Lue keskustelun säännöt.
Yle: Onko sinun lapsesi kympin oppilas? Todellisuudessa osaaminen voi olla vitosen tasoa
31.05.2025 |
Ja tässä provo:
Onko kellään muulla tullut tän kevään todistuksia katsoessa sellainen olo, että jotain on pielessä? Meillä tuli perinteiset kasit ja ysit mutta sitten katson Ylen uutista, ja tajuan että nämä numerot eivät enää oikeasti kerro lapsen osaamisesta mitään.
Yle kirjoittaa, että nykypäivän kasin oppilas osaa saman verran kuin 2000-luvun kutosen oppilas. Miettikääpä sitä. Ja kymppiläiset? Ennen piti oikeasti osata ja tehdä töitä. Nyt riittää, että "näyttää yrittävän" tai saa vähän parempia pisteitä helpommasta kokeesta. Arvosanat jaetaan kuin ilmaiset ämpärit. Ja tämä muka motivoi oppimaan?
Eikö tämä ole oikeasti vanhempien huijaamista? Me tehdään kotona parhaamme, luetaan ja tuetaan mutta jos koulu ei pidä rimaa ylhäällä, miten lapset ikinä oppii elämään maailmassa, jossa ei todellakaan pyöristetä mitään ylös? Opettajat myöntävät itsekin, että vaatimustasoa on laskettu ja arviointi on vaikeaa.
Sitten vielä syytellään vanhempia siitä, jos lapsi ei pärjää. Jos opettaja antaa ysin vaikka todellinen taso on seiska, kuka siinä enää pystyy puuttumaan asioihin ajoissa?
Mammat, kertokaa onko tämä teidän mielestä ok? Onko teidän lapsille annettu todistukseen "kauniita numeroita" vaikka tiedätte itse, ettei se ihan vastaa todellisuutta? Vai oonko mä ainoa joka on huolissaan?
Kommentit (97)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan riitä kaikissa kouluissa tuo, että "näyttää yrittävän". Eikä todellakaan pyöristetä numeroita ylöspäin.
Varmasti yleisesti suunta voi olla tuo, mutta oman lapseni koulussa ei. Ei ole kaunisteltuja numeroita näkynyt, ja pelkällä läsnäololla ja "yrittämisellä" ei saa mitään. Jos on mennyt huonosti, niin se on näkynyt heti numeroissa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
Suomen virkamiehistö on mestareita teeskentelemään että asiat toimii loistavan ja täydellisen paremmalla puolella koska on niin hienot säännöt joita noudatetaan. Ja sitten ei viitsitä eri syistä noudattaa niitä sääntöjä oikeasti kun riittää että teeskentelee että niitä noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Eihän tämäkään kerro mitään siitä, millä tasolla L:n oppilaan osaaminen on verrattuna vaikka 15 vuotta sitten kirjoitettuun laudaturiin. Jos koko kansan osaaminen on huonontunut, silloin laudaturin saa aiempaa heikommalla osaamisella, koska sen saa edelleen se paras 5%.
No, sen takia mennään yliopistoon sitten opiskelemaan sitä ainetta. Lukio on yleissivistävä koulu. Yliopistossa sitten opiskellaan vaikka sitä matematiikkaa lisää, jos siihen lahjoja on. Ja lopulta osaaminen näytetään työelämässä, joka on nykypäivänä jatkuvaa uuden oppimista. Ei tässä ole mitään ongelmaa. Ei se 5%:n porukka ole yhtään merkittävästi sen lahjattomampaa nykyisin kuin silloin 15 vuotta sitten.
Nelosen oppilas. Todellisuudessa kympin oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin huolissani koulutuksen tasosta. Tiedän jotain siitä miten kovalla motivaatiolla itä-aasiassa opiskellaan. Meidän nuoriso taas ei paljon koulunkäynnistä ole kiinnostunut. Olemme kyllä menettämässä pelin. Jatkossa on todella vaikea päästä enää talouskasvuun kiinni, täällä on todella vähän riittävän pätevää porukkaa ja jatkossa ne harvat kyllä menevät muualle töihin. Ehkä sitten kun taloudellinen hyvinvointi riittävästi romahtaa niin seuraavaa sukupolvea taas alkaa kouluttautuminen kiinnostaa.
