Jos ihminen sanoo olevansa rehellinen tai suora, se tarkoittaa yleensä tahditonta ja toisten rajat ylittävää. Oletko huomannut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole välttämättä, vaan sanoo niin kuin asiat ajattelee tai ei osaa mielistellä ja kielistellä. Parempi jonkin sortin rehellisyys kuin valheellinen lipevyys.

Niin samaa mieltä. En ole oppinut mielistelemään, sanon asiat niin kuin ne on. En ole kuitenkaan impulsiivinen vaan osaan suodattaa, joten en päästele mitä sylki suuhun tuo. Suodattamaton ihminen päästelee mitä sylki suuhun tuo. Eli en vastaa apn tarkoittamaa, vaikka sanon mielipiteeni suoraan, mikäli tarpeen on.

Milloin koet, että on tarpeen sanoa mielipide suoraan? 

Silloin kun hän puhuu loukkaavasti?

 Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Et ole tainnut koskaan tavata rehellistä ihmistä. Vaihda ihmeessä työpaikkaa ja valitse ystäväsi tarkoin. Rehellinen ihminen ei loukkaa toista henkilökohtaisuuksiin menemällä!

Tämä ketju mennyt minulta ohi.

Lukemattomia erinomaisia vastauksia.

Rehellinen, mutta diplomaattisesti ja

hillitysti. Tähän auttaa oma tunneäly ja

tilannetaju. Ihminen on yllättävän

sentimentaalinen olento. 

"Vastaus kysymykseesi: minun tyyliin ei kuulu toisen ihmisen henkilökohtaisuuksiin meneminen. Minä kykenen työssäni ammatillisuuteen ja kestän erilaisuuden. Muutoinkin rehellinen pysyy asiassa, ei henkilöidy. Mitä ystäviin ja muihin työn ulkopuolella oleviin tulee, voin valita."

Väitätkö siis, että jos työkaverisi menee jatkuvasti henkilökohtaisuuksiisi, ja on sinua kohtaan epäystävällinen, pysyt vain tyynenä, etkä anna minkäänlaista palautetta? Edellisessä viestissä joku kertoi, että hän toimii niin kauan tökerösti, ellei toinen puolustaudu. No miten näitä loukkaavia rehellisiä kohtaan puolustaudutaan, jos ei halua mennä samalle tasolle kuin he?

Miten tukkia tällaisen "rehellisen", mutta ilkeän ihmisen suun? Jollakin nasevalla kommentilla.

Nimim. kyllästynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on kaksi vastakkaista näkemystä, tarkoittaako suoruus aina loukkaavaa töksäyttelyä vai sitä, etttei kierrellä, kaarrella tai pelata pelejä.

 

Minulla on kysymys teille, joiden mielestä suoruus on aina loukkaavaa: saako teille sanoa oman mielipiteensä, jos te itse pyydätte sitä? Jos esim. kysyt, mitä tykkäät uudesta vaattestani

 

En tarkoita oman mielipiteen sanomisella töksäyttelyä, että vaatteesi on ruma. Näin sanoo töksäyttelijät. Heitä on todella vähän.

Suora mutta käytöstavat omaava ihminen ihminen sanoo, että ei tuo ole minun makuni mukainen vaate, mutta sinulle se sopii. 

Vai pitääkö teille sanoa, että ihan kiva vaate sinulla?

Neljättä kertaa nostan kysymykseni. Miksi kukaan ei vastaa. Onko kysymys liian suora?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Minä olen temperamenttinen. Kohdallani se ei tarkoita räväkkää, ilkeilevää ja toisista pahaa puhuvaa. Olen puhelias, nauravainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on kaksi vastakkaista näkemystä, tarkoittaako suoruus aina loukkaavaa töksäyttelyä vai sitä, etttei kierrellä, kaarrella tai pelata pelejä.

