Lapset jäi tekemättä. Sitä sopivaa aikaa ei vaan koskaan tullut.

Vierailija kirjoitti:

Avainsana ovat ne "puitteet". Vaatimukset siitä että mitkä ovat riittäviä puitteita nousevat koko ajan. Useimmat katsovat, että lapsia ei voi hankkia ennen kuin esimerkiksi molemmilla vanhemmilla on vakinainen työsuhde ja asuntona on omakotitalo tai vähintään tilava rivitalonpätkä.

Eiköhän ne riittävät ”puitteet” ole useimmille hyvä parisuhde ja luottamus työllistymiseen tulevaisuudessa, vaikka työtä ei sillä hetkellä olisikaan. Toisaalta naisten kriteerit parisuhteelle ovat nousseet ja samalla kun miesten sitoutumishalukkuus sopivassa perheenperustamisiässä on heikentynyt. Lisäksi luotto turvattuun toimeentuloon on rapautunut. Yksinkertaiset toiveet ovat muuttuneet vaikeammin saavutettaviksi.

Muistan joskus nuorena parikymppisenä kuukautisten alkaessa, kun usein ajattelin, että hienoa. Taas ainakin yksi kuukausi aikaa rakentaa elämään valmiuksia lisää ennen kuin lapsi tulee. Ei se hedelmällinen aika lopulta niin pitkä ollut. Alta kolmikymppisenä aloin jo hieman huolestua. Lopulta lääkäreitä tarvittiin pitkään lapsen saamiseksi. Ja näin 42-vuotiaana vuotokin on tainnut jo loppua, ainakin toistaiseksi. 

Siinä nuorena aikuisena lapsia kannattaisi jo harkita. Ainakin minun nuoruudessani 18-19 v. tai jopa 20 v. raskautuminen olisi ollut vanhemmilleni kauhistus eikä ihana perhetapahtuma. Jokin meni vikaan menneiden vuosikymmenien asenneilmapiirissä ja sitä sitten toitotettiin, miten eletään elämää opintojen ja työn teon kautta, ja lapset ja perhe tulevat jos tulevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.

Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa. 

Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa. 

Olen eri mieltä. 

Lapsen voi tehdä vähän huonompaakin taloustilanteeseen ja nuorempanakin. Nuorena jaksaa ja kyllä se elämä jotenkin kantaa.

Lapsi vie kyllä aikaa ja energiaa, mutta tuo merkitystä ja tarkoitusta elämään ja näiden voimalla ihminen jaksaa ihmeen paljon.

Mutta jos itsellä tai kumppanilla on ongelmia päihteiden kanssa, mielenterveysongelmaa tai väkivaltaista käytöstä, lasta ei pidä hankkia.

Suosittelen kierukkaa tai piuhojen katkaisua tuossa tapauksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ankea vanhuus odotettavissa,jos satut elämään niin pitkään..lapseton ja yksinäinen..

Tunnen perheen, jossa on 8 aikuista lasta eikä yksikään heistä käy katsomassa iäkästä äitiään.

Meitä on neljä noin viiskymppistä sisarusta eikä kukaan ole käynyt katsomassa viimeisiä kuukausiansa hoitokosiaa elävää "ukkoa" kertaakaan- joka aikoinaan oli turhan toistuvasti viinaraivohullu lapsiperheen faija

Sitä saa mitä tilaa. Toivomme vaan että potkaisee tyhjää eikä perunkirjoituksessa löydy mitään källejä jälkipolville. Kukaan ei ole kiinnostunut perimisistä vaan siitä että saadaan kirja kiinni mahdollisimman nopeasti ja riidattomasti, jotta voidaan unohtaa koko tapaus pysyvästi. Jos hänellä ei olisi sisaruksia elossa, saisi hyvin yksinäiset hautajaiset.