Niin jatkossa huippuasiantuntijat tuodaan Aasiasta ja teidän lapset ovat Wolt-kuskeja kun koulu ei kinostellut
Jatkossa? Modernissa kielessä aasialaisella tarkoitetaan mm. kurdia, pakia, irakiaanoa. Kyllä näitä huippuasiantuntijoita on kuskattu maahan jo vuosikymmeniä. Jostain syystä tuo wolt homma on kuitenkin yhä päälaellaan.
No, olisihan se nyt kauheaa, että vanhempi voisi kokea sellaista ylpeyttä ja kasvatustyön onnistumisen iloa katsellessa lapsensa hyvää todistusta :D
Pakkohan sellaisesta ilosta on heti palauttaa maan tasalle, ettei vaan yleisty! :D
Lapseni sai hyvän todistuksen, ja hänet siitä palkitsin ja yhdessä asiasta iloittiin. En todellakaan lähde mukaan tähän ankeutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
En ole lukenut oppia, mutta eihän tuo paljon vaadi:
Historia: käy museoissa, lukee kirjan
Kirjallisuus: lukee ja kirjoittaa
Kielet: käyttää sanoja, joita ei ole ollut kirjoissa. Kyselee lisää.
Biologia: vaatimus kuvata 50 kasvia. Kuvaakin 80.
Jne
Tämä ehkä voisi olla arvosanan 9 näyttö yhdessä kiitettävien koearvosanojen kanssa, mutta ei arvosanan 10. Miten historiassa millään tavalla osoittaa harrastuneisuutta, jos lukee yhden kirjan ja käy yhdessä museossa? Eiväthän ne välttämättä edes osu opittavaakin aihealueeseen.
Omalla neljäsluokkalaisella todistusnumerot vastasi aika hyvin kokeista saatuja numeroita. Kokeet taas on omiin silmiin näyttäneet ihan asiallisilta ja pisteiden ja arvosanojen suhde pitkälti samanlainen kuin omat hatarat muistikuvat peruskoulusta.
Eniten on itselläni herättänyt ihmetystä se, että uskonnon kokeissa on saanut käyttää kirjaa apuna. Toki "lähdeteoksen" käyttäminenkin on taito, mutta on tuo silti jotenkin erikoista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
Onko kokeita enää ollenkaan? Eikö lahjakkuus riitä kymppiin, jos ei muuta tarvitse oppiakseen?
Riippuu opettajastakin. Mutta kyllä esimerkiksi minun lapsellani oli englannin kokeiden keskiarvo 9,3, sanakokeet 10 ja läksyt aina tehty, kasin sai englannista ja saatesanoiksi että kasi on hyvä numero.
Vierailija kirjoitti:
Omalla neljäsluokkalaisella todistusnumerot vastasi aika hyvin kokeista saatuja numeroita. Kokeet taas on omiin silmiin näyttäneet ihan asiallisilta ja pisteiden ja arvosanojen suhde pitkälti samanlainen kuin omat hatarat muistikuvat peruskoulusta.
Eniten on itselläni herättänyt ihmetystä se, että uskonnon kokeissa on saanut käyttää kirjaa apuna. Toki "lähdeteoksen" käyttäminenkin on taito, mutta on tuo silti jotenkin erikoista...
Kuten itsekin kirjoitit, omat hatarat muistikuvasi. Sitten voitkin kaivaa vaikka 70 luvulta matematiikan kokeita ja ihmetellä että miten silloin 3 luokalla opetettiin nykyisin 6 luokan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainut joka huolissaan, huuhaa numeroita jaellaan ja oppilaita päästetään luokalta koska opettaja ei jaksa enää katsella ja kuunnella häiriökäytöstä.
Tästä on turha vääntää ja syyttää nykyistä hallitusta, suunta on ollut sama jo pitkään, tulokset puhuvat puolestaan.
OAJ asia on ajaa palkkoja ja etuja ylös, ei muuta.
Kukaan ei halua nostaa asiaa esille koska voi leimautua siitä.
Ei taida olla kovin kunnioitettu ammatti enää. Mutta kivahan se on lomailla 4kk vuodesta palkalla.
Ja syy on aina jonkun toisen.
Tulospalkkaus tuollekin alalle!!! Suojatyöpaikkoja siinä missä valtion byrovirastotkin.
