Uusperheen talous

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikein tuo menee. Harmittaa kai se syödä makaronia kun toinen syö pitsaa, mutta itse olet koulutustasosi, työsi ja lisääntymisasiasi päättänyt.

Sinun pitäisi tosin maksaa asumiskuluista suurempi osa, omasi ja lasten.

Osa talosta on miehen yrityksen käytössä ja miehen yritys maksaa miehelleni siitä vuokratuloja. Ostimme ison talon juurikin siitä syystä. Lisäki mainittakoon, että hänen asuinkulunsa laskivat muuton myötä ja hänen firman kulut laskivat myös, kun pystyi luopumaan osasta ulkopuolisilta vuokratuista varastotiloista.

Siis eikö talo ollut yhteinen?Mikset saa osaa noista tuloista?Ja mies varmaan syö enemmän kuin sinä ja lapset per henkilö,joten jos maksaa vain 1/4 ruuasta,ei ole reilua.

Lopeta maksamasta asumiseen liittyviä kuluja. Kannattaa ottaa selvää siitä kuinka oikeasti avioliitossa on elatusvelvollisuus miehellä sinuun ja sinulla lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja minkä helvetin takia olet tehnyt noin tyhmiä päätöksiä kun päätitte muuttaa yhteen. Sinähän tässä olet yksin kärsinyt. Menetit tuloja, asuinkulut kasvoi, ruokamenot kasvoi. Maksatte puoliksi vaikka leikitte yhteistä kotia ja tuloero melkoinen; MIKSI?? 

Ainoa kelpo vastaus tähän on, kuten jo eka vastaaja sanoi, että eroa. Ukko pihalle elämästäsi syömään pihviään yksin, niin jo helpottaa. 

En vastaa tähän kommenttiin. Vaan yleinen huomio.  Mennyt hulluksi Suomessa, kun insentiivi on olla mieluummin yksinhuoltaja kuin mennä naimisiin. Perheverotuksen mahdollisuus tulisi saada takaisin naimisissa oleville. 

Sitten ihmetellään miksi lapsia ei Suomessa enää tehdä samaan malliin. Insentiivit eivät ole kohdallaan. Ei hyödy naimisiinmenosta oikein mitenkään. Tuet monesti menetetään jne. 

 

 

 

Naimisissa oleminen ei palvele kapitalismia, sillä silloin on liikaa kotiäitejä. 

Harmittaa monet ilkeät kommentit tässä keskustelussa. Yritän vielä vääntää rautalangasta:

Minulla lapsillani oli ihan hyvä taloudellinen tilanne. Söimme hyvin, rahaa jäi säästöön, mitään ei puuttunut.

Lapsillani on hyvä isä, joka kantaa kortensa kekoon.

Menin naimisiin rakkaudesta ja ostimme talon, koska aviomieheni tarvitsi enemmän tilaa.

Rakastan aviomiestäni, enkä halua erota. Hän rakastaa minua, eikä halua erota.

Rahariidat tuli yllätyksenä, sillä oletus oli, että molemmat maksaa omat kulunsa, eikä kumpikaan yritä "hyötyä" toisesta millään tavoin.

Perustimme yhteisen tilin johon molempien piti laittaa yhdessä laaditun kuukausittaisen ruokabudjetin mukaisen summan rahaa. Minun oli tarkoitus laittaa se summa mitä minulta ja lapsilta on aina ennekin mennyt ja vähän päälle, jotta varmasti riittää ja hänen se, mitä hänellä on mennyt. Hän muutti summaa muuton myötä ja totesi, että hän maksaa saman verran, kuin minun ja lasten per naama kulut ovat olleet kuukaudessa. Tilanne nyt se, että rahat eivät tietenkään riitä. EI lähellekään.

Luin keskustelun läpi ja yritän vielä pelatsaa tilanteen niin, että lopetamme yhteisen tilin ja kokkaamme jatkossa omat ruokamme. Toivon mukaan kumpikaan ei enää kokisi epäreiluudentunnetta tämän jälkeen.

Nyt oikeesti, mikä parisuhde tämä tällainen on? Itsekäs m**u mies, joka ottaa kaikki palvelut vastaan. Pihalle ukko ja hanki itsellesi ihan oikea mies, ei tällaista vetelystä. Minkälainen ihminen käyttäytyy rakastaan kohtaan näin????

"Me molemmat siis koemme tilanteen epäreiluna. Hän kokee, että minun lapset syövät liikaa ja minä koen, että on epäreilua laittaa meidät katsomaan vierestä kun hän syö pitsaa meidän syödessä makaroonia. Näin niinkuin kärjistetysti."

Olisin muuttanut lapseni kanssa pois jo ihan ekasta tuollaisesta tilanteesta. 

Teidän arki on lastesi lapsuus, onko tämä se mitä haluat heillä olevan sitten lapsuudenmuistoinaan?

