Lue keskustelun säännöt.
Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua
03.06.2025 |
Kommentit (198)
90-luvulla sanottiin, että pääsykoe oli oikiksen vaikein koe. Myöhemmät opinnot vaativat vähemmän lukemista. Jos oikein ymmärsin, niin sitä varten piti opiskella Suomen laki, ja sanottiin myös, että siitä oli tosi paljon hyötyä myöhemmin opinnoissa.
Saatoin toki ymmärtää väärin. Minusta olisi kuitenkin hyvä, jos ennen opiskelemaan pääsyä olisi perehdytty opiskeltavaan alaan ja vielä parempi, jos on opittu jotakin, josta on myöhemmin hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisköhän hakea, olen erityisen nopea lukija.
Tuohan juuri mittaa opiskelutaitoja ja muistia, joita oikiksessa tarvitaan.
Hyvä, eipähän kenenkään tarvitse enää pitää kokonaista välivuotta pääsykokeisiin valmistautumista varten!
Juuri hyvä. Ei tarvitse kuukausia homehtua pänttäämässä, vaan kertarysäyksellä selvitetään potentiaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, kun eihän nämä kullannuput ole tottuneet lukemaan! :D Voi etän että! 80-90-l koululaiselle tuo ei ole rasti ei mikään.
Toivottavasti lukeminen alkaa tulla takaisin muotiin. Nopea ja tehokas lukutekniikka oli kiva hankkia 6-7v eteenpäin kirjoja lukien niin että 5.lk luki jo helposti kirjan per päivä. Aina piti raahata karsea kasa luettavaa kirjastosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.
Nimenomaan. Olemme kerrassaan sukeltaneet pää edellä tehokkuuden ja ekstrovertin amerikkalaisuuden maailmaan. Ajattelu, harkinta ja viisaus ovat jo melko toissijaisia.
Ylen Tiedeykkönen-podcastissa oli tuosta uusimmassa osassa paljon hyvää asiaa kun käsiteltiin sitä, kuka valitaan töihin jne ja onko se ekstrovertti sittenkään paras valinta. Tieteentekijä ei ollut samoill
Menkää nyt näiden verttienne kanssa kuuseen. Suomalaisissa harvoin mitään "ekstroverttejä" on, jos ikinä. On vain sosiaalisesti kyvykkäitä ihmisiä, jotka nekin tarvii 50% päivästä hiljaisuutta ja sitten on tuppisuisia, vihaisia möllejä.
Muutenkaan se, että pitää lukea 200s päivässä ei ole mikään ekstroverttien suosimistaktiikka, haloo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on sama tilanne.
Ei ole. Koskaan kaikki hakijat eivät ole samassa tilanteessa oli hakutapa mikä tahansa.
Ja sittenkin duuniin pääsee vaan suhteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt korostuu lukustrategiat ja tietojen prosessointi, lukutekniikka ja olennaisen erottaminen.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän hakea, olen erityisen nopea lukija.
Mutta mitään ei jää päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, eipähän kenenkään tarvitse enää pitää kokonaista välivuotta pääsykokeisiin valmistautumista varten!
Mitenköhän aiemmin ehdittiin kirjoitusten päättymisen jälkeen lukea pääsykokeisiin?
Vierailija kirjoitti:
Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.
Valitettavasti lääkärit eivät valmistu oikeustieteellisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kamalaa katsoa tänään Ylen aamu TV:ssä kun ylioppilasliiton ja Tampereen (tietysti!) yliopiston edustaja kilpaa ilman kritiikkiä ylistivät uudistusta. Uudistuksella oli yliopistoissa paljon vastustusta jolle ei annettu arvoa ollenkaan.
Argumentointi että pääsykokeisiin lukeminen rasittaa oppilaita liikaa on kummallinen. Jos ei ole valmis lukemaan pääsykokeisiin niin mitä siitä opiskelusta tulee.
Eli pääsykokeisiin tarvitse lukea eikä niissä tarvitse kirjoittaa. Hieno tulevaisuus Suomella.
En osaa sanoa mitään pääsykokeesta:
Mutta itse kursseilla sinun täytyy osata opiskella 1000 sivuinen esim kuntaoikeuden kirja, jotka tuntuu siltä kuin 10 sivua tuntuu kuin olisi lukenut 100 sivua kaunokirjallisuutta. Tästä opiskelupanoksesta saat vain 5 opintopistettä kun muiden aineiden kursseilla olisit käynyt 12 tuntia luentoja ja niiden perusteella olisit osannut vastata tentteihin. Ja ei saa unohtaa, että samaan aikaan olet istunut viidellä 4 tunnin luennolla viikon aikana.
Voin sanoa, että nämä kurssit vaativat kymmenkertaisen opiskelumäärän verrattuna esimerkiksi historian kursseihin. Voin sanoa, että oikiksen opiskelijana varmasti joudut tekemään enemmän työtä kuin muina opiskelijoina.
Terveisin Hissan opiskelija, jolla vaatimuksena 15 op yhteiskuntaopin opettajan kokonaisuuteen oikeustietoa.
Noniin, nyt 80-luvulla syntyneet joukolla hakemaan! :D Tämä on nyt meidän vahvuusalueella. Ihan vaan kostona siitä majore huijauksesta "ihan kohta iso ikäluokka jää eläkkeelle ja valtavasti työpaikkoja vapautuu", jolla meille on perusteltu 20 vuoden pätkätyöt ja surkeat palkat.
Vierailija kirjoitti:
Nyt korostuu lukustrategiat ja tietojen prosessointi, lukutekniikka ja olennaisen erottaminen.
Ei voi pitää paikkansa, koska edellä joku väitti, että kaikilla on sama tilanne. Ts. ei pitäisi olla merkitystä, onko jollain hakijalla parempi lukutekniikka tai kyky erottaa olennainen.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla sanottiin, että pääsykoe oli oikiksen vaikein koe. Myöhemmät opinnot vaativat vähemmän lukemista. Jos oikein ymmärsin, niin sitä varten piti opiskella Suomen laki, ja sanottiin myös, että siitä oli tosi paljon hyötyä myöhemmin opinnoissa.
Saatoin toki ymmärtää väärin. Minusta olisi kuitenkin hyvä, jos ennen opiskelemaan pääsyä olisi perehdytty opiskeltavaan alaan ja vielä parempi, jos on opittu jotakin, josta on myöhemmin hyötyä.
Kyllä sinä siinä olet väärässä, että pitäisi osata kaikki Suomen lait. Se on mahdotonta, koska oikeusoppineetkaan eivät osaa ulkoa, vaan asia tarkastetaan finlex.fi-sivulta.
Ylen Tiedeykkönen-podcastissa oli tuosta uusimmassa osassa paljon hyvää asiaa kun käsiteltiin sitä, kuka valitaan töihin jne ja onko se ekstrovertti sittenkään paras valinta. Tieteentekijä ei ollut samoilla linjoilla kuin rekrytoijat. Ekstroverteilla ei ole välttämättä yhtä voimakasta itseohjautuvuutta kuin introverteilla. Missä työpaikassa ehtii koko ajan ohjata ja pitää palautekeskusteluja jokaisen työntekijän kanssa? Sen lisäksi ekstrovertti on alttiimpi olemaan työpaikkakiusaaja introverttiin verrattuna eli työyhteisön rauha on myös vaarassa.