Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?
Mulle tulee tähän vuodenaikaan mieleen lasten kevätjuhlat.
Kaikki ei niistä tietenkään tykkää, mutta kyllä itsestäni on aina ihana käydä omien lasten kevätjuhlissa ja nauttimassa siitä tunnelmasta, mikä siellä on.
Kommentit (621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi unettomista öistä, katkerasta puolisosta, seksittömästä suhteesta, riitaisasta erosta, vuoroviikko härdellistä,...
Noista ainoastaan viimeisellä on jotain tekemistä lapsien kanssa ja silloin vain, jos on eronnut. Minulla on ainakin seksiä enemmän kuin lapsettomalla ystävälläni. Ja sama tilanne taitaa olla miehellänikin, kun vertaa itseään sinkkukavereihinsa.
Mistä tiedät paljon ystäväsi harrastaa seksiä? Mulla on vaki seksikumppani, mutta en minä hänestä ja edellisistä ole kertonut kenellekään.
Ja miksi ihmeessä "enemmän seksiä" olisi automaattisesti hyvä asia? Kaikki eivät arvota elämäänsä sen kautta kuinka usein kyseistä aktiviteettia harrastaa.
Ei olekaan automaattisesti hyvä asia. Vastasin viestissäni lapsettomalle henkilölle, jonka mielestä lapsettomilla on enemmän seksiä. Lapsilla ei ole seksin määrän kanssa mitään tekemistä...paitsi että lapsellisilla sitä on ollut ainakin kerran 😀
Eikö vannoutunut vela saa missään vaiheessa muuttaa mieltään?
En minäkään väitä olleeni 13-vuotiaana vela ihan vaan siksi että en silloin kokenut olevani valmis äidiksi.
Siitä huomaan olevani sinut oman valintani kanssa, että nämä ketjut eivät enää triggeröi. Monia muita näkyy edelleen olevan helppo huudattaa.
Erikoista. Sukupuolta ja suuntautumista voi muuttaa vaikka viikottain. Sukupuolta voi virallisestikin muuttaa pelkällä ilmoituksella.
Ihminen muuttaa mieltään tuhansia kertoja elämässään, mutta vela on vela aina ja ikuisesti??
Jos on ollut vapaaehtoisesti lapseton vaikka 35 vuotiaaksi asti, ja sitten muuttaa mieltään, niin sekö aikaisempi mielipide ei ole koskaan ollut olemassakaan??
Vertailun vuoksi; joku on ollut vannouounut vihreiden kannattaja, ja sitten vaihtanut puoluekantaansa, niin hänkö ei koskaan ollutkaan vihreiden kannattaja?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omalla kohdallani lasten saaminen muutti arvomaailmaani, elämänkatsomustani ja kasvatti minua ihmisenä. Myöskin vastuu toisesta ihmisestä on syvempää kuin vaikka hoitolasten kohdalla.
Olin ensin jopa vela, sitten en heti saanut lapsia kun niitä lopulta halusin, joten kyllä- on kokemusta näistä eri elämäntilanteista aikuisena.
Lapsettomana hoidin muiden lapsia olemalla heistä täydessä vastuussa ptkiäkin aikoja ja ei se ollut ollenkaan sama asia kuin omien saaminen, vaikka ne hoidettavatkin ovat läheisiä ja rakkaita.
Äidinrakkaus- se olisi jäänyt kokematta miltä tuntuu rakastaa omaa lasta.
Et ollut vela (childfree) koska sinusta tuli vanhempi. Velalla ei ole koskaan lapsia.
Olit lapseton eli childless. Olisi kannattanut tehdä itsetutkiskelua aiemmin.
Se että pitää olla biolapsi että voi rakastaa "paremmin/oikeasti".... ajatteletko näin nyös adoptio/ottolapsista että he olisivat vähemmän rakastettavia.
Ja aika harvalla puoliso on sukulainen, ja silti pystyy rakastaa puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö vannoutunut vela saa missään vaiheessa muuttaa mieltään?
En minäkään väitä olleeni 13-vuotiaana vela ihan vaan siksi että en silloin kokenut olevani valmis äidiksi.
Saa mielipiteitä muuttaa. Mutta sitten ei ole enää vela jos alkaa haluta oman lapsen hankkimista. Silloin on lapseton, kunnes saa lapsen ja tulee vanhemmaksi
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. Sukupuolta ja suuntautumista voi muuttaa vaikka viikottain. Sukupuolta voi virallisestikin muuttaa pelkällä ilmoituksella.
