Lue keskustelun säännöt.
Yle: Onko sinun lapsesi kympin oppilas? Todellisuudessa osaaminen voi olla vitosen tasoa
31.05.2025 |
Ja tässä provo:
Onko kellään muulla tullut tän kevään todistuksia katsoessa sellainen olo, että jotain on pielessä? Meillä tuli perinteiset kasit ja ysit mutta sitten katson Ylen uutista, ja tajuan että nämä numerot eivät enää oikeasti kerro lapsen osaamisesta mitään.
Yle kirjoittaa, että nykypäivän kasin oppilas osaa saman verran kuin 2000-luvun kutosen oppilas. Miettikääpä sitä. Ja kymppiläiset? Ennen piti oikeasti osata ja tehdä töitä. Nyt riittää, että "näyttää yrittävän" tai saa vähän parempia pisteitä helpommasta kokeesta. Arvosanat jaetaan kuin ilmaiset ämpärit. Ja tämä muka motivoi oppimaan?
Eikö tämä ole oikeasti vanhempien huijaamista? Me tehdään kotona parhaamme, luetaan ja tuetaan mutta jos koulu ei pidä rimaa ylhäällä, miten lapset ikinä oppii elämään maailmassa, jossa ei todellakaan pyöristetä mitään ylös? Opettajat myöntävät itsekin, että vaatimustasoa on laskettu ja arviointi on vaikeaa.
Sitten vielä syytellään vanhempia siitä, jos lapsi ei pärjää. Jos opettaja antaa ysin vaikka todellinen taso on seiska, kuka siinä enää pystyy puuttumaan asioihin ajoissa?
Mammat, kertokaa onko tämä teidän mielestä ok? Onko teidän lapsille annettu todistukseen "kauniita numeroita" vaikka tiedätte itse, ettei se ihan vastaa todellisuutta? Vai oonko mä ainoa joka on huolissaan?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Itseasiassa matemaattiset taidot ovat tippuneet paljon dramaattisemmin kuin äidinkielen. Ja se on ongelma. Jokainen suomalainen periaatteessa ymmärtää virheitä sisältävää kieltä.
Itse asiassa pelkän kommunikoinnin takia emme edes tarvitsisi äidinkielen opetusta koulussa. Noin 100% puhekykyisistä ekaluokkalaisista hallitsee suomen kielen kommunikointiin riittävällä tasolla jo ennen ensimmäistä koulupäivää. Jonkinlainen osa osaa jopa lukea ja kirjoittaa.
Jo on ruusuiset kuvitelmat. Ehkä näin oli 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu on aina ollut pellekoulu. Niin viime vuosituhannella kuin nytkin. Kaikki käyvät sen. Ja jos henkilön keskiarvo peruskoulussa 9 tai 10, niin se ei sellaisenaan kerro vielä yhtään mitään. Lukiossa tilanne on jo paljon perempi, puolet heikkolahjaisista on karsittu jo pois, joten se helpottaa. Ja jos L:n kirjoittaa, niin kyllä se kertoo, että henkilöllä on lahjoja ja tai on ainakin opiskelumotivaatiota ollut. Ja sitten tilanne toki on parempi yliopistossa. Eniten olen itse huolissani suomalaisen yliopiston laadusta.
Alkuaikoina oli peruskoulussakin sentään jonkinlainen taso, kun yläasteen puolella oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Mutta sitten nekin piti poistaa, kun kaikki haluttiin tasapäistää.
Nyt vanhemmat realiteetteja kehiin. Jos lapsesi sai paljon 9- 10 arvosanoja voi huoletta pudottaa ainakin numerolla alaspäin. Eikä kannata ylpeillä. Kun todellinen taso on laskettu alas tietoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aivan selvää on: vaatimustaso kouluissa on laskenut merkittävästi. Niin kuin jutussa todettiin. Esimerkiksi sillä matematiikan osaamisella, jolla 20 vuotta sitten sai kuutosen, sai nyt kasin. Ei tuollaisella menolla tähän saada huippuosaajia eikä edes keskitasoisia kykyjä, jotka kykenevät pyörittämään verotuloja tuottavaa vientiteollisuutta.