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa monet ilkeät kommentit tässä keskustelussa. Yritän vielä vääntää rautalangasta:

Minulla lapsillani oli ihan hyvä taloudellinen tilanne. Söimme hyvin, rahaa jäi säästöön, mitään ei puuttunut.

Lapsillani on hyvä isä, joka kantaa kortensa kekoon.

Menin naimisiin rakkaudesta ja ostimme talon, koska aviomieheni tarvitsi enemmän tilaa.

Rakastan aviomiestäni, enkä halua erota. Hän rakastaa minua, eikä halua erota.

Rahariidat tuli yllätyksenä, sillä oletus oli, että molemmat maksaa omat kulunsa, eikä kumpikaan yritä "hyötyä" toisesta millään tavoin.

Perustimme yhteisen tilin johon molempien piti laittaa yhdessä laaditun kuukausittaisen ruokabudjetin mukaisen summan rahaa. Minun oli tarkoitus laittaa se summa mitä minulta ja lapsilta on aina ennekin mennyt ja vähän päälle, jotta varmasti riittää ja hänen se, mitä hänellä on mennyt. Hän muutti summaa muuton myötä ja totesi,

No ei me täällä voida sille yhtään mitään, että mies muutti summaa. Tämä asia on täysin sinun ja miehesi välinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lähinnä tilanne siis niin, että minä maksan ruokatilille enemmän kuin mitä minulla ja lapsilla menisi." no herranen aika: älä maksa ruokatilille enempää mitä sinulta ja lapsilta menisi! Tee se kuittikontrolli. 

Laskin tarkasti minun lasten ruokamenot ennen yhteenmuuttoa ja silloin pystyimme syömään hyvin. Ehkä tosiaan nyt ainoa ratkaisu ennen mitään eropuheita on se, että luovumme yhteisestä ruokatilistä ja yhteisistä päivällisistä. Ei muuta kuin nimilappuja ruokapakkauksiin jatkossa ja molemmat kokkaa omat ruokansa. Turhauttavaa, mutta en oikein näillä annetuillakkaan neuvoilla muuta keksi.

Ja miksi siis tarkalleen ottaen ero ei ole vaihtoehto? 

Vierailija kirjoitti:

Nyt oikeesti, mikä parisuhde tämä tällainen on? Itsekäs m**u mies, joka ottaa kaikki palvelut vastaan. Pihalle ukko ja hanki itsellesi ihan oikea mies, ei tällaista vetelystä. Minkälainen ihminen käyttäytyy rakastaan kohtaan näin????

Rikas.

Mulla on ollut paljon rikkaita miehiä joten tiedän, miten rikkaat miehet ajattelevat.

Ap voi ottaa keskituloisen duunarin, ja alkaa sitten taas sen kanssa tapella rahasta.

Jotenkin tämä kaikki johtuu kasvatuksesta.

Ei enää ole oikeita perheitä eron jälkeen, vaan juuri tälläisiä kahden elintason liittoja.

Usein nainen hankkiutuu tässä tilanteessa raskaaksi.

Sitten niitä etuja alkaa taas tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää ei nyt auta, mutta näistä olisi tietenkin pitänyt sopia ENNEN naimisiinmenoa tai yhteisen kodin ostamista. 

Miksei ihmiset puhu...?!?

Puhuimme kyllä muutamaan otteeseen. Hän sanoi aina, että raha on vain rahaa eikä siitä kannata tehdä numeroa. Siitä olimme yhtämieltä, että minä maksan kaiken lapsiin liittyvän, sillä lapset eivät ole hänen lapsiaan. Hän sanoi myös oma-aloitteisesti, että voisi maksaa yhteisistä ravintolaillallisista ja muista humputuksista hiukan enemmän, mutta todellisuudessahan ne kaikki yhteiset menot loppuivat kuin seinään yhteenmuuton myötä. Olemme käynneet vain syömässä jotain halpaa kuten sushia lounasajalla tjs ja aina olen maksanut omani kokonaan ja välillä jopa hänenkin ruuat.

:D

Haluaisin kuulla nyt ihan oikeasti ap ne perustelut, että miksi et ole jo eronnut. 

Vierailija kirjoitti:

"Me molemmat siis koemme tilanteen epäreiluna. Hän kokee, että minun lapset syövät liikaa ja minä koen, että on epäreilua laittaa meidät katsomaan vierestä kun hän syö pitsaa meidän syödessä makaroonia. Näin niinkuin kärjistetysti."

Olisin muuttanut lapseni kanssa pois jo ihan ekasta tuollaisesta tilanteesta. 

Teidän arki on lastesi lapsuus, onko tämä se mitä haluat heillä olevan sitten lapsuudenmuistoinaan?

Samaa mietin. Lapset katsovat vierestä, kun bonusiskä vetää pizzaa naamaan antamatta lapsille mitään. On juu todella hienoa.

