossa piti istua puoli vuotta per kurssi 2xvko luennolla + tehdä valtavat pinkat tehtäviä, jotka pisteyteytettiin ja tentissä oli luennot + kolme kirjaa + pinkka artikkeleita. Koko urakasta sai ehkä 3op/kurssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, kun eihän nämä kullannuput ole tottuneet lukemaan! :D Voi etän että! 80-90-l koululaiselle tuo ei ole rasti ei mikään.
Toivottavasti lukeminen alkaa tulla takaisin muotiin. Nopea ja tehokas lukutekniikka oli kiva hankkia 6-7v eteenpäin kirjoja lukien niin että 5.lk luki jo helposti kirjan per päivä. Aina piti raahata karsea kasa luettavaa kirjastosta..
Ei tämä lukunopeutta mittaa. Jos ikinä olet missään pääsykokeissa käynyt, olennaista on muistaa ja osata soveltaa lukemaansa.
Olen suorittanut tohtorin tutkinnon, joten kyllä vaan lukeminen, ymmärtäminen ja analyysikin on tuttua huttua. :) Hyvä sisälukutaito ynnä ymmärrys on kultaa, suosittelen lämpimästi treenaamaan sellaisen. Siitä on ollut valtavasti hyötyä ja iloa uralla!
Olisi kiinnostavaa laittaa joku opettaja suorittamaan se sama pääsykoe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän hakea, olen erityisen nopea lukija.
Mutta mitään ei jää päähän.
Sanoo ihminen, jolle itselleen ei jää mitään päähän.
Tämä uudistushan tuli säästöjen takia. Ei ole enää varaa pitää monia eri pääsykokeita. Niin kun ei ole varaa mihinkään enää Suomessa. Sen verran on kokoomus veropohjaa romauttanut. Tehtiin sitten tällainen yhdentekevä rasti ruutuun koe.
Vierailija kirjoitti:
Oli kamalaa katsoa tänään Ylen aamu TV:ssä kun ylioppilasliiton ja Tampereen (tietysti!) yliopiston edustaja kilpaa ilman kritiikkiä ylistivät uudistusta. Uudistuksella oli yliopistoissa paljon vastustusta jolle ei annettu arvoa ollenkaan.
Argumentointi että pääsykokeisiin lukeminen rasittaa oppilaita liikaa on kummallinen. Jos ei ole valmis lukemaan pääsykokeisiin niin mitä siitä opiskelusta tulee.
Eli pääsykokeisiin tarvitse lukea eikä niissä tarvitse kirjoittaa. Hieno tulevaisuus Suomella.
Saman katsoin, ei ollut yllätys että tuo yliopiston edustaja oli Tampereelta.
Mihin on kadonnut sen tosiasian tunnustaminen että oppiakseen on tehtävä töitä eikä se aina ole helppoa ja kivaa. Välillä joutuu pettymäänkin..
T. Tuplamaisteri kovilta aloilta
Julkaistaanko nämä pääsykokeet jälkeenpäin jossain? Olisi kiva joku humanistinen rasti ruutuun koe tsekata.
Vain 200 sivua?
Ennen kun pyrin yliopistoon 30 vuotta sitten piti lukea 1200 sivua.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla sanottiin, että pääsykoe oli oikiksen vaikein koe. Myöhemmät opinnot vaativat vähemmän lukemista. Jos oikein ymmärsin, niin sitä varten piti opiskella Suomen laki, ja sanottiin myös, että siitä oli tosi paljon hyötyä myöhemmin opinnoissa.
Saatoin toki ymmärtää väärin. Minusta olisi kuitenkin hyvä, jos ennen opiskelemaan pääsyä olisi perehdytty opiskeltavaan alaan ja vielä parempi, jos on opittu jotakin, josta on myöhemmin hyötyä.
Vaikein koe on pääsykoe, koska sen voi, ainakin toistaiseksi uusia vain kerran vuodessa. 90 -luvulla ei päässyt oikikseen, eikä oikein minnekään muuallekaan pelkillä yo arvosanoilla; poislukien jotkut perinteisesti poikein aloiksi mielletyt paikat - Vataavaa palkintoa ei ole tietääkseni koskaan annettu sellaiisille aloille, jotka oltaisiin mielletty perinteisesti enempi tyttöjen alaksi. - Nythän oikikseen voi päästä ainakin kolmella eri tapaa; pääsykokeen, avoimessa suoritetun opintomenestyksen perusteella ja yo-arvosanojen perusteella eli paikka on periaatteessa helpommin saavutettavissa kuin 90-luvulla tai vielä 2000 luvun ensiummäsillä vuosikymmenillä (2000-2020), jolloin ainoa tie oli pääsykoe.
