YLE: Takaisin nollakokoon, 90-luvun ja 2000-luvun alun laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, osin kiitos Ozempicin
Laihuus on taas in ja kehopositiivisuus ja kurvikkaat vartalot out. Mitä mieltä te olette tästä vanhan trendin paluusta?
Ysärillä ja nollarilla monet olivat jatkuvasti laihdutuskuurilla ja sairastivat syömishäiriöitä. Nyt onneen on saatu oikotie Ozempicin muodossa.
TikTokissa trendaa laihuuden ihannointi
Kommentit (203)
Menin yläasteelle 2000-luvun alkupuolella ja ei kiitos enää sitä aikaa. Olin ihan tavallisen kokoinen lapsi 12-13-vuotiaana. Tunsin kuitenkin olevani läski ja sain myös kuulla siitä, vaikka myöhemmin katson lähinnä kauhulla valokuvia tuolta ajalta. 2000-luvun alun muoti oli todella armoton, matalat ja yläosasta hyvin kapeat farkut leveillä lahkeilla, lisäksi lyhyet paidat ja topit.
Pituuskasvuni pysähtyi hetkellisesti syömishäiriön seurauksena ollessani 13-14v. ja painon ollessa alimmillaan, varsinaista pituuskasvuspurttiakaan ei minulla ollut koskaan. Pituuskasvu onneksi alkoi uudelleen painon noustessa normaaliksi ja nykyään olen 169 cm pitkä.
Tuohon aikaan ihan normaalipainoisia ihmisiä pidettiin isokokoisina, esimerkkejä julkisuudessa olevia henkilöitä arvosteltiin todella julmasti näiden painosta ja kutsuttiin läskeiksi, vaikka eivät todellakaan olleet sitä.
Ketä/mitä varten noi naiset laihduttaa?
Miestä ei haluta. Ei siis heitä varten.
Nainen on vain yksi lammas laumassa. Niitä ei pitäis ikinä päästää vallankahvaan kuten hallituksestakin huomataan.
Laihdutetaan trendin takia, ei terveyden kuten täällä joku akka höpäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.
Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.
Ozempic korjaa suolistohormoneiden häiriötä aivan kuten kilpirauhasen vajaatoimintaa korjataan sille tarkoitetuilla lääkkeillä tai insuliinisurmien diabeetikolla. Ozempic jne tekevät itse asiassa käyttäjänsä tilanteen vastaavanlaiseksi kuin heillä, joilla ovat suolistohormonit kunnossa. Moni ihmettelee sitä, että kylläisyys tulee nopeasti ja se kestää kauan. Keturallaan olevat suolistohormonit aiheuttavat sen, että kylläisyys kestää vain pienen hetken jos sen saavuttaa ja aivot huutavat ruoan perään melkein koko ajan. Ärsykkeitähän ei nykyajan ruokaympärist
Ozempic (semaglutidi) on GLP-1-reseptoriagonisti, mikä tarkoittaa, että se jäljittelee elimistön luonnollisen hormonin (GLP-1) toimintaa. Tämä hormoni auttaa säätelemään verensokeria, hidastaa mahalaukun tyhjentymistä ja lisää kylläisyyden tunnetta. Se ei kuitenkaan korjaa mitään varsinaista toimintahäiriötä vaan pikemminkin ohittaa joitain kehon luonnollisia viestejä auttaakseen verensokerin hallinnassa ja ruokahalun säätelyssä.
Jos jonkun ruokavalio koostuu lähes pelkästään hiilihydraateista, verensokeri ja insuliinitasot käyvät todennäköisesti jatkuvaa vuoristorataa, mikä itsessään voi aiheuttaa himoja, väsymystä ja painonnousua. Tällainen ruokavalio aiheuttaa usein juuri niitä oireita, jotka moni mieltää suolistohormonien ongelmiksi, vaikka todellinen syy löytyy useimmiten syömistottumuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka.
Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan.
Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.
Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaalipainoisia kommentoitiin läskeiksi.
Om
Ihmiset syö liikaa. Ruuan määrä on päivän mittaan valtava. Helposti voi kaikki pyylevät puolittaa annoskoot eikä tunnu missään. 90-l oli muuta tekemistä kuin syödä.
Et omista edes omaa kehoasi, mutta säädät planeetan lämpötilaa. T. Keharipositiivinen
Nollakoko on kyllä ihan absurdi. Minulla on 12-vuotias laiha ja urheilullinen/lihaksikas tytär. Tykkää Lululemonin vaatteista, mutta ei toivoakaan, että nollakoon vaatteet mahtuisi. Käyttää kokoa 2-4. Miettikää nyt oikeasti miten epärealistinen tuo on, kun laiha 12-vuotiaskaan ei siihen mahdu. Kuinka moni oikeasti edes haluaisi olla noin 10-vuotiaan luurangon kokoinen.