Maan tulevaisuus näyttää varsin huolestuttavalta.
En ymmärrä miksi "kehityksen" on annettu mennä niin huonoon suuntaan. Kuten joku totesi samassa ketjussa, sellaisella heikolla osaamisella ei pärjää nykymaailmassa. Etenkään ei kansainvälisellä foorumilla. Nyt päättäjät ja koululaitos, älkää antako Suomen vajota suohon.
Nykyinen kymppi on entinen kuutonen ja nykyinen kahdeksan on entinen hylätty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en aikoinaan saanut kymppiä vaikka osaisi kaiken parikymmentä vuotta sitten. Aina opettajan tekosyynä oli että huono käsiala, mielipide väärä jne. Nykyään varmasti saa pisteitä vaikka opettaja ei ymmärtäisi edes tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aivan selvää on: vaatimustaso kouluissa on laskenut merkittävästi. Niin kuin jutussa todettiin. Esimerkiksi sillä matematiikan osaamisella, jolla 20 vuotta sitten sai kuutosen, sai nyt kasin. Ei tuollaisella menolla tähän saada huippuosaajia eikä edes keskitasoisia kykyjä, jotka kykenevät pyörittämään verotuloja tuottavaa vientiteollisuutta.
Maan tulevaisuus näyttää varsin huolestuttavalta.
En ymmärrä miksi "kehityksen" on annettu mennä niin huonoon suuntaan. Kuten joku totesi samassa ketjussa, sellaisella heikolla osaamisella ei pärjää nykymaailmassa. Etenkään ei kansainvälisellä foorumilla. Nyt päättäjät ja koululaitos, älkää antako Suomen vajota suohon.
Onhan noita syitä kuten sähköiset kirjat, avokonttorikoulut, kännykkä, tasoryhmien lopettaminen, painotusluokkien vähentäminen ja erityisesti inkluusio. Ja niistä on päättäjiä varoitettu todella moneen kertaan, mutta perille ei tunnu menevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Eihän tämäkään kerro mitään siitä, millä tasolla L:n oppilaan osaaminen on verrattuna vaikka 15 vuotta sitten kirjoitettuun laudaturiin. Jos koko kansan osaaminen on huonontunut, silloin laudaturin saa aiempaa heikommalla osaamisella, koska sen saa edelleen se paras 5%.
No, sen takia mennään yliopistoon sitten opis
Yliopisrton opettajat ovat vuosia valittaneet, että heille tulee opiskelijoita, jotka eivät tiedä yksinkertaisia asioita kuten mikä on verbi tai adjektiivi. Opeta siinä sitten vierasta kieltä.
Omat lapset yliopistossa ja nähnyt heiltä muutaman kirjallisen työn. Aikaisempiin vaatimuksiin nähden niissä olisi hirveästi korjattavaa sekä sisällöllisesti että kieliopillisesti. Hyvät arvosanat kuitenkin saaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen kymppi on entinen kuutonen ja nykyinen kahdeksan on entinen hylätty?
Eikös se ollu että entinen kuutosen on nykyisin kahdeksan peruskoulussa. Voi pitää hyvin paikkansa. Ja hiljan oli uutisointia että liian usein oppilas päästetään luokalta kun pitäisi jättää luokalle useimmin. Se on todellinen taso nykyisin. Koululaiset eivät osaa mm kirjoittaa saati laskea.
Viimeistään lukiossa näette miten meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululaiset eivät osaa lukea ja jos osaavat eivät ymmärrä lukemaansa oli jossain .
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n ongelma? Opetushallituksen määrittelemät kriteerit?
