Lue keskustelun säännöt.
Yle: Onko sinun lapsesi kympin oppilas? Todellisuudessa osaaminen voi olla vitosen tasoa
31.05.2025 |
Ja tässä provo:
Onko kellään muulla tullut tän kevään todistuksia katsoessa sellainen olo, että jotain on pielessä? Meillä tuli perinteiset kasit ja ysit mutta sitten katson Ylen uutista, ja tajuan että nämä numerot eivät enää oikeasti kerro lapsen osaamisesta mitään.
Yle kirjoittaa, että nykypäivän kasin oppilas osaa saman verran kuin 2000-luvun kutosen oppilas. Miettikääpä sitä. Ja kymppiläiset? Ennen piti oikeasti osata ja tehdä töitä. Nyt riittää, että "näyttää yrittävän" tai saa vähän parempia pisteitä helpommasta kokeesta. Arvosanat jaetaan kuin ilmaiset ämpärit. Ja tämä muka motivoi oppimaan?
Eikö tämä ole oikeasti vanhempien huijaamista? Me tehdään kotona parhaamme, luetaan ja tuetaan mutta jos koulu ei pidä rimaa ylhäällä, miten lapset ikinä oppii elämään maailmassa, jossa ei todellakaan pyöristetä mitään ylös? Opettajat myöntävät itsekin, että vaatimustasoa on laskettu ja arviointi on vaikeaa.
Sitten vielä syytellään vanhempia siitä, jos lapsi ei pärjää. Jos opettaja antaa ysin vaikka todellinen taso on seiska, kuka siinä enää pystyy puuttumaan asioihin ajoissa?
Mammat, kertokaa onko tämä teidän mielestä ok? Onko teidän lapsille annettu todistukseen "kauniita numeroita" vaikka tiedätte itse, ettei se ihan vastaa todellisuutta? Vai oonko mä ainoa joka on huolissaan?
Kommentit (97)
Miten tuo menee pikkukoululaisten sanallisten arvioiden suhteen? Onko niitäkin purrut inflaatio? Mitä annetaan eniten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo menee pikkukoululaisten sanallisten arvioiden suhteen? Onko niitäkin purrut inflaatio? Mitä annetaan eniten?
Sanallinen arvio on aina käytännössä rehellinen koska siinä paras on, että olet saavuttanut tavoitteen hyvin. Kyseiseen rastiin ei edes vaadita sitä että numeroarvosana olisi 9-10 vaan siihen riittää sellainen peruskasin osaaminen.
No ei ainakaan meidän lasten pienessä koulussa liian helposti numeroita jaeta. Päinvastoin. Molemmat on hyviä kielissä ja matematiikassa, eikä muissakaan aineissa huonoja ole. Toinen sai liikunnasta 7, kun ei ole open lellikki tai poika. On kuitenkin liikunnallinen ja osaa käyttäytyäkin. Lukuaineet oli 9, vaikka kokeista moni oli 10. En nyt sano että olisi väärät arvosanat, mutta ei todellakaan liian hyviä ole saaneet. Toki en tiedä onko opetus nykyään helpompaa, kuin ennen, ei mielestäni. Aika samoja asioita kuin omassa lapsuudessa ysärillä.
Minä en koskaan ollut matematiikassa hyvä, parhaimmillaan korkeintaan keskitasoa. Lukiossa harmitti, kun opettaja teki aina todella vaikeat pitkän matematiikan kokeet ja arvosanat olivat kutosta seiskaa. Mutta ylioppilaskirjoituksissa siitä oli hyötyä, sain M:n, en olisi etukäteen ikinä uskonut.
Vierailija kirjoitti:
No ei ainakaan meidän lasten pienessä koulussa liian helposti numeroita jaeta. Päinvastoin. Molemmat on hyviä kielissä ja matematiikassa, eikä muissakaan aineissa huonoja ole. Toinen sai liikunnasta 7, kun ei ole open lellikki tai poika. On kuitenkin liikunnallinen ja osaa käyttäytyäkin. Lukuaineet oli 9, vaikka kokeista moni oli 10. En nyt sano että olisi väärät arvosanat, mutta ei todellakaan liian hyviä ole saaneet. Toki en tiedä onko opetus nykyään helpompaa, kuin ennen, ei mielestäni. Aika samoja asioita kuin omassa lapsuudessa ysärillä.
Nykyäänhän pitää kympin saadakseen olla myös sosiaalisesti kyvykäs ekstrovertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain 8-luokalta 9.8 keskiarvon. En lukenut yhteenkään kokeeseen yli puolta tuntia ja läksyjä kopioin välillä kavereilta. Taso ON laskenut
Itsellä oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo siinä ysin korvalla samalla opiskelustrategialla. Toki tästä on 30 vuotta aikaa.