Ihminen muuttaa mieltään tuhansia kertoja elämässään, mutta vela on vela aina ja ikuisesti??
Jos on ollut vapaaehtoisesti lapseton vaikka 35 vuotiaaksi asti, ja sitten muuttaa mieltään, niin sekö aikaisempi mielipide ei ole koskaan ollut olemassakaan??
Vertailun vuoksi; joku on ollut vannouounut vihreiden kannattaja, ja sitten vaihtanut puoluekantaansa, niin hänkö ei koskaan ollutkaan vihreiden kannattaja?
Sinä olet juuri niitä raivostuttavia mukaveloja, joiden takia kaikki oikeastikin vapaaehtoisesti lapsettomat saa kuunnella sitä hymistelyä siitä miten se mieli vielä muuttuu kun tulee se oikea mies vastaan tai ikää hiukan lisää. Miksi helvetissä olet 35 vuotta valehdellut kaikille?
"Ex-vela" on yhtä loogista kuin sanoa että "olin vanhempi mutta päätin etten halua olla vanhempi ja dumppasin lapset ja otin eron. Nyt olen jälleen vela."
Kyllä se vanhemmuus on ja pysyy. Ei sitä voi mielipiteillä muuttaa. Joko lapsia on tai ei ole.
Vela, eli vapaaehtoisesti lapseton on mielipide ja päätös. Sen voi muuttaa, eikä se päätöksen aikainen ajanjakso pyyhkiydy pois tai muutu toiseksi mielipiteen muuttumisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. Sukupuolta ja suuntautumista voi muuttaa vaikka viikottain. Sukupuolta voi virallisestikin muuttaa pelkällä ilmoituksella.
Ihminen muuttaa mieltään tuhansia kertoja elämässään, mutta vela on vela aina ja ikuisesti??
Jos on ollut vapaaehtoisesti lapseton vaikka 35 vuotiaaksi asti, ja sitten muuttaa mieltään, niin sekö aikaisempi mielipide ei ole koskaan ollut olemassakaan??
Vertailun vuoksi; joku on ollut vannouounut vihreiden kannattaja, ja sitten vaihtanut puoluekantaansa, niin hänkö ei koskaan ollutkaan vihreiden kannattaja?
Olet halunnut silloin vallitsevassa elämäntilanteessa olla lapseton. Vela taas ei halua niitä lapsia missään tilanteessa. Olet ehkä väittänyt olevasi vela mutta et sitä silti ollut.
No varmasti haluan jättää sen yläasteen tuoman vaiheen kokematta kun lapsi alkaa kaikesta yrityksestä huolimatta sosiaalisen paineen alla vetää vapea, nikotiinipusseja, pussikaljaa, lonkeroa, viiniä ja yrttisätkiä.
Se jatkuva kisailu kellä vanhemmalla on sitä tätä tuota enemmän ja parhaiten.
Ei ole rahaa tarpeeksi nyky-Suomen hinnoilla jälkikasvuun kun pieni palkka riittää nippa nappa säästäen itselle.
Siis lapseton.
Vierailija kirjoitti:
"Ex-vela" on yhtä loogista kuin sanoa että "olin vanhempi mutta päätin etten halua olla vanhempi ja dumppasin lapset ja otin eron. Nyt olen jälleen vela."
Kyllä se vanhemmuus on ja pysyy. Ei sitä voi mielipiteillä muuttaa. Joko lapsia on tai ei ole.
----
Vela on nimenomaan mielipide, vanhemmuus ei. Harvinaisen ontuva vertaus.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että lapsettomana jään paitsi niistä tilanteista kun lapsen käytöksen takia pitää olla vain kotona. Jos lapsi esim. on kova huutamaan tai riehumaan, niin eihän sen kanssa voi mennä mihinkään omaa takapihaa pidemmälle. Siinä jää kirjastot, kahvilat, kauppareissut yms. odottamaan että lapsi kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. Sukupuolta ja suuntautumista voi muuttaa vaikka viikottain. Sukupuolta voi virallisestikin muuttaa pelkällä ilmoituksella.
Ihminen muuttaa mieltään tuhansia kertoja elämässään, mutta vela on vela aina ja ikuisesti??
Jos on ollut vapaaehtoisesti lapseton vaikka 35 vuotiaaksi asti, ja sitten muuttaa mieltään, niin sekö aikaisempi mielipide ei ole koskaan ollut olemassakaan??