Kylllä kaikille täytyy olla selvää, että nykyisessä koululaitoksessamme on jotakin pahasti pielessä. Näen sieluni silmillä tilanteen, että Suomessa ylioppilaaksi päässyt nuori menee ulkomaille töihin tai opiskelemaan ja siellä huomataan, että hienojen suomalaisten arvosanojen taustalla ei ole lainkaan katetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ihan noin mene, ainakaan meidän tytöllä. Fiksu ja huippuhyvin menestyi opinnoissa. Johtajana nyt
Vierailija kirjoitti:
Varmasti kaikki kunnolliset vanhemmat ovat kiinnostuneita suomalaisen koulun heikosta tasosta. Se kun tarkoittaa, ettei hyvinvointiyhteiskunta voi säilyä. Maailmassa kilpaillaan globaalisti ja raha tulee Suomen ulkopuolelta. Kun ei ole osaamista, ei tule rahaakaan, eikä verorahoja. Suomi ja erityisesti 50-80-vuotiaat ihmiset ovat pettäneet nuoret koulun murentamisella.
Miksi opetusministeri Andersson ei laittanut kouluja kuntoon viime hallituskaudella?
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin huolissani koulutuksen tasosta. Tiedän jotain siitä miten kovalla motivaatiolla itä-aasiassa opiskellaan. Meidän nuoriso taas ei paljon koulunkäynnistä ole kiinnostunut. Olemme kyllä menettämässä pelin. Jatkossa on todella vaikea päästä enää talouskasvuun kiinni, täällä on todella vähän riittävän pätevää porukkaa ja jatkossa ne harvat kyllä menevät muualle töihin. Ehkä sitten kun taloudellinen hyvinvointi riittävästi romahtaa niin seuraavaa sukupolvea taas alkaa kouluttautuminen kiinnostaa.
Tuskin kiinnostaa. Tänne jää ainoastaan se marinaremmi joka makaa perseellään ja vaatii muilta aina vain enemmän ja enemmän, eikä itse olla valmiita tekemään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
yotilastot.fi, vertailkaa miten kouluissa kirjoitettu
Vierailija kirjoitti:
Tasoja on täytynyt laskea, koska osa oppilaista ei pääsisi
1. peruskoulusta ulos
2. lukiosta ulos
3. yliopistoon
huonon suomenkielen osaamisen takia.
Eiköhän kielikin tulisi tutuksi, kun sitä tarpeeksi monta vuotta tankattaisiin. Jotkut suomea äidinkielenä puhuvat pojat ja tytöt jäivät entisaikaan luokalle. Yleensä hekin pääsivät ennemmin tai myöhemmin koulusta päästötodistuksen kera. Omasta koulustani tiedän pari, jotka pääsitvät pitkälle elämässä ja opiskelivat arvostetuissa paikoissa myöhemmin. He olivat kouluaikana oppineet ponnistelemaan suorittaessaan kesällä ehtoja tai käydessään saman luokan uudestaan.
Pari vuotta sitten tein netissä jonkun peruskoulun 9lk. testin. Siinä oli eri aineita ja lopputulokseksi tuli keskiarvo 8,9. Se hieman hämmensi minua, koska oma päättötodistukseni oli hikinen seiska.
Noh, tämä selittää sen minkä takia pärjäsin niin paljon paremmin. Enkä varmastikaan edes osannut niin paljoa, kuin aikoinaan.
Jos asia olisi näin niin silloinhan opettaja nimenomaan pudottaisi kaikki ikävät tyypit jatkosta. On itse asiassa äärimmäisen harvinaista että sama opettaja opettaisi samaa luokka-astetta kahdesti peräkkäin. Lähinnä esikoulun opettaja tekee tätä koska hän opettaa pelkästään sitä. Tavallisinta on se, että sama luokanopettaja opettaa luokkaa 2-3 vuotta, jos hän on koulun "vakituista kalustoa".