Opettaja ei saa jättää luokalle, se on aina rehtorin päätös. Eikä rehtori suostu, koska tilastojen valossa koulusta tulisi huono, koska siellä jäädään luokalle. Kyllä näistä todella keskustellaan kouluissa, mutta myös kaupungin opetushallinto on samaa mieltä eli ei sotketa hyvää systeemiä sillä, että joku kertaa vuoden verran. Lisäapua ei ole saatavilla, joten annetaan sen nelosen oppilaan jatkaa tutussa porukassa, koska ryhmäytyminen ja tiimityö on tärkeitä-
Kun OPH:n ohjeen perusteella meillä pääsee luokalta ihan sillä, että sanoo yrittäneensä, niin turha syytellä opettajaa.
Sain 8-luokalta 9.8 keskiarvon. En lukenut yhteenkään kokeeseen yli puolta tuntia ja läksyjä kopioin välillä kavereilta. Taso ON laskenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain 8-luokalta 9.8 keskiarvon. En lukenut yhteenkään kokeeseen yli puolta tuntia ja läksyjä kopioin välillä kavereilta. Taso ON laskenut
Ihmiset oppivat eri tavoin, ehkä sitten sinulle jäi tunnilla kerrottu niin hyvin mieleen.
Jos hyvän numeron saisi tosi helposti, niin miksei silloin jokainen oppilas saa vähintään ysin todistusta?
Riippuu oppilaitoksesta. Peruskoulussa on mahdotonta, ettei jo pelkästään luku- ja kirjoitustaidolla yltäisi kympin oppilaaksi. Lukiossakin se on vielä jokseenkin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
Onko kokeita enää ollenkaan? Eikö lahjakkuus riitä kymppiin, jos ei muuta tarvitse oppiakseen?
Riippuu opettajastakin. Mutta kyllä esimerkiksi minun lapsellani oli englannin kokeiden keskiarvo 9,3, sanakokeet 10 ja läksyt aina tehty, kasin sai englannista ja saatesanoiksi että kasi on hyvä numero.
Tämä riippuu tosiaan paljon opettajasta, koulusta ja luokka-asteestakin.
Ala-asteella kiitettäviä saa vielä helposti, kun yläasteella se voi vaatia jo vähän jotain (ainakin, jos taso hyvä)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu oppilaitoksesta. Peruskoulussa on mahdotonta, ettei jo pelkästään luku- ja kirjoitustaidolla yltäisi kympin oppilaaksi. Lukiossakin se on vielä jokseenkin mahdollista.
Jos on älykäs, niin aika hyvin pärjää lukematta. Sitten taas jos on ahkera, mutta ei niin älykäs, niin lukemisella voi päästä vielä parempiin tuloksiin, kun hyvien numeroiden lisäksi asiat jää ehkä paremmin pitkäkestoiseen muistiin. Jälkimmäinen oppii myös paremmin opiskelemaan, mistä on yliopistossa hyötyä. Lukionkin lukematta menneenä kosahtaa herkästi sitten siihen, kun yliopistossa pitäisi opetella opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sain 8-luokalta 9.8 keskiarvon. En lukenut yhteenkään kokeeseen yli puolta tuntia ja läksyjä kopioin välillä kavereilta. Taso ON laskenut
Itsellä oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo siinä ysin korvalla samalla opiskelustrategialla. Toki tästä on 30 vuotta aikaa.
Älykkäälle ja hyvämuistiselle peruskoulun asiat on helppoa kauraa. Vasta lukiossa alkaa olemaan vähän haastetta. Ja ainakin itselleni aikanaan lukiossa muodostui ongelmaksi se, että kun oli 9 edellistä vedellyt kaiken puolihuolimattomasti vasemmalla kädellä, niin uusia opiskelumetodeja ei ilmestynytkään tyhjästä, jonka seurauksena arvosanat laskivat kuin lehmän häntä. Esim. peruskoulun päättärin matikka 10 vaihtui lyhyen matikan B:ksi. Osa ongelmaa oli toki myöhäinen murrosikä ja pahimman kapinavaiheen sijoittuminen lukiovuosiin.
Tason lasku näkyy ihan kaikilla asteilla, myös yliopistoissa.
Minkä alan maisteri?