Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?

Itse kärsin torikammosta ja tuollaiset kevätjuhlat, joissa on pakko olla isossa joukossa hiljaa pitkään on todella piinaavia minulle. Olen myös ujo ja ahdistun helposti.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi jatkaa sinun sukuasi, sinun geenejäsi.

Äitiyden onni, pienen vauvan suloisuus. Kyllä se on ihan totta, usko pois.

Kaikki eivät pidä vauvaa suloisena. Tai koe äitiyttä onnellisena.

Sinun sukusi ja geenisi jatkuvat puolikkaana lapsessa, kyllä. Myös ne huonot geenit ja huonot piirteet.

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Vierailija kirjoitti:

Itse kärsin torikammosta ja tuollaiset kevätjuhlat, joissa on pakko olla isossa joukossa hiljaa pitkään on todella piinaavia minulle. Olen myös ujo ja ahdistun helposti.

Minulla ei ole mitään kammoja tai ahdistuksia, mutta olihan se melkoisen tuskallista istua lasten mittakaavassa olevilla puupenkeillä kuumassa salissa tunti kuuntelemassa epävireistä hoilausta, viulun rääkkäystä jne. Kummitytön mieliksi menin. 

Perheväkivalta? Jos omat lapset kääntyy rikollisiksi? Lapsista tulee narkkareita? Lapset hakkaavat/mrhaavat omat vanhempansa?

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Imetys oli yksi elämäni kamalimmista kokemuksista. 

t. kahden äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat tuoneet kertoimen 10 omiin tunteisiin. Huoli, rakkaus, tulevaisuudenpelko ja - toivo,  Vanhemmuus on myös tuonut käsittämättömän määrän vastuuta.

Lapsettomana elämä olisi varmaankin tietyllä tavalla tasaisempaa, mutta näin kolmen jo lähes aikuisen lapsen isänä,ei tarvitse ainakaan miettiä oman elämän tarkoitusta. 

 

Eipä ole tullut koskaan mieleenkään miettiä oman elämän tarkoitusta. Sehän tarkoitus tulee siitä kun tänne syntyy. 

Aika pelottavaa ja surullistakin että jotkut kokevat elämänsä niin turhaksi että vain lapset voivat sen pelastaa. Mistä tuo merkityksettömyyden tunne kumpuaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat tuoneet kertoimen 10 omiin tunteisiin. Huoli, rakkaus, tulevaisuudenpelko ja - toivo,  Vanhemmuus on myös tuonut käsittämättömän määrän vastuuta.

Lapsettomana elämä olisi varmaankin tietyllä tavalla tasaisempaa, mutta näin kolmen jo lähes aikuisen lapsen isänä,ei tarvitse ainakaan miettiä oman elämän tarkoitusta. 

 

Eipä ole tullut koskaan mieleenkään miettiä oman elämän tarkoitusta. Sehän tarkoitus tulee siitä kun tänne syntyy. 

Totta varmaan tuokin, että toisilta ei löydy syvällistä pohdintaa asioista.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Ja sitten toinen näkökulma: vauvan haisevat puklut ja niskapaskat, rintatulehdus ja haavoille järsityt nännit, kivuliaat potkut kylkiluihin ja jatkuva närästys, sisarusten väliset tappelut ja vänkäämiset, yhteisen loman stressi, yhteinen arki jatkuvana aikatauluttamisena ja juoksemisena, lapsen oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen, nähdä pienen ihminen tuska ja kärsimys, nähdä isovanhempien muistisairaus, lasten kavereiden törkeän käytöksen kohtaaminen, trampalta putoaminen ja permanenttitussilla seinien töhriminen. Lista on loputon. 

t. äiti, joka ei elä yksisarvismaailmassa

Vierailija kirjoitti:

Se rakkaus lapseen. Ja lapsen rakkaus äitiinsä. Tuntuu niin hyvältä, kun lapsi tulee syliin hakemaan lohtua, tulee kainaloon katsomaan telkkua tai kotiin tullessani huutelee, että "äiti kulta rakas!!". Tuntuu, että tämä on sitä kaikista tärkeintä elämässä.

Minusta tuo olisi kamalaa. En halua ketään toukkaa kainaloon katsomaan telkkaria kanssani. En halua, että kukaan on minusta riippuvainen, yrittää tarrata minuun tai tarvitse minua sillä tavalla kuin lapsi vanhempaansa. En halua kantaa vastuuta kenestäkään toisesta, vain itsestäni.

olemme lapsettomia. erosimme kirkosta ettei tarvitse kummiksi ryhtyä. siltikin perinnön toivossa kutsuvat jos mihinkin räkäisen pennun nimppareille. heillä kova pohdinta keille meidän perintö ohjautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen halaukset ja aidot hellyydenosoitukset. Sanat:"Äiti olet rakas!"💖

Saa niitä puolisolta tai kumppanilta. 