 

Minulla on kysymys teille, joiden mielestä suoruus on aina loukkaavaa: saako teille sanoa oman mielipiteensä, jos te itse pyydätte sitä? Jos esim. kysyt, mitä tykkäät uudesta vaattestani

 

En tarkoita oman mielipiteen sanomisella töksäyttelyä, että vaatteesi on ruma. Näin sanoo töksäyttelijät. Heitä on todella vähän.

Suora mutta käytöstavat omaava ihminen ihminen sanoo, että ei tuo ole minun makuni mukainen vaate, mutta sinulle se sopii. 

Vai pitääkö teille sanoa, että ihan kiva vaate sinulla?

Neljättä kertaa nostan kysymykseni. Miksi kukaan ei vastaa. Onko kysymys liian suora?

Olen rehellinen, en kuitenkaan impulsiivinen. Suodatan mielipiteitäni. Kun kysytään mielipidettäni jostain vaatteesta, vastaan, että tuo sopii sinulle. Kuuntelen raskasta metallia ja pukeudun sen mukaisesti ja näin ollen ihailen sen tyylistä pukeutumista. 

 

Vierailija kirjoitti:

"Vastaus kysymykseesi: minun tyyliin ei kuulu toisen ihmisen henkilökohtaisuuksiin meneminen. Minä kykenen työssäni ammatillisuuteen ja kestän erilaisuuden. Muutoinkin rehellinen pysyy asiassa, ei henkilöidy. Mitä ystäviin ja muihin työn ulkopuolella oleviin tulee, voin valita."

Väitätkö siis, että jos työkaverisi menee jatkuvasti henkilökohtaisuuksiisi, ja on sinua kohtaan epäystävällinen, pysyt vain tyynenä, etkä anna minkäänlaista palautetta? Edellisessä viestissä joku kertoi, että hän toimii niin kauan tökerösti, ellei toinen puolustaudu. No miten näitä loukkaavia rehellisiä kohtaan puolustaudutaan, jos ei halua mennä samalle tasolle kuin he?

Vastaus: esimies! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Minä olen temperamenttinen. Kohdallani se ei tarkoita räväkkää, ilkeilevää ja toisista pahaa puhuvaa. Olen puhelias, nauravainen. 

"Sanalla temperamentti kuvataan yksilöllisyyttä: kullekin ihmiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä. Sanoja temperamenttinen ja temperamentti käytetään usein arkikielessä kertomaan, kuinka joku on räiskyvä ja ilmaisee itseään voimakkaasti."

Mielessäni on henkilö, joka "temperamenttisuudellaan" perustelee sitä, mitä muut sanovat huonoksi käytökseksi.

Vierailija kirjoitti:

"Vastaus kysymykseesi: minun tyyliin ei kuulu toisen ihmisen henkilökohtaisuuksiin meneminen. Minä kykenen työssäni ammatillisuuteen ja kestän erilaisuuden. Muutoinkin rehellinen pysyy asiassa, ei henkilöidy. Mitä ystäviin ja muihin työn ulkopuolella oleviin tulee, voin valita."

Väitätkö siis, että jos työkaverisi menee jatkuvasti henkilökohtaisuuksiisi, ja on sinua kohtaan epäystävällinen, pysyt vain tyynenä, etkä anna minkäänlaista palautetta? Edellisessä viestissä joku kertoi, että hän toimii niin kauan tökerösti, ellei toinen puolustaudu. No miten näitä loukkaavia rehellisiä kohtaan puolustaudutaan, jos ei halua mennä samalle tasolle kuin he?

Työkaverini on impulsiivinen, suoraan laukoja ilman rajoja. Menee henkilöhtaisuuksiin, työpaikkakiusaaja sekä häiritsee työrauhaa. Ilmoitin esimiehelle, loppui. Tämä henkilö myös yrittää vetää mukaan, siinä onnistumatta. Miksi ei tehoa minuun? Olen aito ja rehellinen. 

Nämä tyypit käyttäytyvät työpaikallaan kuin kotonaan. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Minä olen temperamenttinen. Kohdallani se ei tarkoita räväkkää, ilkeilevää ja toisista pahaa puhuvaa. Olen puhelias, nauravainen. 