Olin itse samassa tilanteessa joskus ja voin kertoa, että tuo yhtäkkinen kulujen ja rahojen kyttääminen sekä eri elintasot tulivat yhteenmuuton jälkeen puskista. Itse turhauduin parin vuoden jälkeen ja tuntui, että lapsilta menee lapsuus pilalle rahariitojen takia, joten erosimme.

En osaa neuvoja antaa, muuta kuin että tuollainen tilanne syö sisältäpäin ja kerää katkeruutta. Puhumalla ei asiat selvinneet.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta maksamasta asumiseen liittyviä kuluja. Kannattaa ottaa selvää siitä kuinka oikeasti avioliitossa on elatusvelvollisuus miehellä sinuun ja sinulla lapsiin.

No kerropa meille kaikille muillekin tuosta elatusvelvollisuudesta, josta lainsäätäjä ei ole määritellyt, että paremmintienaavan tulee elättää huonommintienaava.

Älä vaan sano että sinä teet kaikki kotityötkin. Mies sai itselleen ilmaisen piian ja reiän. Ei se rakkautta ole. Eroa, niin saat taas tuet ja oman osuuden omakotitalosta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta maksamasta asumiseen liittyviä kuluja. Kannattaa ottaa selvää siitä kuinka oikeasti avioliitossa on elatusvelvollisuus miehellä sinuun ja sinulla lapsiin.

No kerropa meille kaikille muillekin tuosta elatusvelvollisuudesta, josta lainsäätäjä ei ole määritellyt, että paremmintienaavan tulee elättää huonommintienaava.

Avioliittolain 4.luku. Käy lukemassa.

Olen tottunut maksamaan itse omat ja lasteni kulut. Elän ydinperheessä ja kun mies halusi meille ison omakotitalon, niin ilmoitin, että ei käy, minulla on varaa rivitalokolmioon. Mies piti pintansa, hän halusi omakotitalon ja vastasin, että minulle OK, mutta en muuta sinne, koska minulla ei ole siihen varaa. Mies intti, että hänellä on ja totesin, että hieno juttu, olet vapaa ostamaan sen ja asumaan siinä, mutta minä en aio sitä rahoittaa enkä siinä asua, koska minulla ei ole varaa.

Miehellä on omakotitalonsa, meillä on yhteisenä rivitaloasunto, jossa asumme. Miehen omakotitalo on hänen "kesämökkinsä", jossa voin käydä viikonloppuna pari tuntia, mutta mitään vastuita minulla ei siitä ole. 

Vierailija kirjoitti:

Olen tottunut maksamaan itse omat ja lasteni kulut. Elän ydinperheessä ja kun mies halusi meille ison omakotitalon, niin ilmoitin, että ei käy, minulla on varaa rivitalokolmioon. Mies piti pintansa, hän halusi omakotitalon ja vastasin, että minulle OK, mutta en muuta sinne, koska minulla ei ole siihen varaa. Mies intti, että hänellä on ja totesin, että hieno juttu, olet vapaa ostamaan sen ja asumaan siinä, mutta minä en aio sitä rahoittaa enkä siinä asua, koska minulla ei ole varaa.

Miehellä on omakotitalonsa, meillä on yhteisenä rivitaloasunto, jossa asumme. Miehen omakotitalo on hänen "kesämökkinsä", jossa voin käydä viikonloppuna pari tuntia, mutta mitään vastuita minulla ei siitä ole. 

Elät ydinperheessä ja maksat yksin lastenne kulut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Mies ei halua maksaa lapsista mitään ja se on täysin ymmärrettävää. Sinä hävisit muutossa ja mies voitti. Ei siinä sen kummempaa.

Mies häviää asumiskuluissa maksamalla puolet. Suo siellä, vetelä täällä.

Mistä sinä tiedät, mitä mies on maksanut asumiskuluja ennen yhteenmuuttoa?

Mitenkäs se tähän liittyy, mitä on ennen maksanut? Hän häviää tässä liitossa, kun maksaa puolet asunnosta, vedestä ja sähköstä, vaikka asunnossa asuu 5 henkilöä. Onhan tuo aivan hirveä epäsuhta, ymmärtäisin jos mies valittaisi, että maksaa liikaa. Sitä en ollenkaan ymmärrä, miten Ap voi väittää olevansa enemmän maksava osapuoli. Taisit vaan luulla pääseväsi rikkaisiin naimisiin ja kohottavasi elintasoasi miehen omaisuudella. Olet ahne. 

Myrkkynuolet lentävät täällä joka päivä oli asia mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Myrkkynuolet lentävät täällä joka päivä oli asia mikä hyvänsä.

Ei tässä ketjussa ole lentänyt myrkkynuolia. Täällä on vain ihmetelty ap:n naiivia ajatusta siitä, että uusperhe vastaisi ihan samaa käytännössä kuin ydinperhe.