Lapsen halausta et saa puolisolta.

Luojan kiitos. En ole koskaan käsittänyt lapsen halauksen ns. ihanuutta. Minusta se on vain inhottavaa.

Oletko käsitellyt asiaa koskaan ammattilaisen kanssa? Taustallahan saattaisi olla esimerkiksi jokin trauma, tai autismi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kärsin torikammosta ja tuollaiset kevätjuhlat, joissa on pakko olla isossa joukossa hiljaa pitkään on todella piinaavia minulle. Olen myös ujo ja ahdistun helposti.

Minulla ei ole mitään kammoja tai ahdistuksia, mutta olihan se melkoisen tuskallista istua lasten mittakaavassa olevilla puupenkeillä kuumassa salissa tunti kuuntelemassa epävireistä hoilausta, viulun rääkkäystä jne. Kummitytön mieliksi menin. 

Kuulostaa kamalalta 😂

Kaverini jumaloi musiikkia harrastavia lapsiaan, ja on pyytänyt minuakin mukaan lastensa konsertteihin ja juhliin. Kaverini on täysin sävelkorvaton, ei hän sitä muuten kestäisi saati ihailisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen halaukset ja aidot hellyydenosoitukset. Sanat:"Äiti olet rakas!"💖

Saa niitä puolisolta tai kumppanilta. 

Lapsen halausta et saa puolisolta.

Luojan kiitos. En ole koskaan käsittänyt lapsen halauksen ns. ihanuutta. Minusta se on vain inhottavaa.

Oletko käsitellyt asiaa koskaan ammattilaisen kanssa? Taustallahan saattaisi olla esimerkiksi jokin trauma, tai autismi. 

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset ovat erilaisia? Ei siihen mitään traumoja tarvita, että pitää eri asioista kuin sinä. Lapset ovat usein melkon rajuja ja intensiivisiä. Kaikki eivät pidä sellaisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Minulla rakkaus ja yhteisöllisyys on ihan muuta kuin tuo mitä kuvasit. Kaikki kuulostaa kamalalta listaltasi. Sori.

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivalta? Jos omat lapset kääntyy rikollisiksi? Lapsista tulee narkkareita? Lapset hakkaavat/mrhaavat omat vanhempansa?

Ovatko nuo mielestäsi myönteisiä asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen halaukset ja aidot hellyydenosoitukset. Sanat:"Äiti olet rakas!"💖

Saa niitä puolisolta tai kumppanilta. 

Lapsen halausta et saa puolisolta.

Luojan kiitos. En ole koskaan käsittänyt lapsen halauksen ns. ihanuutta. Minusta se on vain inhottavaa.

Oletko käsitellyt asiaa koskaan ammattilaisen kanssa? Taustallahan saattaisi olla esimerkiksi jokin trauma, tai autismi. 

Olen eri, mutten myöskään missään nimessä haluaisi, että joku lapsi halaisi minua. Se tuntuu vastenmieliseltä. Ihan terve olen, minulla on rakas perhe ja ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Ja nämä samat mamman kultahiput huutavat, kiljuvat, riehuvat, kiusaavat, kiroilevat, kaivavat nenää, koskettelevat tahmein sormin joka paikkaan, piereskelevät, käyvät p*skalla.

t. Lasten kanssa työskentelevä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä voisi edes tiivistää muutamaan lauseeseen? Pienet vauvan kädet, imetyksen ihmeellisyys, vauva mahassa polskimassa ja potkimassa, sisarusten välinen rakkaus ja kasvaminen, yhteiset lomat, yhteinen arki, lapsen oppimisen kokemukset, haastavilla hetkillä tukeminen, nähdä kauniin pienen ihmisen kasvavan, nähdä isovanhempien onni, isovanhempien ja lapsenlasten ilo ja kiintymys, lasten kavereihin tutustuminen, päästä taas tekemään lasten juttuja yhdessä, kuten lukemaan yhdessä kirjoja, trampalle hyppimään, maalaamaan, yms. Lista olisi loputon. Miten rakkautta ja yhteisöllisyyttä voi tiivistää? 

Imetys oli yksi elämäni kamalimmista kokemuksista. 

t. kahden äiti

Alapeukuttajat eivät ilmeisesti ole tietoisia esimerkiksi haavaisesta nännitulehduksesta tai rintatulehduksesta ynnä muista imetykseen liittyvistä vaivoista. 

Vanhemmille, jotka laittavat lapsensa viulutunneille ja pakottavat porukan kuuntelemaan tämän kultamussukan vingutusta joka julmetun juhlissa, on erityinen paikka helvetissä.