Ja tuo on kyllä muutenkin ollut ihan paska kauneusihanne. Se hetken 2010-luvulla ollut strong is the new skinny on ollut ehkä järkevin kaikista.
Vierailija kirjoitti:
Ketä/mitä varten noi naiset laihduttaa?
Miestä ei haluta. Ei siis heitä varten.
Nainen on vain yksi lammas laumassa. Niitä ei pitäis ikinä päästää vallankahvaan kuten hallituksestakin huomataan.
Laihdutetaan trendin takia, ei terveyden kuten täällä joku akka höpäjää.
Helppoa se on puhua, kun omaa ulkonäköä ei toiset ruodi jatkuvasti joka paikassa. Ihan lapsuudesta alkaen. Mittaillaan, arvostellaan, haukutaan..
Eikä tarvi olla ylipainoinen, vaan ihan normaalipainoisia kehittyviä tyttöjä painostetaan ja solvataan. Olette vääränlaisia selluliitteinenne.
Yhden syömishäiriön 2000-luvulla sairastanut ja nyt kun katson niitä kuvia, niin minusta se ei ollut edes kaunista. Terveydestä puhumattakaan.
Oman kehon ja itsensä rakastaminen on kaiken a ja o, siitä alkaa hyvinvointi. Huom. Siis syömishäiriöitä on myös sellaisia, joista pääasiallinen seuraus onkin lihominen, ei laihtuminen. Yhtä kaikille on elämän pyöriminen syömisen ja kilojen ympärillä.
Hyvä vaan, tämä yli 10 vuotta kestänyt tursolook(järkyttävät reidet ja alakroppa tursotettuna piukeisiin leggareihin tai sukkiksiin. Lantiokin usein lähtee näillä suoraan kylkiluusta, yleinen lihavilla lattari/afromuijilla) ja gorillaperseiden ihailu. Muodokas tarkoittaa jotain aivan muuta kuin tämä groteski vartalogalleria mitä olemme saaneet "nauttia" kuluneena vuosikymmenenä. On raikasta nähdä oikeasti hoikkia ja siroja naiskehoja ilman mitään ihme lisämöykkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka.
Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan.
Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.
Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaal
Minusta pääongelma on ruoan laatu. Ihmiset eivät välitä itsestään ja kaatavat kurkustaan alas suoranaista p,skaa. Mukaanlukien alkoholijuomat, possunpihvit etc.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ysärillä laiha, koska olin silloin nuori. Nyt en ole laiha, koska nyt olen keski-ikäinen. Ei viisikymppiset naiset olleet ennenkään laihoja. Pari syömishäiriöistä ikuisen nuoruuden tavoittelijaa tunsin, mutta heitä kävi lähinnä sääliksi.
Minä en ole ainoa, joka on tällä välin saanut lisää ikää. Myös väestö on ikääntynyt ja se kehitys kiihtyy koko ajan, kun syntyvyys on matala. Iän myötä kaikille tulee lisää kiloja, ja totta kai siis väestö keskimäärin lihoo, kun se vanhenee. Tämä on normaalia ja sinänsä täysin ok.
Monet lihovat, mutta ei se luonnollista ole. Olen pian 60 ja edelleen normaalipainoinen.
"Edelleen" normaalipainoinen? Tarkoitatko, että painat yhtä paljon kuin parikymppisenä? Itse olen 57 ja myös normaalipainoinen. Kroppa on myös kiinteä liikuntaharrastuksista johtuen. Sen sijaan terveinä säilyneistä ruokailutottumuksista ja liikuntaharrastuksista huolimatta painoni nousi kyllä viidenkympin jälkeen muutaman kilon ilman mitään selittävää tekijää. Valtaosa tuntemistani ikätovereista on niinikään pysyneet normaalipainoisina, mutta eipä taida kukaan olla samalla tavoin hoikka kuin oli nuorempana.