Suomen lakia ei ole missään vaiheessa tarvinnut osata ulkoa. - Sivumääräisesti laskien, ainaki omana aikanaini pääsykoe ei ollut läheskään suurin tenttialue, mikä piti opiskella ja käydä sitten määräpäivänä tenttimässä. - Vaihtoehtoja ei ollut kuin lukea ja määräpäivän sitten vastata kirjalliseen kuullusteluun. Alle yhden käden sormilla saatan laskea ne kerrat kun luku urakkaa saattoi jonkun kirjan suorittaa jollain muulla tavoin kuin käymällä määräpäivänä tenttimässä kirjallsien kokeen hyväksytysti.
Nykysin ymmärtääkseni ainakin osan opinnoista voi suorittaa ns. tenttiakvaariossa joustavammin ja itselle sopivimmin aiikoihin, eikä niinkuin omana aikanani. että jos tentti ei mennyt kerralla läpi -riippuen tentisyä, kuinka yleistä se oli- tentti kierros oli viidesti vuodessa esim niin, että ensimmäinen kerta oli lokakuussa, toinen joulukuunalsussa kolmas helmikuun alussa neljäs huhtikuun puolessa välissä ja viides kesäkuussa Juhannuksen aikoihin. - Tenteissä piti hallita ao tenttialueen keskeisin lainsäädäntö + kirjallisuus keskimäärin noin 1300 sivua)
Tietyllä tapaa tenttiin luku oli helpompaa. koska tiesi, että tentin voi uusia useammin kun taas pääsykokeen jälkeen varmasti ainakin osa mietti, että jaksaako hakea enää ensi vuonna uudestaan. - Moni jaksoi, eikä ollut mitenkään erityisen harvinaista, että paikkaa hettiin ainakin kolme kertaa. - Olen antanut ymmärtää, että nyt tuo paine uusiminen on keskittynyt ylioppilastutkinnon arvosanojen viilaaamiseen, jottei tarvitisisi yrittää pääsykoetta. Ja avoimen väylän kautta paikka saattaa toki irrota mutta ymmärtääkseni avoimenkin väylän opinnoisssa ei riitä, etttä on suorittanut tietyn määrän opintoja vaan ne on tullut suorittaa käsittääkseni vielä niin, että niistä saadut arvosanat on niin hyviä, että käsittääksenki sellaienn joka vaadittuisihin arvosanoihin yltää voisi ihan yhtä hyvin saada paikkansa todennäköisesti myös pääsykokeen kautt; olkoonkin, että pääsykokeeseesta moni kokee ihan omanlaistaan stressiä.
.
Osasssa tenteistä saattoi käyttää lakikirjoja kaikissa ei tai yleensä nin, ettö ensimmäsisen osan esim. kolmetuntia (klo 09-12) oli lakikirjat matkassa ja ja puolessa välissä -toinen kolme tuntia (12-15) ei saanut enää käyttää lakikirjaa ja jollloin jaettiin essee kysymykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kamalaa katsoa tänään Ylen aamu TV:ssä kun ylioppilasliiton ja Tampereen (tietysti!) yliopiston edustaja kilpaa ilman kritiikkiä ylistivät uudistusta. Uudistuksella oli yliopistoissa paljon vastustusta jolle ei annettu arvoa ollenkaan.
Argumentointi että pääsykokeisiin lukeminen rasittaa oppilaita liikaa on kummallinen. Jos ei ole valmis lukemaan pääsykokeisiin niin mitä siitä opiskelusta tulee.
Eli pääsykokeisiin tarvitse lukea eikä niissä tarvitse kirjoittaa. Hieno tulevaisuus Suomella.
Saman katsoin, ei ollut yllätys että tuo yliopiston edustaja oli Tampereelta.
Mihin on kadonnut sen tosiasian tunnustaminen että oppiakseen on tehtävä töitä eikä se aina ole helppoa ja kivaa. Välillä joutuu pettymäänkin..