"Sanalla temperamentti kuvataan yksilöllisyyttä: kullekin ihmiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käytt

Olen temperamenttinen, eikä se vastaa kuvaamaasi! Sinun tulee hyväksyä se. Et vain voi tuomita toisia sen vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Minä olen temperamenttinen. Kohdallani se ei tarkoita räväkkää, ilkeilevää ja toisista pahaa puhuvaa. Olen puhelias, nauravainen. 

"Sanalla temperamentti kuvataan yksilöllisyyttä: kullekin ihmiselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käytt

On sinun mielikuva!

Mitä temperamenttiin tulee, on synnynnäinen, jota voi muokata. Kaikki ei sitä tee, vaan pitää sitä oikeutettuna. Mikäli temperamentti on hyväksytty lapsuudessa ja ei ole syyllistetty ja tai tuomittu, on oppinut erilaisia skeemoja ja näin ollen oppinut hillitsemään temperamenttiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Joo, löin sua just nyrkillä naamaan kun olen tällainen suoran toiminnan ystävä. Ei se ollut väkivaltaa, kerroin vain suoraan ja toiminnallisesti mielipiteeni!" :D

Varmaankin puhutaan puheesta.

autisti ei ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vastaus kysymykseesi: minun tyyliin ei kuulu toisen ihmisen henkilökohtaisuuksiin meneminen. Minä kykenen työssäni ammatillisuuteen ja kestän erilaisuuden. Muutoinkin rehellinen pysyy asiassa, ei henkilöidy. Mitä ystäviin ja muihin työn ulkopuolella oleviin tulee, voin valita."

Väitätkö siis, että jos työkaverisi menee jatkuvasti henkilökohtaisuuksiisi, ja on sinua kohtaan epäystävällinen, pysyt vain tyynenä, etkä anna minkäänlaista palautetta? Edellisessä viestissä joku kertoi, että hän toimii niin kauan tökerösti, ellei toinen puolustaudu. No miten näitä loukkaavia rehellisiä kohtaan puolustaudutaan, jos ei halua mennä samalle tasolle kuin he?

Työkaverini on impulsiivinen, suoraan laukoja ilman rajoja. Menee henkilöhtaisuuksiin, työpaikkakiusaaja sekä häiritsee työrauhaa. Ilmoitin esimiehelle, loppui. Tämä henkilö myös yrittää vetää mukaan, siinä o

Adhd häirikkö?

Ap on oikeassa. Suomessa häijy suora puhe on ollut hyvin sallittua, on liitetty rehellisyyteen, joka on hyve. Epäkohteliaan suorapuheisiin kannattaa käyttää heidän omaa lääkettään eli heittää päin naamaa rumatkin totuudet. 

Ihmisten elämä on tässä ja nyt, ei kannata saivarrella mitä empatiaa kenelläkin on. Et sinä saa tilaisuutta kaikille selittää viikon tai vuoden päästä asioita. Törpön maine jo on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut. Ja luonnehdintaan kuuluu yleensä myös sanapari "vahva persoona". Tällä sitten oikeutetaan huono käytös vaikkapa työpaikalla.

Tai räväkkä.

"Ku mä oon niin temperamenttinen." "Temperamentti" oikeuttaa käyttäytymään joka paikassa kuin "kotonaan". Parempi olisi jättää se huono käytös kotiin (jos sinnekään) kun lähtee ihmisten ilmoille.

Minä olen temperamenttinen. Kohdallani se ei tarkoita räväkkää, ilkeilevää ja toisista pahaa puhuvaa. Olen puhelias, nauravainen. 

"Sanalla temperamentti kuvataan yksilöllisyyttä: kullekin ihmiselle t

 

Ei ole mielipide- eikä mielikuvakysymys. AIvan jokaisella on se oma yksilöllinen temperamenttinsa, eikä se tarkoita pelkästään yhdenlaisia piirteitä tai tietynlaista käytöstä.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=temperamentti&sei=UP…

https://fi.wikipedia.org/wiki/Temperamentti

https://www.duodecimlehti.fi/duo16652