Eikö se ole hieman outoa, että neljääkymmentä lähenevä ihminen on edelleen sinkku?
Varsinkin kun henkilö - mies tai nainen - on ilmaissut haluavansa pariutua, mutta sopivaa kumppania ei löydy. Missä siis mättää? Mistä voisi löytää puolison?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
osa pitää sinkuudesta. Mieluummin sinkku kuin jonkun kanssa. Ainakin saa olla rauhassa ja elää oman näköistä elämää ja tehdä mitä huvittaa. Parisuhde voi olla myös rasite.
Nyt olikin kyseessä sinkuista, jotka haluavat puolison.
Mikäs sille voi ettei ole kelpo tapaus sinkkumarkkinoilla parisuhteeseen kun ihmiset ei halua olla sellaisen kanssa joka on sairaus. Ei se omasta halusta kiinni ole vaan siitä ettei nyt vaan satu kelpaamaan sellaisena kun on varsinkin kun asialle ei itse voi YHTIKÄS MITÄÄN.
No jos katsoo tuolla Instagram Threadsissa noita sinkkuja, niin ei ole yhtään ihme, että ovat olleet pitkään sinkkuja.
Olen 40-vuotias nainen, joka ei ole koskaan seurustellut. Seksiä olen harrastanut 3 eri miehen kanssa. Näistä viimeisin on ollut pitkäaikainen seksisuhde. Toivon kuitenkin löytäväni parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs sille voi ettei ole kelpo tapaus sinkkumarkkinoilla parisuhteeseen kun ihmiset ei halua olla sellaisen kanssa joka on sairaus. Ei se omasta halusta kiinni ole vaan siitä ettei nyt vaan satu kelpaamaan sellaisena kun on varsinkin kun asialle ei itse voi YHTIKÄS MITÄÄN.
Jolla on sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs sille voi ettei ole kelpo tapaus sinkkumarkkinoilla parisuhteeseen kun ihmiset ei halua olla sellaisen kanssa joka on sairaus. Ei se omasta halusta kiinni ole vaan siitä ettei nyt vaan satu kelpaamaan sellaisena kun on varsinkin kun asialle ei itse voi YHTIKÄS MITÄÄN.
No jos yrittäisit etsiä ihmisen, jolla on sama sairaus kuin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Outoa? No, ehkä jos maailmassa olisi edes yksi mies, joka osaisi laittaa sukkansa pyykkiin, lukea kokonaisen kirjan ja keskustella ilman että mainitsee moottoriöljyt, niin olisin varattu jo ajat sitten.
Täydellisesti sanottu! Tämän takia juuri olenkin suosittu naisten keskuudessa. Rohkeasti keskusteluja ja kiinnostusta jutella myös naisten asioista niin kyllä toimii. Minulle tällä viikollakin yksi nainen sanoi kun utelin jutteleeko miehet yleensä paljon, kuulemma juttelee, mutta vastasi että minulle voi sanoa ihan mitä vaan ja nimenomaan siitä se juttu lähtee. Mies 40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku kai siksi että olen jonkinlainen demiseksuuali. En juokse pimpsukan perässä. Tavallaan haluaisin löytyy kumppanin joo, mutta ei ole sellaista himoa, että jaksaisi tehdä asian eteen jotain. Ajatellut, että tulee vastaan jos tulee. Jos ei tule, niin sitten ei.
Jos et näe naisia muuna kuin pimpsukkana niin sinä olet se ongelma ja ei ole tulossa vastaan. Pipuleista on nimittäin maailmassa aikamoinen ylitarjonta, ja tuo asenne kertoo ettei sinulla ole mitään muuta annettavaa ja todennäköisesti sekin on paskaa.
Tuo kommentoijahan nimenoimaan ei näe naisia pimpsukkana kun ei pelkästään se mielessä naista hae.
Vierailija kirjoitti:
En minä ole outo maailma on. Jos miehet eivät kestä, että nainen tienaa enemmän, on korkeakoulutettu ja osaa vaihtaa renkaat, niin vika ei ole minussa.
Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä deittimaailmassa, vain sinun päässäsi suttaa
Itse olen varmastikin sitten "vähän outo" kun olen noin 40, enkä eläessäni llut pdemmässä parisuhteessa; esimerkiksi niin, ettö olisin elänyt ja asunut kumppanini kanssa saman katon alla.
Hyvilläni ole siitä, että olen päässyt irti, jos sellaista tunnetta itselläni edes koskaan on ollutkaan, että olisin valmis saati halukas elämään lähes kenen hyvänsä kanssa parisuhteessa. Kyllä. kyllä varmasti olen ja olen ollut nirso. Ja olen saanut kuulla joitain kertoja, että pitäsi ns. laskea rimaa.
Toisaalta miksi? Itselleni minä toivoisin saavan mahdollsiuuden olla ja elää parisuhteessa. Mutta tyhjän saa varmasti pyytämttäkin, niinpä jatkossakin aiot pitää kiinni, joistain seikoista ja piirteistä josita en ole valmis tinkimään.
Tiedän, ettei minun tarvitse paiytua kenen hyvänsä kanssa ja voin odttaa mahd, kumppanin täyttävän kriteerini "riittävän hyvin" , koska tiedostan voivani elää monin tavoin laadukasta ja hyvää elämää, ainakin enimmäkseen sinkkunakin, joka on itselleni parempii vaihtoehto kuin yrittää elää parisuhteessa vain, jotta voisi mahd- sanoa olevansa parisuhteessa, enkä (iki)sinkkuna. Täydellinen ei tarvitse olla, enkä ole itsekäään mutta sinkkuan olokin on ihan hyvä vaihtoehto kuin väljehtynyt parisuhde, joka ei edes jo sen alkaessa tuntuisi enempi yritykseltä olla tosien kanssa kuin molempien jakamalta toiveelta, jossa meistä kumpikin haluaisi olla ja elää tosein kanssa yhdessä
Aapee on outo.
kyselee ihan outoja.
