YLE: Takaisin nollakokoon, 90-luvun ja 2000-luvun alun laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, osin kiitos Ozempicin

Muoti on myös palannut tuohon aikaan. Matalalantioiset housut ja napapaidat on armottomia hoikallekin. Katsoin housuja yhden ketjuliikkeen verkkokaupassa ja ne teki makkarat jopa laihalle mallille.

Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka. 

Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan. 

Sitä mieltä että jaa. Hyvinvoivassa kehossa rasvaprosentti on jossakin 17-21 paikkeilla oman kokemukseni mukaan. Ozempic-luurangit ovat hengissä, eivät elinvoimaisia. Ylipainoiset sitten taas liian raskaita, siitä huolimatta onko se ylipaino rasvaa vai proteiinia. Itsellä kokemusta alipainosta ja proteiinilihavuudesta, enkä kaipaa kumpaakaan. Tällainen tikku kevyillä lihaksilla ja pienellä pehmeydellä on paras.

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Vierailija kirjoitti:

Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka. 

Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan. 

Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.

Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaalipainoisia kommentoitiin läskeiksi. 

Omasta mielestäni kehopositiivisuuden pointti ei ole lihavuuden ihannointi, vaan kehorauhan antaminen kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka. 

Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan. 

Ja se ei tunnu hyvältä. Olo on kuin raskaana olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka. 

Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan. 

Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.

Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaalipainoisia kommentoitiin läskeiksi. 

Om

Juu, ei itsellä ainakaan ole mitään intressiä kommentoida kenenkään kehoja, olivat sitten minkä mallisia tahansa. Sen takia onkin outoa, että syytetään "läskivihasta" tai "homofobiasta" vaikkei ole koskaan ottanut kantaa koko asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 20 - 30 vuotias 90-luvulla. Silloin oltiin laihoja tai normaalipainoisia. Itse olin laiha, tosin, harrastin liikuntaa paljon, söin kyllä, mutta terveellisesti. Ei me syöty poikaystävän kanssa mitään karkkeja, sipsejä, limsoja, jätskejä, pullia, keksejä........näitä syötiin harvoin. Leivoin itse piirakkaa kerran viikossa sunnuntaisin. Tehtiin itse ruoka. 

Minusta tämä lihavien ihannointi on ollut omituista, lihavuus on sairaustila, se ei ole normaalia. Minusta myös lihavat ovat rumia, löntystävät, eivät jaksa edes kunnolla kävellä. Laihuus kunniaan. 

Onhan se totta, että aiemmin ihmiset olivat hoikempia eikä kauppojen hyllyillä ollut edes tarjolla samanlaisia valikoimia sokerisia ja rasvaisia herkkuja, eikä niitä syöty yhtä usein.

Mutta eivät edes kaikki olleet laihoja silloin ja jopa normaal

 

Kommentti oli vastaus lauseeseen: lihavat ovat rumia ja löntystävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.

Olen minäkin laihduttanut vodkan avulla. Ja moni lopettaa tupakoinnin jonkin lääkeaineen avulla. Ei siinä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Oleellista on saada katki ne haitalliset addiktiot ja impulssit, ja totutettua keho sopivampaan sisäänottoon. En siis näe esim. ozempicin käytössä mitään ongelmallista sinänsä, kunhan vaan lopettaa sen aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.

Olen minäkin laihduttanut vodkan avulla. Ja moni lopettaa tupakoinnin jonkin lääkeaineen avulla. Ei siinä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Oleellista on saada katki ne haitalliset addiktiot ja impulssit, ja totutettua keho sopivampaan sisäänottoon. En siis näe esim. ozempicin käytössä mitään ongelmallista sinänsä, kunhan vaan lopettaa sen aikanaan.

Kun sen lopettaa, niin eikö sitten liho takaisin samoihin mittoihin?

Omasta mielestä ei ole väärin turvautua lääkkeeseen, tai leikkaukseen, jos on oikeasti sairaalloisen ylipainoinen.

Ongelma vaan on, että jotkut normaalipainoiset somettajat ja julkkikset ovat alkaneet käyttää ozempicia ja laihduttaneet itsensä sillä sairaalloisen alipainoisiksi.

Sääliksi käy nykyajan nuoret tytöt, millaiseen maailmaan ovat syntyneet.

Jes, olen taas trendien aalloharjalla! t: luonnostaan hoikka (pienen ruokahalun takia)

Minä en "ihannoi" mitään vartalonmallia. Itse olen normaalipainoinen, olkaa te muut mitä ikinä olettekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.

" Kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien" Ei. Nuo laihdutuslääkkeet tuottavat elimistön omaa, ruokahalua säätelevää kylläisyyshormonia, joka lihavilta puuttu. Useinmiten puuttuu siksi, että sen tuottaminen on pilattu useilla epäonnistuneilla laihdutuskuureilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä en "ihannoi" mitään vartalonmallia. Itse olen normaalipainoinen, olkaa te muut mitä ikinä olettekin.

Itseäkään ei muiden painot kiinnosta. Lisäksi hyvä ruoka ja satunnaiset herkuttelut menee muiden mielipiteiden edelle.

Itse ihailin hoikkaa lihaksikasta (slim athletic) naisen vartaloa jo ysärillä. En vaan itse osannut silloin syödä oikein että olisin saanut sellaista. Onneksi olen oppinut. Olen hoikka lihaksikas ja sellaisena aion pysyä niin kauan kuin pystyn. 

170/58. 

Parempi näin päin. Se lihavuuden normalisointi ja melkein ihannointi oli älytöntä. Sanottiin kehopositiivisuudeksi mutta samalla haukuttiin normaalipainoisia luurangoiksi.

Olin ysärillä laiha, koska olin silloin nuori. Nyt en ole laiha, koska nyt olen keski-ikäinen. Ei viisikymppiset naiset olleet ennenkään laihoja. Pari syömishäiriöistä ikuisen nuoruuden tavoittelijaa tunsin, mutta heitä kävi lähinnä sääliksi.

Minä en ole ainoa, joka on tällä välin saanut lisää ikää. Myös väestö on ikääntynyt ja se kehitys kiihtyy koko ajan, kun syntyvyys on matala. Iän myötä kaikille tulee lisää kiloja, ja totta kai siis väestö keskimäärin lihoo, kun se vanhenee. Tämä on normaalia ja sinänsä täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalipainon ihannointi on palannut, wau. Vihdoinkin.

Eihän se ole normaalipaino, jos se saavutetaan kemiallisella lääkeaineella elimistön omaa toimintaa sotkien! Eikä ole normaalipaino myöskään, jos on sairas eli syömishäiriöinen.

Olen minäkin laihduttanut vodkan avulla. Ja moni lopettaa tupakoinnin jonkin lääkeaineen avulla. Ei siinä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Oleellista on saada katki ne haitalliset addiktiot ja impulssit, ja totutettua keho sopivampaan sisäänottoon. En siis näe esim. ozempicin käytössä mitään ongelmallista sinänsä, kunhan vaan lopettaa sen aikanaan.

Tutkimusten mukaan jopa 70% painosta lähtee lihaksista. Uusimpana vaarana lisäksi osteoporoosi. Ei siinä, jos harrastaa samalla raskaiden painojen nostelua, mutta harva lääkkeitä käyttävä on tottunut harrastamaan liikuntaa.