Älykkäälle ja hyvämuistiselle peruskoulun asiat on helppoa kauraa. Vasta lukiossa alkaa olemaan vähän haastetta. Ja ainakin itselleni aikanaan lukiossa muodostui ongelmaksi se, että kun oli 9 edellistä vedellyt kaiken puolihuolimattomasti vasemmalla kädellä, niin uusia opiskelumetodeja ei ilmestynytkään tyhjästä, jonka seurauksena arvosanat laskivat kuin lehmän häntä. Esim. peruskoulun päättärin matikka 10 vaihtui lyhyen matikan B:ksi. Osa ongelmaa oli toki myöhäinen murrosikä ja pahimman kapinavaiheen sijoittuminen lukiovuosiin.
Lyhyen matemattiikan B on ok.
- Jokainen suomalainen periaatteessa ymmärtää virheitä sisältävää kieltä.
Mutta sillä ei saa työpaikkaa. Suomalaisissa yrityksissä pitää osata lukea ja ymmärtää annettuja ohjeita, usein hyvinkin pitkiä sekä usein tuottaa myös itse raporteissa ymmärrettävää tekstiä.
Jos todella hyväksytään, että kieltä ei tarvitse osata, mutta silti halutaan yliopistoon ja hyvä ammatti, niin nämä kaksi eivät kohtaa.
En halua siltainsinööriä joka ei ymmärrä kunnolla ja tarkasti leukemiaan ohjeita eikö osaa tuottaa sillantarkastusraporttia.
Enkä kirugia, joka on saanut työpaikan vaikka ei niin kovin hyvin nyt ymmärräkään salissa työskentelevien hoitajien puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt vanhemmat realiteetteja kehiin. Jos lapsesi sai paljon 9- 10 arvosanoja voi huoletta pudottaa ainakin numerolla alaspäin. Eikä kannata ylpeillä. Kun todellinen taso on laskettu alas tietoisesti.
Allekirjoitan. T. Eläkeläisope
Vierailija kirjoitti:
- Jokainen suomalainen periaatteessa ymmärtää virheitä sisältävää kieltä.
Mutta sillä ei saa työpaikkaa. Suomalaisissa yrityksissä pitää osata lukea ja ymmärtää annettuja ohjeita, usein hyvinkin pitkiä sekä usein tuottaa myös itse raporteissa ymmärrettävää tekstiä.
Jos todella hyväksytään, että kieltä ei tarvitse osata, mutta silti halutaan yliopistoon ja hyvä ammatti, niin nämä kaksi eivät kohtaa.
En halua siltainsinööriä joka ei ymmärrä kunnolla ja tarkasti leukemiaan ohjeita eikö osaa tuottaa sillantarkastusraporttia.
Enkä kirugia, joka on saanut työpaikan vaikka ei niin kovin hyvin nyt ymmärräkään salissa työskentelevien hoitajien puhetta.
Insinööriksi ei valmistu koskaan, jos jää alkeellisella matematiikan taidoilla pääsykokeisiin ja syrjäytyy inceliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainut joka huolissaan, huuhaa numeroita jaellaan ja oppilaita päästetään luokalta koska opettaja ei jaksa enää katsella ja kuunnella häiriökäytöstä.
Tästä on turha vääntää ja syyttää nykyistä hallitusta, suunta on ollut sama jo pitkään, tulokset puhuvat puolestaan.
OAJ asia on ajaa palkkoja ja etuja ylös, ei muuta.
Kukaan ei halua nostaa asiaa esille koska voi leimautua siitä.
Ei taida olla kovin kunnioitettu ammatti enää. Mutta kivahan se on lomailla 4kk vuodesta palkalla.
Ja syy on aina jonkun toisen.
Tulospalkkaus tuollekin alalle!!! Suojatyöpaikkoja siinä missä valtion byrovirastotkin.
Ei tällaiselle alalle voi tehdä tulospalkkausta. Koska oppiminen riippuu aina enemmän siitä oppijasta kuin opettajasta. Jos oppilasta ei huvita oppiminen, jos hän haluaa vaan perseillä ja snäppäillä, ja suunnittele elämänurakseen huumediileriä (aloitti sen jo kutosella), niin ei se opettaja voi kovin paljon tehdä! Tämä tietäisi sitä, että ne opet, jotka saavat paskan aineksen luokkaansa, joutuvat tekemään miljoonakertaisen työn surkeammalla palkalla, kun taas joillekin tipahtaa kultalusikka suuhun; itsenäisesti opiskelevat huippuoppilaat. Open ei tarvitse kuin taputtaa käsiään, kehua ja kuitata massia.