Eiköhän Ihan kaikki maailman asiat ole kummallisia. Ihan kaikki!
Riippuu niin siitä, miten asiaa tarkastelet. Saat KAIKEN kummalliseksi, niin halutessasi
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku, koska en ole tavannut miestä, joka olisi yhtä kiinnostava kuin oma elämäni. Kun sellainen löytyy, ilmoitan kyllä kaikille mutta en pidätä hengitystäni.
Sekin on sinkkuuden syy. Ja tekstistäsi on luettavissa, ettet ole kovinkaan kiinnostava tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia koska on vaikea löytää sopivaa. Ellei ole sopivien ihmisten magneetti.
Ei se kyllä ole. Jos kumppanin haluaa niin se on todella helppo saada. Minä en muista olenko ollut oikein ollenkaan sinkku sen jälkeen kun täytin 20v ja niitä seurustelukumppaneita on ollut yli kymmenen. Viimeisin on vaimoni. 16 vuotta yhdessä. Mies 40v
Missä tapasit vaimosi? 16 vuotta sitten ei ollut tinderiä ja ihmiset olivat toistensa kanssa tekemisissä baareissa yms. paikoissa. Nyt tämä ei onnistu.
Suomi24 Treffit. Oikeastaan kaikki kumppanit olen tavannut netin kautta. Parikymmentä vuotta sitten lehti-ilmoituksellakin tuli jono yh-äitejä joiden kanssa n
Luonnollisesti vaimo on tietoinen?
Vierailija kirjoitti:
Mielummin isken jonkun varatun naisen tai oon yksin kun otan jonkun 30-40 vuotiaan sinkkunaisen. Varmasti jotakin ongelmia kun ei kellekkään kelpaa.
Miksi oletat ettei "kelpaa" kellekään? Ite oon ainakin ihan omasta tahdostani ollut sinkku 10v. Sitä ennen parisuhteessa aina.
Löysin sen oikean, mistä kaikki haaveilee, mutta mun elämäntilanne oli sellainen, että tajusin ettei voitu olla yhdessä. Ja en oo sen jälkeen ollut parisuhteessa, en koe oikeaksi olla muiden kanssa. Musta se olisi väärin sitä uuttakin kohtaan, kun tietäisin itse, etten osaisi ajatella häntä samoin kuin sitä joka tuntui tosirakkaudelta.
Jännästi sitä tottuu olemaan yksin. En enää edes kaipaa mitään näin 35v. Vaikea kiinnostua edes ajatuksena treffeillä käymisestä. Joskus ennen sitä kyllä mietin.
Enempi ihmettelen ihmisiä, joille muiden sinkkuus tuntuu olevan ongelma tai jotka tekee johtopäätöksiä muista parisuhdestatuksen kautta. Tehkää itse omat elämänvalintanne. Tottakai aina löytyy joku jos oikein haluaa, mutta olen ainakin itse kokenut, etten halua mitään "ihan ok"- parisuhdetta. Oon ollut sellaisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs sille voi ettei ole kelpo tapaus sinkkumarkkinoilla parisuhteeseen kun ihmiset ei halua olla sellaisen kanssa joka on sairaus. Ei se omasta halusta kiinni ole vaan siitä ettei nyt vaan satu kelpaamaan sellaisena kun on varsinkin kun asialle ei itse voi YHTIKÄS MITÄÄN.
No jos yrittäisit etsiä ihmisen, jolla on sama sairaus kuin sinulla?
🤦
Outoa tai ei, mutta olin nuorempana kahdessa lyhyehkössä (joitakin vuosia) avoliitossa. Ensimmäinen mies oli todella kontrolloiva. Toinen oli äärimmäisen itsekäs, meni miten tahtoi, ei juuri osallistunut perheemme vauva-arkeen. Sen jälkeen ei aluksi ehtinytkään niin juoksemaan treffeillä ja huomasin myös, että monet miehet eivät halua treffailla yksinhuoltajia. Nyt viidenkympin korvilla on tietenkin jo kauneuskin kadonnut. Nyt olisi aikaa, mutta arjessa en tapaa sinkkumiehiä ja deittipalstoilla harvoin saa miehiä keskustelemaan kunnon tutustumiseen asti ja ne jotka saa, ovat sellaisia yli-ihmisiä, että heillä on varaa valita nuorempi ja kauniimpi kumppani. En ole keksinyt ratkaisua tilanteeseen. Ehkä joku, jolle pariutuminen on helppoa, voisi avata miten se tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Mielummin isken jonkun varatun naisen tai oon yksin kun otan jonkun 30-40 vuotiaan sinkkunaisen. Varmasti jotakin ongelmia kun ei kellekkään kelpaa.
Ethän sinä kään ole kelvannut. Et ole uskomaton elämän ihme.
Hmm. Ei niin kovin outoa, mutta tuollaisen kysely moisesta täällä on kyllä erikoista. Ihan kuin yrittäisit tehdä ihmisestä kummallisen ihan tarkoituksellisesti.
Jotenkin tyhmää.
30 v nainen voi ottaa vaikka jo pari/kolme kissaa ja valmistautua yksinäiseen keski-ikään