T. Tuplamaisteri kovilta aloilta
No jos Suomessa halutaan vähintään puolella olevan tulevaisuudessa korkeakoulu tai yliopistossa suoritettu loppututkinto, niin äkkiseltään tulee mieleen, että tasoa on vähän laskettava verratttuna vaikka omaan aikaanii, jolloin ylioppilaakis pääseminenkin oli iso juttu. - Ei nyt ihan niin iso juttu kuin Suomisen Ollin aikaan, jolloin Olli saattoi olla iso herra koko seuraavan kesän kulkemalla ylioppilaslakki päässä hurmatakseen kulmakunnan, että katsokaa joukossanne on yksi valioyksilö, joka on ihan oikea ylioppilas!
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
ongelma tässä on toi 3 päivän lukuaika kun ma klo 9 se vasta julkaistiin. Itse en ole panikoimassa enkä opettelemassa kaikkea ulkoa, 3 päivässä se olisi sulaa hulluutta. Oletan vahvasti että enemmänkin haetaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja jaksaa lukea umpitylsää tekstiä. Onneksi on avoimen kautta ja aiempien pääsykokeiden kautta tullut eu-oikeuskin tutuksi itselleni. Itse ajattelin juuri tämän uudistuksen takia nyt tänä vuonna kerran testata kuinka käy. Aiemmin joutunut työssäkäyvänä kokemaan että perinteinen reilu kk etuajassa pänttääminen ei oikein enää toimi, pitäisi pitää ensin töistä kk stressilomaa ja sitten kk lukuvapaata :).
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän hakea, olen erityisen nopea lukija.
hakemus piti jättää jo maaliskuussa yhteishaussa...jospa ensi vuonna sitten haet
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa laittaa joku opettaja suorittamaan se sama pääsykoe.
Mikä siinä olisi kiinnostavaa? Opettajat ovat jo aikanaan itse päässeet sisään ja suorittaneet opinnot. Osa heistä on kirjoittanut niitä pääsykoe- ja tenttikirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
Itse luen helposti 500-600 sivua päivässä.
Ei se lukeminen vaan se muistaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vain 200 sivua?
Ennen kun pyrin yliopistoon 30 vuotta sitten piti lukea 1200 sivua.
ja aikaa lukea oli joku 1,5kk..ei tämäkään mahdoton nakki ole, moni taitaa vaan luulla että kun aiemmin pääsi sisälle opettelemalla kirjat käytännössä etuperin ja takaperin ulkoa että nyt pitäisi tallentaa tää 200 sivun tutkielma siinä muodossa päähän.
muuten kyllä mielestäni uudistus on hyvä eli ne jolla on mahis päästä todistuksella eivät turhaan pänttää erikseen pääsykokeisiin. Niihin menee sitten ne muut ja ei ensikertalaiset tms.
Vierailija kirjoitti:
Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.
Juristille kyky oppia ja omaksua ei sovi. Hänelle pitää todistaa kaikki kuin pikkulapsille useamman sadan euron tuntipalkan juostessa.
Lääkäreitä voisi olla enemmän. Ei kukaan tarvitse pitkittynyttä flunssasaikkua määräämään mitään muuta kuin nipin napin asiansa osaavan puoskarin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kamalaa katsoa tänään Ylen aamu TV:ssä kun ylioppilasliiton ja Tampereen (tietysti!) yliopiston edustaja kilpaa ilman kritiikkiä ylistivät uudistusta. Uudistuksella oli yliopistoissa paljon vastustusta jolle ei annettu arvoa ollenkaan.
Argumentointi että pääsykokeisiin lukeminen rasittaa oppilaita liikaa on kummallinen. Jos ei ole valmis lukemaan pääsykokeisiin niin mitä siitä opiskelusta tulee.
Eli pääsykokeisiin tarvitse lukea eikä niissä tarvitse kirjoittaa. Hieno tulevaisuus Suomella.
Saman katsoin, ei ollut yllätys että tuo yliopiston edustaja oli Tampereelta.
Mihin on kadonnut sen tosiasian tunnustaminen että oppiakseen on tehtävä töitä eikä se aina ole helppoa ja kivaa. Välillä joutuu pettymäänkin..
T. Tuplamaisteri kovilta aloilta
Anteeksi, mutta mitä te tiedätte Tren yliopistosta?
Ei tämä lukunopeutta mittaa. Jos ikinä olet missään pääsykokeissa käynyt, olennaista on muistaa ja osata soveltaa lukemaansa.