Tuo YLEn artikkeli käsitteli nyt kuitenkin ihan muuta kuin normaalipainoisuutta. Noissa ysäri-ihanteissa ei myöskään ollut kyse mistään "ennen ihmiset olivat laihempia" -ilmiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vaan, tämä yli 10 vuotta kestänyt tursolook(järkyttävät reidet ja alakroppa tursotettuna piukeisiin leggareihin tai sukkiksiin. Lantiokin usein lähtee näillä suoraan kylkiluusta, yleinen lihavilla lattari/afromuijilla) ja gorillaperseiden ihailu. Muodokas tarkoittaa jotain aivan muuta kuin tämä groteski vartalogalleria mitä olemme saaneet "nauttia" kuluneena vuosikymmenenä. On raikasta nähdä oikeasti hoikkia ja siroja naiskehoja ilman mitään ihme lisämöykkyjä.
Mulla ei ole erottuvaa vyötäröä eikä selkeää lantiota ja olen "groteski". Olen lihaksikas, enkä ole ylipainoinen. Vartaloni nyt vaan on tämän tyyppinen. Vaikka olisin alipainoinen, ei lantioni siitä ainakaan levenen.
Vatsalihakset erottuvat, joten lihava en ole.
En tiedä onko tämä jo postattu tänne kun en jaksa koko vitjaa lukea läpi.
Twiggy oli (muistaakseni) ensimmäinen langanlaiha julkkis jonka mukaan muokattiin kehonkuvaa laihuuden ihannointiin. Twiggyllä oli myös ohuenohuet kulmakarvat ja tuon ajan nuoriso sekä vanhemmatkin naiset nyppivät kulmakarvansa viikottain ohueksi. Tuon ajan naisilla on nykyäänkin langanohuet kulmakarvat.
"Lesley Twiggy Lawson (s. Lesley Hornby; 19. syyskuuta 1949 Lontoo, Iso-Britannia) on englantilainen malli, laulaja ja näyttelijä. Twiggy toimi mallina 1960-luvulla, ja häntä pidetään yhtenä tuon vuosikymmenen populaarikulttuurin ikoneista. Hän on 168 cm pitkä. Twiggy lopetti mallintyöt siirryttyään näyttelemiseen.
Twiggy tuli kuuluisaksi mallina 16-vuotiaana miesystävänsä ja managerinsa Justin de Villeneuven avulla. Hänet tunnettiin laihasta kehostaan, lyhyestä kampauksestaan ja isoista silmistään. Lempinimen Twiggy (engl. twig = tikku) hän onkin saanut hoikasta ulkomuodostaan. Twiggyä pidetään yhtenä mod-tyylin esiintuojana ja 1960-luvun Lontoon kasvona."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Twiggy
Nollakoko on jotain ihan kamalaa mutta nykypäivän obeesi on okei? Puhumattakaan kaikista näistä "fitness influenssereista" jotka ovat keskiruumiiltaan aivan yhtä laihoja mutta tällä kertaa muovilla täytettynä, myös perceestä. Minusta tämä look on sairas, se ysärin laihuuslook oli sentään ilman lisukkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on sairasta. Tytär sairastui syömishäiriöön, yksi koulukaveri sairastui ysärin alussa pahasti eikä ole oikein toipunut, tiedän yhden, joka teki itsemurhan pitkään sairastettuaan. Ihan helvetin edesvastuutonta ruokkia tällaista trendiä tai ihailla laihuutta. Ylipäänsä toisten kehojen arvostelu tai ruodinta on sivistymätöntä ja kypsymätöntä.
Se sairaalloinen ylipaino on isompi ongelma. Ei vani niille ihmisille vaan ihan koko maapallolle: ylensyönti siis. Ihmisen biomassa on aivan järkyttävä ja puolet siitä putoaisi ihan vaan laihduttamalla.
Ei, vaan tuo laihuuskuvan syöttäminen on ongelma. Silloin painosta ja tietyn vaakalukeman tavoittelusta tulee pakkomielle, joka toisilla johtaa repsahteluun ja sitä myötä painon nousemiseen laihtumisen sijaan.
Omaa kehoa pitää alkaa arvostaa ja lakata tarkkailemasta niitä kiloja ja mittanauhaa. Kuulostella, mitä kehoni _oikeasti_ kaipaa. Ei, se ei ole mäkkärin bigmac. Vaan värikkäitä kasviksia, vettä, puhtaita raaka-aineita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ysärillä laiha, koska olin silloin nuori. Nyt en ole laiha, koska nyt olen keski-ikäinen. Ei viisikymppiset naiset olleet ennenkään laihoja. Pari syömishäiriöistä ikuisen nuoruuden tavoittelijaa tunsin, mutta heitä kävi lähinnä sääliksi.