Terkuin lomansa totta totisesti ansainnut opettaja. Toivottavasti toivun elokuuhun mennessä
Mielestäni omilla lapsillani arvosanat ovat vastanneet todellista osaamista. Ei ole ollut yhtäkään liian hyvää arvosanaa osaamistasoon nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterin keskimääräinen ÄO on 100. Minun 120. Tutkittu virallisesti. Olen koulukiusaamisen ja syrjimisen vuoksi kouluttamaton ikityötön lievästi aspergernainen, kohta jo 50. Puuhailen kyllä muuten kaikkea älykästä ja ihan leivässäkin olen pysynyt!
Toisen lapseni ÄO 160.
Maisterin keskimääräinen äo ei ole 100, vaan koko väestön. Vaikka maisteriksi ei tarvitsekaan olla poikkeuksellisen älykäs, heikkolahjaisimmista ei tule maistereita mikä väistämätta nostaa maisterien keskiarvoa yli sadan.
Meillä on jatkuva huoli lasten oppimisesta.
Kyselen lapsilta kokeisiin, joten tiedän millaiset kirjat heillä on. Olen erikseen vaatinut (koululta) kokeet kotiin, joten näen millaiset koesisällöt on.
Yhteenveto: useimmat kirjat ovat nykyään suppeita ja huonojakin. Kaikki kokeet ovat superhelppoja.
Joo, lapset saa kymppejä. Mutta kun mitään ei vaadita koulussa, niin heidän tasonsa on silti heikko. Ja meillä on jatkuva huoli oppimisesta. Lapseni pystyisivät parempaan, helposti.
Jos edes kirjoissa olisi asiaa edellisten vuosikymmenten malliin, niin sen voisi oppia itsenäisesti lukemalla. Nyt sitäkään mahdollisuutta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ainakaan meidän lasten pienessä koulussa liian helposti numeroita jaeta. Päinvastoin. Molemmat on hyviä kielissä ja matematiikassa, eikä muissakaan aineissa huonoja ole. Toinen sai liikunnasta 7, kun ei ole open lellikki tai poika. On kuitenkin liikunnallinen ja osaa käyttäytyäkin. Lukuaineet oli 9, vaikka kokeista moni oli 10. En nyt sano että olisi väärät arvosanat, mutta ei todellakaan liian hyviä ole saaneet. Toki en tiedä onko opetus nykyään helpompaa, kuin ennen, ei mielestäni. Aika samoja asioita kuin omassa lapsuudessa ysärillä.
Nykyäänhän pitää kympin saadakseen olla myös sosiaalisesti kyvykäs ekstrovertti.
Minä kiltti hiljainen koulukiusattu hissukka tyttö sain 7 käyttäytymisestä. En tiedä mikä logiikka. Kiusaajat sai 9-10. Pikkusen hävetti kun se yksikin koulun rämäpää joka kinas joka opettajan kanssa sai käyttäytymis numeroksi 8
Ja silti ne nuoret on ihan loppu ja täytyy levätä ja pitää välivuosia opiskelusta
Ennemmin toisinpäin. Meillä tyttö sai musiikin kokeesta täyden kympin. Hän on soittanut pianoa 6-vuotiaasta lähtien musiikkiopistossa, jonne oli aikanaan pääsykokeet. Hän käy kerran viikossa pianotunneilla, kerran viikossa musiikin teoriatunneilla ja lisäksi hän on esiintynyt tänä lukuvuonna eri konserteissa n. 10 kertaa, joissa yleisö osassa on ollut satapäinen. Esiintymiset ovat sujuneet hienosti, koska lapsi on musikaalisesti lahjakas, motivoitunut ja harjoitellut ahkerasti. Aiemmin hän on laulanut myös eri kuoroissa. Ja juuri musiikkiopiston musiikinteoriaopettaja kehui hänen laulutaitoaan, ja käski jatkamaan lauluharrastusta. (Sibeliusakatemian käynyt ihminen).
Silti vuodesta toiseen lapsemme musiikin numero on todistuksessa aina 9. Mitä pitäisi vielä tehdä, että opettaja antaisi sen kympin?
Työapaikallani nousi kerran esiin kysymys paljonko on neljäsosa jostakin luvusta. Minulla oli lukion päästötodistuksessa huono numero matematiikassa, mutta pystyin heti kertomaan tuloksen. Kyseessä oli sen verran helppo luku. Nuorempi kollega ei uskonut minua vaan alkoi selvittää asiaa kännykän laskimen avulla.