Oman kokemukseni mukaan ei-tukistetut lapset ovat aluksi
aggressiivisempia ja se kestää kauemmin kuin tukistetuilla. Meillä esimerkiksi lapsi joutui opettelemaan aggression hallintaa kauemmin kuin kavereillani jotka tukisti herkästi myös muitten nähden. Minulta meinasi mennä jo usko että kasvatanko tässä jotain mummonpotkijaa, mutta kas, nyt kun lapset on päässeet ohi uhmaiästä ja vähän isompia, tilanne on muuttunut päinvastaiseksi! Paljon tukistetut lapset ovat niitä aggressiivisempia. Jokin aika sitten olin yhden tällaisen kaverin luona kylässä ja ihan hirvitti se meno. Oma lapsi oli silmät pyöreänä ja silloin tajusin että omassa lapsessa ei ole samaa kovuutta kuin tässä toisessa. Ja tämä pätee useampaan kuin yhteen perheeseen.
Kommentit (79)
Silloin keinot on tosi vähissä ja on syytä mennä hakemaan apua lastenkasvatukseensa mitä pikimmiten.
vaan siitä, minkä vanhempi katsoo parhaimmaksi tavaksi kasvattaa lapsiaan.
Minusta on hassua ajatella, että joku tukistaisi sen vuoksi, että ei osaisi toimia toisin. Luonnollista sen sijaan on se, että hän tekee sen tietoisesti ajatellen saavansa siten parhaimman lopputuloksen.
33
Itse asiassa se vyöllä lyöminen ei sattunut. Isä ei "hakannut", vaan läpsäytti aina kolme kertaa.Ei siitä mitään jälkiä jäänyt eikä se sattunut yhtään tilanteen mentyä ohi. Mutta se oli se nöyryytys, joka sai minut huutamaan. Että taas jäin kiinni itse teosta.
Se oli hassua aikaa. Sitä en ymmärtänyt, että isä antoi selkään kyynelsilmin...
33
On vanhempien lellikkipoika, jota ei kuriteta vaikka se varmasti on joskus elämässään tehnyt jotain mitä ei voi nimittää ehdottomaksi tottelevaisuudeksi vanhempia kohtaan, ja sitten se toinen perheen mustalammas jota mätkitään remmillä tämän tästä.
Lisään vielä, että isoveljeni ei saanut elämässään kertaakaan selkään. Eli ei se selkään antaminen ollut mielivaltaista joka paikan rangaistusta. Eli ehkä se on se mielivaltaisuus, mikä traumatisoi.
Miksi ihmeessä häntä olisi itkettänyt, jos olisi tietoisesti ajatellut, että tämä on paras ja oikein tapa kasvattaa lastani ja näin saadaan paras lopputulos
Sitä en ymmärtänyt, että isä antoi selkään kyynelsilmin...
33
Eikö voi päättää olevansa väkivaltaisen sukupolven viimeinen ja katkaista ketjua!
Eikö voi päättää olevansa väkivaltaisen sukupolven viimeinen ja katkaista ketjua!
ja kuvitteli sen olevan viimeinen keino mihin tarttua, kun muu ei kaaliin mennyt. Siksi varmaan itki, kun pahalta hänestäkin tuntui, että piti viimeiseen onjenkorteen tarttua. Ajat olivat niin erilaiset kuin nykyään.....vanhemmat kuvittelivat tekevänsä niin oikein vaikka väkipakolla omiakin arvojaan vastaan. Kurittamista pidettiin hyväksyttävänä ja hyvänä lastenkasvatus tapana.
Jos lapsistani sillä tapaa tulee yhtä hyviä kansalaisia kuin itse olen. Kuuliainen, hyvinkäyttäytyvä, menestyvä ja lähimmäisiä rakastava ihminen. Ei minun ainakaan tarvitse kenellekkään puolustella mitään. Oikein hyvin on kasvatettu, mitä tuota puolustelemaan kun jokainen sen näkee itsekkin.
Keinottomuutta ja voimattomuutta on ruma puolustella.
että se fyysinen koskemattomuuden laki on paras laki, mitä valtiovalta on ikinä tuottanut. Silloin minä ymmärsin, että ajat ovat erilaiset ja me kaikki olemme oman aikamme vankeja.
Kerroin isälleni taannoin, että ystäväni oli uhannut ottaa teini-ikäiseltä tyttäreltään oman huoneen oven pois sijoiltaan, koska tämä ei lopettanut oven paiskomista. Siihen isäni ihan huudahti, että kuinka nerokasta - miksi heille ei kukaan koskaan kertonut tuollaisia ideoita.
Ei minusta syyttely auta, vaan toisten ratkaisumallien tarjoaminen. JOs jotain inhoan täällä av:lla on sellaiset klisheet, että "PITÄISI toimia toisella tavalla" tai "kyllähän se lapsi on saatava kuriin toisella tavalla" jne jne - mutta hyvin harvalla palstalaisella on kykyä antaa käytännön neuvoja.
Mutta en minä kanna kaunaa isälleni selkäsaunoista. Koska minä en saanut koskaan, en kertaakaan kokea henkistä väkivaltaa, aliarvioimista tai haukkumista. Se olisi minut musertanut, ei se, että sain remmistä.