Minä en ole ainoa, joka on tällä välin saanut lisää ikää. Myös väestö on ikääntynyt ja se kehitys kiihtyy koko ajan, kun syntyvyys on matala. Iän myötä kaikille tulee lisää kiloja, ja totta kai siis väestö keskimäärin lihoo, kun se vanhenee. Tämä on normaalia ja sinänsä täysin ok.
Ylipaino ei todellakaan ole mikään iän tuoma pakko. Terveellinen ruokavalio ja hyvä lihaskunto pitää naisetkin hoikkina menopaussista huolimatta.
Ei hoikasta seuraava askel ole ylipainoinen vaan normaalipaino
Ja jos kaikki 10 kiloa ylimääräistä on tisseissä niin yhtäkkiä ketään ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi pitää vaikka kaapissa jotain tyköistuvaa venymätöntä vaatettaa ja kokeilla silloin tällöin alkaako se kiristää..
Hyvä niksi itsekuriin on pitää kotona vain tuollaisia vaatteita. Mukavia, toki, mutta vain tyköistuvia jne. Nimittäinen sellainen superiso telttamainen paita tai collegeasu tulee helposti täytettyä, jos ei ole varovainen.
Vierailija kirjoitti:
Menin yläasteelle 2000-luvun alkupuolella ja ei kiitos enää sitä aikaa. Olin ihan tavallisen kokoinen lapsi 12-13-vuotiaana. Tunsin kuitenkin olevani läski ja sain myös kuulla siitä, vaikka myöhemmin katson lähinnä kauhulla valokuvia tuolta ajalta. 2000-luvun alun muoti oli todella armoton, matalat ja yläosasta hyvin kapeat farkut leveillä lahkeilla, lisäksi lyhyet paidat ja topit.
Pituuskasvuni pysähtyi hetkellisesti syömishäiriön seurauksena ollessani 13-14v. ja painon ollessa alimmillaan, varsinaista pituuskasvuspurttiakaan ei minulla ollut koskaan. Pituuskasvu onneksi alkoi uudelleen painon noustessa normaaliksi ja nykyään olen 169 cm pitkä.
Tuohon aikaan ihan normaalipainoisia ihmisiä pidettiin isokokoisina, esimerkkejä julkisuudessa olevia henkilöitä arvosteltiin todella julmasti näiden painosta ja kutsuttiin läskeiksi, vaikka eivät todellakaan olleet sitä.
No jaa, minimekot kyllä näyttävät kehoa enemmän kuin mikään 2000-luvun vaate ja shortsitkin ovat usein mikroalkkareita. Kumma miten niin moni ei näe nykypäivän pukeutumisen ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka.
Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan.
Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.
Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaalipainoisia kommentoitiin läskeiksi.
Om
Tuo "ennen" oli ehkä 70-luvulla, jolloin ihmiset todella olivat laihempia sekä pienikokoisempia. Sen sijaan ysärillä ja vuosituhannen taitteessa syötävää oli kyllä tarjolla ihan yhtä lailla kuin nytkin. Ysärin "söpöt anorektikot" eivät myöskään muistuta 70-luvun luonnostaan hoikkia hahmoja juurikaan. Ylen artikkelissa mainitut Frendit-sarjan naistähdet näyttivät ufoilta, joilla on tikkumainen alaosa ja iso pää. Poikkeuksena ehkä Lisa Kudrow.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä/mitä varten noi naiset laihduttaa?
Miestä ei haluta. Ei siis heitä varten.
Nainen on vain yksi lammas laumassa. Niitä ei pitäis ikinä päästää vallankahvaan kuten hallituksestakin huomataan.
Laihdutetaan trendin takia, ei terveyden kuten täällä joku akka höpäjää.
Helppoa se on puhua, kun omaa ulkonäköä ei toiset ruodi jatkuvasti joka paikassa. Ihan lapsuudesta alkaen. Mittaillaan, arvostellaan, haukutaan..
Eikä tarvi olla ylipainoinen, vaan ihan normaalipainoisia kehittyviä tyttöjä painostetaan ja solvataan. Olette vääränlaisia selluliitteinenne.
Yhden syömishäiriön 2000-luvulla sairastanut ja nyt kun katson niitä kuvia, niin minusta se ei ollut edes kaunista. Terveydestä puhumattakaan.
Oman kehon ja itsensä rakastaminen on kaiken a ja o, siitä alkaa hyvinvointi. Huom. Siis syömishäiriöitä on myös s
Tämä on ihan suoranaista tyttöjen aivopesua ja sitä ei tule hyväksyä.
Tyttöjen pitää saada arvostusta elämässään ihan muista asioista, kuin tietyssä vaakalukemassa pysymisestä.