Vertailun vuoksi; joku on ollut vannouounut vihreiden kannattaja, ja sitten vaihtanut puoluekantaansa, niin hänkö ei koskaan ollutkaan vihreiden kannattaja?
Olet halunnut silloin vallitsevassa elämäntilanteessa olla lapseton. Vela taas ei halua niitä lapsia missään tilanteessa. Olet ehkä väittänyt olevasi vela mutta et sitä silti ollut.
Kuka niin sanoo ja missä on virallisesti määritelty, että vela tarkoittaa kiveen hakattua tilannetta?
Ihminen on saattanut olla vela, mutta muuttanut mieltään. Et taida ymmärtää, että vela on mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen, että lapsettomana jään paitsi niistä tilanteista kun lapsen käytöksen takia pitää olla vain kotona. Jos lapsi esim. on kova huutamaan tai riehumaan, niin eihän sen kanssa voi mennä mihinkään omaa takapihaa pidemmälle. Siinä jää kirjastot, kahvilat, kauppareissut yms. odottamaan että lapsi kasvaa.
Voi kun jäisikin. Etkö muka ikinä ole noissa törmännyt riehuvaan lapseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. Sukupuolta ja suuntautumista voi muuttaa vaikka viikottain. Sukupuolta voi virallisestikin muuttaa pelkällä ilmoituksella.
Ihminen muuttaa mieltään tuhansia kertoja elämässään, mutta vela on vela aina ja ikuisesti??
Jos on ollut vapaaehtoisesti lapseton vaikka 35 vuotiaaksi asti, ja sitten muuttaa mieltään, niin sekö aikaisempi mielipide ei ole koskaan ollut olemassakaan??
Vertailun vuoksi; joku on ollut vannouounut vihreiden kannattaja, ja sitten vaihtanut puoluekantaansa, niin hänkö ei koskaan ollutkaan vihreiden kannattaja?
Olet halunnut silloin vallitsevassa elämäntilanteessa olla lapseton. Vela taas ei halua niitä lapsia missään tilanteessa. Olet ehkä väittänyt olevasi vela mutta et sitä silti ollut.
Kuka niin sanoo ja missä on virallisesti määritelty, ett
Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n mukaan: Vapaaehtoisesti lapseton, eli vela, haluaa elää elämänsä ilman omia lapsia. Jos teet niitä lapsia vasta myöhemmällä iällä niin ethän sinä silloin ole elänyt elämääsi ilman lapsia, eli et täytä kriteeriä.
Väärin. Vela on sellainen joka on tehnyt päätöksen olla hankkimatta lapsia. Siis PÄÄTÖS.
Päätöksen voi muuttaa, ja päätöksenteko hetkestä ETEENPÄIN hän ei ole enää vela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä tulee mieleen, että lapsettomana jään paitsi niistä tilanteista kun lapsen käytöksen takia pitää olla vain kotona. Jos lapsi esim. on kova huutamaan tai riehumaan, niin eihän sen kanssa voi mennä mihinkään omaa takapihaa pidemmälle. Siinä jää kirjastot, kahvilat, kauppareissut yms. odottamaan että lapsi kasvaa.
Voi kun jäisikin. Etkö muka ikinä ole noissa törmännyt riehuvaan lapseen?
Olen. Tarkoitinkin nyt normaaleja ihmisiä jotka ottavat muut huomioon, he jäävät kotiin jos lapsi ei osaa olla kunnolla. Kaikenlaiset ongelmatapaukset toki raahaavat huutavat vauvansa ja taaperonsa julkisille paikoilla häiriköimään.
Vierailija kirjoitti:
Minä saan nukkua omassa sängyssäni yksin ihan niin pitkiä yöunia kuin haluan, kenenkään häiritsemättä. Saan myös syödä ihan mitä kulloinkin haluan, muista välittämättä.
Niin minäkin. Mutta mikään elämässä ei ole ollut ihanampaa ja jotenkin sellaisella alkukantaisella tavalla enemmän oikein, kun nukkuminen oma lapsi kainalossa tuhisten. Ihanaa on oma uni ja oma rauha, mutta tuhannesti ihanampaa tuo. Omat lapset on jo aikuisia, kunpa joku päivä saisi oman pienen lapsenlapsen kainaloon nukkumaan.
Mitkä on sinun vahvat argumentit sille, että vapaaehtoisesti lapseton voi mielestäsi haluta ja hankkia lapsia? Vastentahtoisestiko se vela niitä sitten tekee?