33
Miksi ihmeessä häntä olisi itkettänyt, jos olisi tietoisesti ajatellut, että tämä on paras ja oikein tapa kasvattaa lastani ja näin saadaan paras lopputulos
Laki turvaa lapsen asemaa
Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta asetetaan kasvatukselle seuraava tavoite: "Lasta tulee kasvattaa siten, että
lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla
tavoin loukkaavasti."
Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsilla on samat oikeudet tulla suojelluksi väkivallalta kuin aikuisilla. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös ruumiillinen kuritus, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä. Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet väkivallattomien kasvatusmenetelmien käyttöönotossa. Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914. Kokonaan ruumiillisen kurituksen käyttö kiellettiin 1984 alusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi vaatia tekijän tuomitsemista rangaistukseen, vaikkei pahoinpitelyn uhri sitä vaatisikaan.
Lastensuojelulain mukaan jokaisella valtion, kunnan ja seurakunnan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan lastensuojeluun.
Itsekin sanoit että nöyryytys siinä oli pahempaa kuin kipu.
jonka mielestä väkivallan ketjua ei kannata katkaista,vaikka väkivalta on laitonta, huonoa käytöstä ja ristiriidassa lähimmäisenrakkauden kanssa? What's wrong with this picture?
Ei kai sitä kannata katkaista missään nimessä!Jos lapsistani sillä tapaa tulee yhtä hyviä kansalaisia kuin itse olen. Kuuliainen, hyvinkäyttäytyvä, menestyvä ja lähimmäisiä rakastava ihminen. Ei minun ainakaan tarvitse kenellekkään puolustella mitään. Oikein hyvin on kasvatettu, mitä tuota puolustelemaan kun jokainen sen näkee itsekkin.
Olet oikeassa, että nöyryyttäminen on henkistä väkivaltaa, mutta ei siihen tilanteeseen liittynyt "nöyryyttämistä", vaan se nöyryytys tuli siitä, että olin taas kerran jäänyt kiinni ja taas kerran tässä tilanteessa.
Verrannollisesti: minulla on poika, joka on samanluontoinen kuin minä. Voi että olen joutunut hillitsemään itseäni, etten ihan raivosta ole käynyt häneen käsiksi. Olen pitänyt häntä holdingissa paljon, varmaan yhteensä kymmeniä tunteja siinä 4-5-ikävuoden välillä.
Jos hän meinasi alkaa häiriköimään ulkona enkä saanut häntä kuriin, niin sanoin hänelle, että otan hänet holdingiin saman tien. Haluaako hän, että kaikki näkevät, kuinka hän riehuu ja kaikki näkee? Ei, ei hän halunut...
Eikö tämä ole nöyryyttämistä myös?
33
Holding ei tepsi lapseesi. Olet väärillä jäljillä. Tutkitusti holding-tekniikka ei toimi kaikkiin.
Mene lukemaan.
että lapselta vedetään housut alas ja läpsitään persuksille vyöllä.
Lapseni on nyt 8-vuotias eikä häntä enää tarvitse pitää holdingissa. Se oli tietty aika vain.
33
Holding ei tepsi lapseesi. Olet väärillä jäljillä. Tutkitusti holding-tekniikka ei toimi kaikkiin.
Mene lukemaan.
Mä ymmärrän kyllä suomeakin!
Sinä kait olet vialla tässä asetelmassa. Et varmaan ole elämässäsi väkivaltaa tavannutkaan, jos rinnastat nämä keskustelut väkivaltaan. Ei meidän perheessä ainakaan voi väkivallasta puhua, ethän sitä tietenkään voi tietääkkään, kun elät omaa täydellistä elämääsi. Minä ymmärrän sen aivan erilaisena kuin sinä, joten ehkä meidän on turha puhua tästä aiheesta. Olemme niin erilaisia. En minä ainakaan opeta lastani väkivaltaan, vaan kuuliaisuuteen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen, kuten minuakin on opetettu ja hyvä ihminen on tullut omine huonoine puolineen.
hänen fyysistä koskemattomuuttaan. Ymmärrät varmaan sen.
Elämä on sitä mitä siitä itse päättää tehdä. Mun elämä ei ole täydellistä, mutta en viitsi sen epätäydellisyyden takia repiä lapsiani.
Mä otan mieluummin venettä keikuttavan anarkistin, joka luottaa omaan itseensä. Kuin kuuliaisen autoritäärisen kasvatuksen saaneen alistuneen lapsen, joka suorittaa katkerana omaa elämäänsä.
Lisää Peppi Pitkätossuja ja Eemeleitä maailmaan. Ei alistuneita toimistorottia ja tasapainottomia aikuisia.
ja tiedän että silloin meidän lapsuudessa joillakin vanhemmilla (ei kaikilla!) oli tosiaan vähän eri kasvatusperiaatteet kuin nyt.Monet ihmiset ovat selvinneet siitä (ja aikaisempina vuosikymmeninä ennen sitä), mutta ei se tarkoita että sitä millään muotoa pitää hyväksyä. Tai että lapsi ansaitsisi sen.
Ja suoraan sanottuna kuulostaa ihan jo törkeältä pahoinpitelyltä jos sinua on 3-5-vuotiaana useaan otteeseen lyöty vyöllä. Sen on jo täytynyt sattuakin hirveästi.